TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




lauantai 24. kesäkuuta 2017

Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki, 24. kesäkuuta 1935




Kuvat: AN. 6.9.2016

Lainaus. Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

Suomen sodan 1808 -1809 muistomerkki 

Postikadun varrella ns. raunioalueella Vanhassa Vaasassa. 

- arkkitehti E.I. Serenius (1900 – 1974): Vaasan kaupungin arkkitehti 1933 – 1963) 
- pronssikuviot kultaseppä Yrjö Sundqvist (1891 – 1942), valmisti TH. Häggqvistin valimo Vaasassa. - kivityö Yrjö Keski-Kurikan kivilouhimo Kurikassa. 
- 5,2 m korkea, läpimitaltaan 80 x 80 cm kivi on karkeaksi hakattua kurikkalaista punertavaa graniittia. 

Postikadun puolella on Ruotsin ja Pohjanmaan vaakunat sekä vuosiluku 1808. 
-sivuilla on pronssilaatassa teksti: 
PYSTYTETTY KESÄKUUN 25 PÄIVÄNÄ 1808 TÄLLÄ TANTEREELLA VENÄLÄISTÄ YLIVOIMAA VASTAAN TAISTELLEITTEN JA KAATUNEIDEN RUOTSIN JA POHJANMAAN SOTURIEN KUNNIAKSI SEKÄ VAASAN RYÖSTÖSSÄ SURMATTUJEN KANSALAISTEN MUISTOKSI 

TILL ÄRA ÖVER DE KRIGSMÄM FRÅN SVERIGE OCH FINLAND SOM DEN 25 JUNI 1808 KÄMPADE OCH FÖLLO PÅ DETTA SLAGFÄLT I STRID MOT RYSK ÖVERMAKT, OCH TILL MINNE AV DE VID VASA STADS PLUNDRING DRÄPTA MEDBORGARNA 

- takana on taisteluun osallistuneiden ruotsalaisten rykmenttien tunnusmerkit, suurennokset asepuvun napeista. 

HELSINGIN RYKMENTTI = palkilla viistoon jaettu kenttä 
NORRBOTTENIN RYKMENTTI = peura ja tähtiä 
VÄSTERBOTTENIN RYKMENTTI = nuijamies vaakunakehystyksessä, yläpuolella herttuakruunu
SVEAN TYKISTÖRYKMENTTI = päivänkakkara 

JÄMTLANNIN KENTTÄJÄÄKÄRIRYKMENTTI = sileä ympyrä 

- paljastus sotilaallisin juhlallisuuksin juhannuksena 24.6.1935. Tilaisuuteen osallistui mm. Valkoisen kaartin kunniakomppania sekä Ruotsin armeijan edustajia. 
- Vaasan kaupunki hankki patsaan ns. Vanhan Vaasan toimikunnan esityksestä. 

Postikadun ja Kauppiaankadun risteyksessä oli jo 1800-luvulla vaatimaton muistokivi, joka mainitaan H. EM. Aspelinin Vaasan historiassa. 1900-luvun alussa oli paikalle hankittu yksityisten toimesta uusi muistokivi. Pronssilaatassa oli risti sekä taistelun päivämäärä. Tämäkin kivi oli hoitamaton ja aiheutti sellaisena yleistä keskustelua. 

Nykyisen muistokiven paikka Postikadun korkeimmalla kohdalla on v. 1808 taistelun rintamalinjan keskustassa. Vaasan taistelu käytiin 25.6.1808 kaupungissa olleiden kenraali Demidoffin johtamien venäläisten joukkojen ja ruotsalaisten välillä. Eversti Bergenstrählen johtama ruotsalaisjoukko oli noussut maihin Österhankmossa ja yritti yllätyshyökkäyksellä vapauttaa Vaasa. Päätaistelu käytiin kiivaana lähitaisteluna kaupungin kaduilla. Se oli ohi muutamassa tunnissa. 

Taistelujen jälkeen venäläiset rankaisivat vaasalaisia heidän oletetusta avunannostaan ruotsalaisille. Useamman päivän ajan ryöstettiin kaupunkia, jolloin muutamat kaupunkilaiset saivat surmansa. 

Kesäkuun viimeisenä päivänä jatkoivat Demidoffin joukot matkaansa Lapualle.

Lainaus päättyy

6.9.2016 olin mukana Vanhassa Vaasassa Senioriopettajien retkellä. Tällä retkellä huomasin itse ensimmäisen kerran, että ko. muistomerkistä puuttuu yksi ”nappi”. Tiedustelin asiaa ensin Pohjanmaan museon ammattilaisilta, Kaj Höglundilta / Satu Latvalalta. Ilmeni, että ko. Jämtlands fältjägarr. –rykmentin napin näköinen sinetti on todellakin kateissa. Kyseltyäni asiasta myös Vanhan Vaasan asukasyhdistyksen kautta, sain vastauksia, joiden mukaan ko. nappi on puuttunut muistomerkistä jo vuosikymmeniä.



Kuvat: Vaasan kaupungin keskusarkisto

Kuva: AN

Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki on sanomalehti Pohjalaisen (22.6.2017) uutisen mukaan yksi tämän vuotisista kunnostuskohteista! Vaasan kaupungin julkisten veistosten kunnostukseen käytetään tänä vuonna yhteensä 30.000 €. Varat on myönnetty Karl ja Elin Hedmanin rahastosta.

Muut kohteet ovat: Vuoden 1918 muistomerkki Vanhalla hautausmaalla (3000€), Luotsi-suihkukaivo, Toivo Kuula -patsas, A.A. Levón, Joachim Kurten ja Hiljaiset päivät.

Lue myös Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkkiin liittyvä viime syksyinen blogikirjoitukseni

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/11/puuttuva-viides-nappi.html

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Mustasaaren seurakunnan sankarihauta, 24. kesäkuuta 1920





Kuvat: AN 16.6.2017

Lainaus:

Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

MUSTASAAREN SEURAKUNNAN SANKARIHAUTA 

Mustasaaren kirkon julkisivun edessä ns. Kustaan torilla. 

- arkkitehti, kuvanveistäjä Matti Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 1885 – 1957) 
- hauta-aluetta reunustaa puoliympyrän muotoinen kivimuuri, jonka puolivälissä katkaistun pyramidin tapaisella jalustalla tasakylkinen kiviristi. Vaasan harmaasta graniitista oleva risti on 1 m ja jalusta 1,75 cm korkea. 
- jalustan sivussa puiston puolella vuosiluvut: 1918, 1939-1940, 1941-1944 
- kirkon puolella on kullattu uurreteksti: 
TROGNE MOT PLIKTEN 
DE OFFRADE KIVET 
FÖR FOSTERLANDETS FRIHET 
FÖREDÖME DE GIVIT 
EJ ÄRAN SKALL FÖRBLEKNA 
GUD ALLMÄKTIGE HÄGNE 
HJÄLTARNA OCH GRIFTEN I FRID 

=Uskollisina velvollisuudelle/ uhrasivat he henkensä / isänmaan vapaudelle / He antoivat esikuvan / kunniansa ei kalpene / Jumala kaikkivaltias suojelkoon / sankareita ja hautojen rauhaa. / 

Alue vihittiin tarkoitukseensa 24.6. 1920 ja laajennettiin v. 1944 jälkeen yhteistyössä M. Visannin kanssa. 

Mustasaaren sankarihaudassa lepää 12 vapaussodan ja 136 viimeisten sotien kaatunutta. 

Mustasaaren seurakunnan kirkkoneuvosto päätti 10.6.1918 siirtää Kappelinmäen hautausmaan haudatut vapaussodan kaatuneet kirkon edusalle valmistettavaan hautaan. Kirkkovaltuusto päätti myöntää muistomerkkiä varten rahat. Ehtona oli, että muistomerkki tilataan arkkitehti Matti Björklundilta, seurakunnan kirkkoherran pojalta. 

Työn toteuttivat vaasalaiset kivenhakkaajat Matti ja Aleksanteri Harjunpää. Työpajanaan he käyttivät Haagan pappilan leivintupaa Vanhassa Vaasassa.

Lainaus päättyy


Kuva: AN

Muistomerkki on Mustasaaren kirkon edustalla. Kirkko on alun perin ollut Vaasan hovioikeus.

Lue lisää Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustasaaren_kirkko

Mustasaaren kirkko (ruots. Korsholms kyrka) on kirkkorakennus Vanhassa Vaasassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz ja se rakennettiin alun perin Vaasan hovioikeudelle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1776 ja saatiin päätökseen kymmenen vuotta myöhemmin 1786, jolloin se vihittiin hovioikeuden käyttöön. Tyyliltään rakennus edustaa varhaiskustavilaisuutta, jonka merkittävin edustaja se on Suomessa.




Kuvat: AN, 16.6.2017


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Mustasaaren seurakunnan sankarihauta osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Päättäjille kiitos

Kaupunginhallitus on myöntänyt rahaa Vaasan julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnostukseen!

Tämä on hienoa asia, upea osoitus jatkaa päättäväisesti jo viime vuosina tehtyjä ponnistuksia pitää kunnossa arvokasta kulttuuriperintöämme kotikaupungissamme. Satsaus on nyt merkittävä, ja osoittaa päättäjien ja kulttuuritoimen arvostusta omaa historiaamme kohtaan. Vaasalla on merkittävä vastuu myös koko Suomen mittakaavassa tehdä näkyväksi Suomen itsenäisyyden 100 -vuotista historiaa.

Rahat kaupunki käyttää Karl ja Elin Hedmanin rahastosta.


Kuvat: AN.

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta on Pohjanmaan museon Muistohallin ulkoseinässä. (Thom Thesleff, 23.9. 1954)

Lainaus sanomalehti Pohjalaisesta (22.6.2016)

Patsaita ja sodassa kaatuneiden muistomerkki kunnostetaan 

TERHI EKOLA, VAASA 

Vaasan vanhalla hautausmaalla sijaitsevat vuoden 1918 muistomerkit kunnostetaan. Kivet puhdistetaan ja kirjainmerkit kullataan uudestaan. Alueella on 59 kaatuneen nimitiedot. Myös muistomerkkipatsaan teksti ja numerot puhdistetaan. 

Työhön tarvitaan rahaa 3 000 euroa, jonka Vaasan kaupunginhallitus myöntää Karl ja Elin Hedmanin rahastosta. 
Kaupungin julkisten veistosten kunnostukseen käytetään 27 000 euroa kyseisestä rahastosta. 

Tänä vuonna työn alle otetaan seuraava taideteokset: Wäinö Aaltonen: Luotsi-suihkukaivo ja Toivo Kuula -patsas, Lauri Leppänen: A. A. Levon, Emil Wikström: Joachim Kurten, Harry Kivijärvi: Hiljaiset päivät ja Suomen sodan 1808–1809 muistomerkki. 

Rahastosta käytetään 13 000 euroa opasteisiin, joilla parannetaan Vaasan kaupungin museoiden löytämistä. Kaupungilla on viisi erillistä museota. 

Tarkoitus on, että jokaisen museon ulkoseinään tulee kyltti, josta rakennuksen tunnistaa museoksi. Jokaisen museon ulkoseinään asennetaan infokaappi. 

Lisäksi teiden varsille hankitaan opasteita, joiden avulla museot löytää. Saapumisopasteet helpottavat erityisesti matkailijoita, mutta myös kaupunkilaisia. 

Lisäksi Rahastosta osoitetaan vielä 10 000 euroa Jääkärit-näyttelyyn ja -julkaisuun. 

Kuvat ja tekstin koonti Aimo Nyberg

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Risti Korsholman valleilla, 19. kesäkuuta 1894

Kuva: AN. 6.9.2016.
 

Kuva: AN. 12.6.2017

123 vuotta on kulunut tämän muistomerkin vihkiäisistä Korsholman valleilla nykyiseen Vanhaan Vaasaan alueella.

Vaasan patsaista ja muistomerkeistä parhaat tietolähteet ovat Eira Häggkvistin toimittama yhteenveto vuodelta 1985, ja tästä Kalevi Paakin vuonna 2008 kokoama päivitys. Molemmat ovat Vaasan kaupungin julkaisuja.

Lainaan tämänkertaisen historiallisen kohteen tiedot em. lähteistä:

Risti Korsholman valleilla 

Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbäck (1860 -1933) Muinaistieteellisen toimikunnan (Arkeologiska Kommissionen) toimesta. 

Idean isä oli toimkunnanh jäsen fil.tri Kustavi Grotenfelt. Alueen kokonaissuunnitelman laati puutarhuri O.Willy Nykopp Vaasasta. Kivityöt teki Granit Oy Hangosta. 

Muistomerkki on n. 3 m korkea goottilasityylinen risti. Risti on irtokivistä muodostetun kumpareen päällä. 

Ristin etupuolella on ruotsiksi ja takana suomeksi valtioneuvos Zacharias Topeliuksen laatima teksti: Här restes Kristi kors i hednisk Nord Tähän Pohjan pakanoille pyhä risti rakettihin 

Muistomerkki paljastettiin Kansanvalistusseuran VIII laulu- ja soittojuhlien yhteydessä 19.6.1894 ja luovutettiin Mustasaaren kunnan hoitoon. 

Vuonna 1957 kiinnitettiin ristiin siihen kuulumaton metallilaatta, jossa teksti:
Korsholman vallit, Tähän rakennettiin n. 1370 linnoitus Korsholms vallar, Här byggdes cirka 1370 ett fäste The ramparts of Korsholm, a fort was built here about 1370 

Laatta on hankittu Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen toimesta vuonna 1952 tekemän aloitteen perusteella kaupungin toimesta. 

Risti on paikalla, missä perimätiedon ja kansantarujen mukaan on ollut risti merkkinä kristinuskon saapumisesta (Arkeologiska Kommissionen) 

Taustatietoja 

Vaasan rautatien ja sen jatkon, Vaskiluodon radan ja siltapenkereen, rakentamiseen tarvittiin 1870-luvun lopulla paljon täytemaata, jota otettiin surutta Vanhasta Vaasasta. vuonna 1879 kiellettiin vallien käyttö täytemaaksi, mutta siitä huolimatta linnakumpua uhkasi hävitys.
Koska Senaatin vuonna 1884 antama rauhoituspäätöskään ei ollut riittävä este, ryhtyi Muinaistieteellinen toimikunta v. 1892 toimiin pelastaakseen Korsholman vallien jäännökset paikkana ”mihin liittyvät kristinuskon ja eurooppalaisen kulttuurin varhaisimmat muistot Pohjanmaalla”. 


Korsholman linna rakennettiin Albrekt Meclenburgilaisen ollessa Ruotsin kuninkaana. Varhaisin asiakirjatieto linnasta on vuodelta 1374 nimellä Krytzeborg. Siihen aikaan linnasaari oli noin 7 metriä merenpinnan yläpuolella ja meri lainehti linnan ympärillä. 1300-luvun lopulla oli ruotsalainen suurylimys ja kuninkaan yleisvirkamies Bo Joninpoika Grip lähes 20 vuotta Korsholman ja muiden suomalaisten linnaläänien linnanherrana.

Lainaus päättyy



Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Risti Korsholman valleilla osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com


Luotsi -suihkukaivo, 19. kesäkuuta 1959






Kuvat: AN 19.5.2017

Tämä on yksi Vaasan tunnetuimpia patsaita. Kaupungintalon edessä, kaupungin kirkko taustanaan.

Tätä suihkukaivo aihetta on käytetty Vaasaa markkinoivissa postikorterissakin kymmeniä kertoja. Vanhojen Vaasa aiheisten postikorttien keräilijöillä saattaisi löytyä tästä todistusaineistoa!

Vaikka kohde on tuttu, on syytä kerrata veistokseen liittyvät perustiedot.

Lainaan taas erinomaista tietolähdettä: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki 1985.

LUOTSI – SUIHKUKAIVO 

Kaupungintalon pääovea vastapäätä Kirkkopuistossa. 

- kuvanveistäjä, professosi Wäinä Aaltonen (1894 – 1966), apuna poikansa profesosi Matti aaltonen (1921 – 1978). Rakennusmestaei Yrjö E. Wirmalainen Helsingistä avusti perustus-, sähkö- ja vesijohtotöissä. 
 - allas on 4 x 6,5m; 50 cm korkeat reunat ovat mustaa ja kansilevyt punaista graniittia, pohja erivärisiä lasimosaiikkia. Veistoksen alusta, komentosilta, on mustaa graniittia. 
- Henkilöhahmojen korkeus on 2,30 m maasta lukien 3,10 m. Altaasta kohoavat erikorkuiset vesisuihkut. 

Varsinainen luotsi on koppalakkinen mies, joka seisoo osittain ruorimiehen edessä kiikari vasemmassa kädessään ja viittaa oikeallaan ajosuuntaa. Ruorimiehellä on sydvesti päässään. 

- suihkukaivo paljastettiin juhannusaattona 19.6.1959.
- luotsin mallina on ollut luotsivanhin Gustav Westerholm Inkoon Barösundista. 


Patsas hankittiin raatimies Wilhelm ja rouva Erika Husbergin v. 1912 tekemän testamenttilahjoituksen mukaisesti. He toivoivat Vaasaan suihkukaivoa, jonka aiheena olisi vanhan polven pohjalaisluotsi. Husbergin rahaston varojen lisäksi käytettiin ns. Malmönvaroja, joiden käyttötarkoitus ei ole sidottu. 

Suihkukaivohanke virisi vasta v 1956 alussa, ajatuksena oli saada patsas kaupungin 350-vuotisjuhlaan. Paikkakysymys aiheutti harvinaisen sitkeän keskustelun sekä kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa että kirkkovaltuustossa. Kauppias, kunnallisraatimies Nils Wilhelm Husberg (1849 -1923) omisti huutokauppakamarin. Hän oli kaupungin rahatoimikamarin jäsen vv. 1885 -1889, kunnallisraatimies vv. 1889 – 1912 sekä osallisena useimmissa tehdas- ym. yhtiöissä paikkakunnalla. Rouva Erika Josefina Husberg o.s. Bergman (1849 -1936) oli toimelias eri hyväntekeväisyysyhdistyksissä, erikoisesti rouvasväenyhdistyksissä. Pariskunta teki useita lahjoituksia eri tarkoituksiin.

Lainaus loppuu.



Kuva: AN.

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Luotsi -suihkukaivo osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg Rojekti
X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 15. kesäkuuta 2017

Vaskiluoto mielessäin 12/12

Kasvit ja Vaskiluoto





Kuvat: AN, 11.6.2017. Sinikuusama, karvakirveli, syylälinnunherne. Mm. näiden Vaskiluodosta löytyvien lajien kukinta on parhaillaan menossa.


Vaskiluoto mielessäin -kirjoitussarja päättyy tähän luontoaiheiseen kirjoitukseen.

Kuukausi sitten kerroin lintuteemasta, ja viimeisenä tulee nyt siis kasviaiheinen kirjoitus, muutamia kuvia myös.

Aikaisemmat kuukausiteemojen julkaisupäivät: 

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
Huhtikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuun 15. päivä 2017 julkaistu: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuun 15. päivä 2017 julkaistu: Kasvit ja Vaskiluoto

Kaikki kirjoitukset löytyvät tämän blogin arkistosta, ks. etusivun vasemmanpuoleinen palkki.


Lähtökohtani tämän kirjoitussarjan tekemiselle oli perehtyä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti Vaskiluotoon. Omat kiinnostuksen kohteet ovat luontopainotteisia, siksi on ihan hyvä päättää tämä vuoden kestänyt työrupeama esittelemällä kuvia ja perustietoja uuteen kesään heräävästä Vaskiluodosta, ainutlaatuisesta virkistysalueesta aivan Vaasan kantakaupungin edustalla.

Kevät ja samoin kesä tulivat tänä vuonna tavanomaista myöhempään,  - arvioisin pari kolme viikkoa ”myöhässä”. Vuodet ovat aina erilaisia. Tunnelmana on nyt ollut ”odottaminen”. Lämpö, kesän saapuminen on edennyt tilastollisesti katsottuna poikkeuksellisen hitaasti.

Nyt pari viikkoa ennen juhannusta on luonto ympärillämme jo kauneimmillaan, - tämän saattaa kokea erityisen hyvin Vaskiluodossa!

On selvää. että omat motiivini tehdä tämä kirjoitussarja liittyvät myös siihen, että olen toiminut Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen pj:nä koko tämän vuosikymmenen. Vaskiluoto on yhdistyksemme toimialuetta (maininta säännöissämme), etenkin virkistysalueiden osalta. Silta Vaskiluotoon yhdistää kauniin ruutukaavakaupunkimme ja virkistystä tarjoavan monikäyttöisen, ”vihreämmän luontohelmen”, olkaamme tästä suuresti kiitollisia.

Haluan luottaa siihen, että kaupungissamme ymmärretään laajasti, että Vaskiluoto alueena on sekä satamasaari, että ihmisten saari.

Vaskiluoto on:

- Suomen ja Vaasan portti länteen, ts. merkittävä satama- ja teollisuusalue, logistisine yhteyksineen
- asuinalue nykyisille ja uusille vaasalaisille
- kantakaupungin asukkaiden, vaasalaisten ja turistien monipuolinen virkistysalue
- isompien ja pienenpien yritysten, monenlaisten palvelujen tuottajien toiminta-aluetta

Kuvalainaus kaupungin kaupunkisuunnittelun sivuilta v. 2010.


Kasvit ja Vaskiluoto

Lähdetään alkuun asiantuntijoiden tarjoamilla tiedoilla ja kuvilla. Vaasan kaupungin sivuihin, luontovaasa, kannattaa jokaisen vaasalaisen tutustua!

https://www.vaasa.fi/luontovaasa

Lainaus:

”Vaskiluodossa ovat edustettuina kaikki Vaasan maisemarakenteen osa-alueet, joita ovat laki- ja rinnealueet, laaksopainanteet sekä rannat. Vaskiluodon luontotyypit vaihtelevat rantalehdoista kangasmetsiin ja rantojen kasvilajistosta löytyvät tyypilliset maankohoamisalueiden kasvit kuten pihlaja, merirannikki ja punakoiso. Vaskiluodossa sijaitsee Vaasan satama, (huvipuisto), kylpylä ja leirintäalue. Saaren keskiosan metsässä on kuntorata sekä polkuverkosto, jota kulkemalla pääsee tutustumaan alueen luontoon.” 

Vaasan yleiskaavassa 2030 Vaskiluodon metsäalueella on virkistysalueen kaavamerkintä V. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on ollut koko olemassa olonsa ajan yksi aktiivisimmista metsäalueen puolustajista.

Tänä keväänä 2017 Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri, Merenkurkun linnuntieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja Vaasan ympäristöseura – Vasa miljöförening ovat tehneet kaupungille metsiensuojeluesityksen kymmenestä kohteesta Vaasan ja Mustasaaren kunnan alueella. Yksi näistä kohteista on kosteikko Vaskiluodon metsässä.

Metsien suojeluesitys

https://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/VaasanjaMustasaarenarvometsi10suojeluehdotustaluonnonjaihmistenhyvksi.7.3.2017.pdf

Vaskiluodon kosteikko

https://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/copy4_of_Liite10.Vaskiluodonkosteikko.Kohdekuvaus.pdf

Lainaus:

Pinta-ala: 10,8 ha
Omistaja: Vaasan kaupunki
Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V).
Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen sijaitsee Vaskiluodon virkistysalueella. Alueen pohjoisosan avosuo on ruokoluhtaa, jonka reunoilla on koivu- ja tervaleppäluhtaa, ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Suoalueen länsipuolella on luonnontilaisen kaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa monipuolista, varttunutta sekapuustoa.

Suoalueen kaakkoispuolella on luontaista kuusivaltaista turvekangasta, jossa lahoaa muutamia järeitä kuusimaapuita. Idässä kulkevan sähkölinjan alla kasvaa erilaisia ruohoja, muun muassa maankohoamisrannikolle tyypillistä punakoisoa. Sen itäpuolella on luontoarvojen näkökulmasta kehityskelpoista sekapuustoista kangasmetsää, joka on sisällytetty rajaukseen kosteikkoalueen vesitalouden ja maiseman säilyttämiseksi.

Alueen eteläosassa on parin hehtaarin laajuinen rehevä korpi, jonka pohjoisosa on ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Korven läpi kulkevan ulkoilureitin eteläpuolella on sekä hiirenporrasvaltaista lehtokorpea että kosteaa runsasravinteista lehtoa. Korpialueen puusto on vanhaa, luonnontilaisen kaltaista ja siinä on myös näkyvästi kuusilahopuuta.

Korpialueen reunoilla on kapeasti vanhapuustoista tuoretta lehtoa sekä lehtomaista ja tuoretta kangasta. Lehdossa ja lehtokorvessa kasvaa lehtopensaita, kuten koiranheittä, punaherukkaa, sinikuusamaa ja tuomea. Korven läpi kulkeva oja ei ole tuhonnut suon vesitaloutta eikä kasvistollisia arvoja.


Suojeluun esitetyllä alueella on edustettuna maankohoamisen aikaansaaman elinympäristöjen kehityssarjan nuorempia vaiheita (ruoko- ja metsäluhtaa, kosteaa lehtoa ja korpea, lehtomaista kangasta). Vaskiluodon virkistysalueelta löytyy myös kehityssarjan myöhempiä vaiheita, kuten tuoreita ja kuivahkoja kangasmetsiä, mutta näiden puusto ei ole yleensä yhtä luonnontilaista.

Suojeluun esitetyn alueen itäreunassa on jonkin verran vanhapuustoista tuoretta kangasmetsää, johon on kehittymässä lahopuuta ja joka kannattaisi sijaintinsa takia jättää luonnontilaistumaan.

Mikäli kosteikkoalueen suojelu etenee vakavampaan harkintaan, kannattaa suojelutarkasteluun ottaa mukaan myös kosteikkoaluetta ympäröiviä monipuolisia kangasmetsiä.”

 ”Alueen kasvistollisiin arvoihin kuuluu monia vanhoja kulttuurikasveja, jotka ovat kotiutuneet Vaskiluotoon sataman ja vanhan asutuksen myötä. On esimerkiksi vaikea sanoa, kuuluvatko alueen sinikuusamat ja koiranheisit alueen alkuperäiseen lajistoon. Ne ovat joka tapauksessa kotimaisia lajeja, jotka monipuolistavat alueen kasvillisuutta. ”

”Arvo virkistyskäytölle: Vaskiluodon virkistysalue on ainut laajempi metsäalue, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä Vaasan keskustasta. Sen virkistysarvo on tämän vuoksi suuri. Alueella on valmis reittiverkosto, joka muuttuu talvisin hiihtoladuiksi. Suojeluun esitetty alue sijaitsee pääosin ulkoilureittien välissä eikä sen alueella ole isompia polkuja.

Suojeltuna se toimisi jatkossakin eräänlaisena "syrjäosana", johon vain vähäinen osa alueen virkistyskäytöstä ohjautuisi.

Arvo ympäristökasvatukselle: Vaskiluodon virkistysalue on lähin laajempi viheralue usealle keskustan koululle. Alueella on monipuolisia ja helppokulkuisia metsiä, joissa voi suunnistaa ja retkeillä sekä reitillä että metsäpoluilla. Suojeluun esitetty kosteikkoalue on esimerkki maankohoamisen tuottamasta elinympäristöjen kehityssarjasta. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biologian ja maantieteen opetuksessa.”

”Hoito- ja suojelusuositukset: Kohteelta havaitut arvokkaat elinympäristöt eivät edellytä luonnonhoidollisia toimia. Kosteikkoalueelle ei tule ohjata lisää virkistyskäyttöä sen pehmeän ja kulutusherkän maaston takia.

Sinne ei myöskään tulisi sijoittaa rakenteita jotka muuttavat alueen vesitaloutta tai puuston luonnontilaa. Kohde tulee myös jatkossa rajata ulos mahdollisesta seikkailupuiston laajentamisesta.

Alueen puuston säilyttäminen mahdollisimman luonnontilassa, tuulenkaatojen metsään jättö ja ulkoilureittien ja sähkölinjojen varsilta mahdollisesti kaadettavien puiden jättäminen maalahopuiksi ovat toimenpiteinä erittäin suositeltavia. Vaskiluodon virkistysalueen pohjoisreunalta tulisi poistaa jättipalsami, jotta se ei leviäisi alueen lehtoihin ja korpiin.

Kohde täyttää luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 §:n suojelualueiden yleiset perustamisedellytykset, joten sen lakisääteinen suojelu olisi perusteltua.”


Kuva lainaus yllä mainitusta suojeluehdotuksesta Vaasan kaupungille ja Mustasaaren kunnalle: kohde 10, vaskiluodon kosteikko


Katoava Haukilampi

Alueen ”pohjalla” oleva Haukilampi, nykyisin siis lähinnä vain kosteikko, on sähkövoimalinjan alla. Sähkölinjoja (kuten ratojen varsiakin) on aika ajoin raivattava, kasvavaa puustoa on poistettava, jos haluamme sähkölinjojen pysyvän kunnossa.

Tänä keväänä sähkölinjaa on Vaskiluodossa raivattu, ts. puustoa on poistettu lankojen alta ja läheisyydestä. Maankohoaminen, ja alhainen merenpinnan taso, kosteikon laskuojan syventäminen, ovat vaikuttaneet siihen, että kosteikko on tällä hetkellä kuivumassa, ts. muuttumassa kosteikosta metsäisemmäksi alueeksi.

Kuva: AN. 22.7. 2012

Kuva: AN 15.5.2017

Kuva: AN 11.6.2017

Kuva: AN 11.6.2017


Vaskiluodon erikoisista kasveista

Harvinaisten kasvilajien esiintymiselle Vaskiluodossa löytyy useampikin selitys. Alueelle on erikoista, jopa ainutlaatuista seuraavat historialliset tosiasiat:

- yhden kokonaisen saaren syntyminen maankohoamisen myötä merestä nousseista useammasta pienemmästä saaresta, ja ihmisen halusta, kyvystä nopeuttaa täyttömaalla, pienemmillä ja isommilla maa-ainesten siirroilla alueen muotoutumista yhdeksi saareksi
- huvilakulttuurin mukana tullut innostus kasvikuntaan kuulumattomien lajien siirtäminen omiin puutarhoihin, ja näiden leviäminen suureen osaan saarta
- erikoisia kasvilajeja saatiin tuliaisina myös purjeveneiden aikakaudella laivoissa käytetyn painolastin, maa-aineksen käyttämisestä teiden tekoon, samoin kävi satamarautatien rakentamisen yhteydessä 1800-luvun loppupuolella.
- viimeisin uusien kasvilajien invaasio koetiin II maailmansodan aikoihin, kun saksalaisten sotilaiden, hevostallien tarvitseman viljan ym. mukana tuli uusia kasvitulokkaita Vaskiluotoon (Piispala 2006).

Vielä 1700-luvulla Vaskiluoto oli ollut neljän saaren kokonaisuus, eli Pieni Vaskiluoto, Suuri Vaskiluoto, Porvarinsaari ja saaren koilliskärki. Nämä olivat kasvaneet yhtenäiseksi saareksi noin vuoteen 1900 mennessä.

Itse asiassa arvellaan, että Vaskiluodon alkuperäinen nimi olisi ollut Vassglot (Mitts1967). Salmi, lammet ja glo-järvet ovat kaikki kasvaneet umpeen, vain saarenpohjoisosassa on edelleen Haukilammen pieni glo-järvi.

Ennen Vaasan paloa Vaskiluodossa oli Klemetsön kyläläisten kalamajoja ja pari torppaa. Kesäksi saareen tuotiin kyläläisten hevosia, hiehoja ja lampaita. (Piispala2006)

Uuteen Vaasaan kuuluva Vaskiluoto jaettiin 1860-luvulla 24 isoksi vuokratontiksi kaupunkilaisten huviloita varten. Tämän kasvistonkin kannalta merkittävän huvilakauden aloitti pormestari Karl Oskar Elfving rakentamalla 1868 ensimmäisen huvilan, Villa Mainiemen, nykyisen Kylpylähotelli Tropiclandian paikalle.

Vaasa-lehden 1894 julkaiseman ”Vaasa oppaan” mukaan huviloita oli Vaskiluodossa parisen kymmentä. Huvilakausi jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle saakka. Joitakin huviloita siirretiin 1920-luvulla Terijoelta Suomen ja Neuvostoliiton rajan sulkeuduttua. Tuolloin jäi varakkaiden pietarilaisten huviloita Suomen puolelle rajaa vapaasti siirrettäviksi.

Eija Piispalalta teksteistä lainaus (Tietoni uhanalaisista putkilokasveista – OA Vaasa, 13.1.2004):

Yksi esimerkki purjelaivojen painolastina / sotilaiden mukana Euroopasta tulleista lajeista on ”Trifolium spadiceum, musta-apila. Se on Euroopassa tavattava, hernekasveihin kuuluva apilalaji. Sen tunnistaa helposti kukista, jotka muuttuvat kukinnan aikana keltaisesta kiiltävän mustanruskeiksi. Ko. apilaa on Vaskiluodossa (maantieoja) viimeksi dokumentoinut Eija Piispala 1996 (myöhemmin hävinnyt), aikaisemmat tieteellisessä kirjallisuudessa olevat merkinnät ainakin W. Lauren 1883 ja B. Klockars 1949.”

Piispalalta toinenkin lainaus:
"Lonicera caerulea, sinikuusamaa on viljelty Vaasassa ainakin 1900-luvun alkupuolelta lähtien asemapuistossa ja huvilapuutarhoissa, joista se on levinnyt laajasti ympäristön metsiin. (Hjelt: Consp. 51:1 1923). Vaasan suurin esiintymä lienee kuitenkin Vaskiluodossa Niemeläntien lounaispuolella, josta löysin 1989 sadoittain sinikuusamapensaita. Paikoillaan ne muodostivat aarinkin kokoisia pensastiheikköjä. Laji on Vaskiluodossa edelleenkin varsin elinvoimainen, Eija Piispala 1970 ja 1987 (Conspectus Florae Fennicae)."

Tarkempaa perehtymistä varten suosittelen luettavaksi Eija Piispalan ja Pertti Rannan artikkelia Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. (Lutukka 22, 2006)


Luonto- ja kasvikartoituksia tarvitaan lisää 

Merkittävän ja monipuolisen virkistyskäytön lisäksi on mielenkiintoista arvioida koko Vaskiluotoa myös sen historian näkökulmasta. Niin rakennushistorialliset kuin kasvistollisset muistot, jäljet menneisyydestä ovat tosiasioita, joita voidaan tutkia, ja tehdä myös tämän päivän vaasalaisille tutuiksi, näkyviksikin esim. digitaalisessa muodossa.

Tässäkin asiassa haluan olla toiveikas, - mielestäni on mahdollista asioihin perehtymällä löytää tavat tehdä tämän päivän ratkaisuja menneitä aikoja kunnioittaen ja uutta rakentaen.

Minun mielestäni on hyvin tärkeää saada ajantasaisia kasvillisuuskartoituksia, tutkimuksia, tehtyä Vaskiluodosta. Nykytilannetta ja aikaisempia kartoitusruutujen lajistoja vertailemalla saadaan selville tilanne mm. alueella dokumentoitujen erittäin harvinaisten lajien osalta.


Kasvivalokuvausta Vaskiluodossa

Luontokuvauksen parhaat ajat ovat nyt käsillä. Kukkivien kasvien osalta näyttävimmät kuvat saadaan juhannuksen aikoihin. Kasveja saa luonnossa kuvata, kunhan muistaa tehdä kuvausten vaatimat toimet luontoa ja yksittäistä kohdetta kunnioittaen, ts. niitä vahingoittamatta.

Erinomainen ajankohta kasvien ja kukkien kuvaamiselle on tuleva viikonloppu, kun on taas Yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä.

Tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Tänä vuonna Luonnonkukkien päivää vietetään poikkeuksellisesti jo lauantaina 17.6.2017.

Lue lisää Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta:

https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/luonnonkukkien-paiva

Luonnonkukkien päivä juhlistaa 100-vuotiasta Suomea ja on osa Luonnon päiviä.

Asukasyhdistyksemmekin on joinakin vuosina järjestänyt kasvi- ja kasvienkuvausretkiä juuri Vaskiluotoon Suomen luonnonkukkien päivinä. Tänä vuonna emme ohjattua retkeä tee, mutta omin päinkin kasveista ja kukista kiinnostuneet voivat luonnossa retkeillä.

Tiedossani oleva lähin ohjattu retki on tämä:
Korsholm Utfärdsmålet: Björköby. Vi vandrar längs naturstigen i landhöjningsskogar och -stränder. Samlingsplats: Svedjehamn, Björköby, Korsholm kommun Utfärdtid: kl. 10-15 Arrangören: Forststyrelsen Österbottens Naturtjänster, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Kontaktuppgifter: Tuija Warén, tel. 040 822 4555, tuija.warena(at)metsa.fi Guidningen på båda språken.

Parin vuoden takaiselta kasvivalokuvaus retkeltämme kuvia:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/vaskiluodossa-kasveja-kuvaamassa.html



Tältä keväältä, alkukesältä tähän loppuun vielä muutama kuva Vaskiluodosta
Kuvattu useana eri kertana 10.5. – 11.6. välisenä aikana erilasissa sääolosuhteissa, ja eri vuorokauden aikoina.

1.
2.
3.
4.

5.

6.

7.

 8.

9.

 10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

 19.

20.

21.

Kuvat: AN. Touko- ja kesäkuu 2017 Vaskiluodon kasveja.

1. Metsätähti
2. Syylälinnunherne
3. Puna-ailakki
4. Sudenmarja
5. Valkopeippi
6. Luhtalemmikki
7. Sinikuusama
8. Tuomi
9. Terttuselja
10. Suo-orvokki
11. Rentukka
12. Leskenlehti
13. Hiirenporras
14. Mustikka
15. Kielo
16. Maitohorsma
17. Kevätpiippo
18. Paju
19. Rauduskoivu
20. Mänty
21. Katse ylöspäin


Toivon, että kuvat kertovat luonnon kauneudesta, monimuotoisuudesta, kasvusta, rytmeistä. Toivon myös, että kuvistani välittyy hyvä olo, rauha, ilo ja hyvä mieli, jonka itse koen saavani luonnossa kulkiessani ja kuvatessani havaitsemiani mielenkiintoisia kohteita. Kasvitieteellisissä lajimäärittelyissä on apunani ollut useimmilla kuvasretkillä mukanakin ollut vaimoni.


Tähän päättyy tämä Vaskiluoto mielessäin -kirjoitussarja. Kiitoksia kaikille niille, jotka ovat jaksaneet teemaa seurata. Erityiset kiitokset niille, jotka vaivautuivat toimittamaan minulle kommentteja, ja jopa muutamia linkkejäkin!

Mahdolliset kommentit, korjauksia asiatietoihin, vanhoja ja uusia kuvia Vaskiluodosta otan mielelläni jatkossakin vastaan.

Hyvää kesää kaikille! Aimo Nyberg,
Eläkkeellä oleva kuvisope, luonto- ja luontovalokuvauksen harrastaja
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com