TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




torstai 17. elokuuta 2017

Mussorin pitäjä 600 vuotta, 17. elokuuta 1958










Kuvat: AN, 12.6.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, 2008, päivitetty versio

Mussorin pitäjä 600 vuotta 

Mustasaaren kirkon pihassa pitäjäntuvan edustalla. 

- kuvanveistäjä, taidemaalari Theodor Schalin (1882 – 1960) 

- kivityöt veljekset Vuorenpään kiviveistämö Turussa. 

- reliefit Tmi Calonius Helsingissä 

- punagraniittisen kiven päätysivuissa on pronssiset tekstilaatat, sivuilla reliefit ja päällä pienoisveistos, joka esittää neljää hylkeenpyytäjää vetämässä venettään jäällä. 

- kirkon puolella on kiveen hakattu vuosiluvut 1348 - 1948, alapuolella läpimitaltaan 14 cm Mussorin pitäjän hyljettä kuvaava vanha sinetti, sekä kaksi pronssilaattaa, jotka esittävät uudisraivaajia ja Pyhän Maarian kirkkoa. 

- pitäjäntuvan puolella pronssilaatta esittää maalaistalon pihaympäristöä tuulimyllyineen. 

- päätyjen laatoissa on kohokirjaimin vanhin tunnettu teksti, missä pitäjän nimi mainitaan:
 

”ÖTERBOTTNINGAR, FRÅN NÄRPES, MUSSAR OCH PEDERSÖRE SOCKNAR MÅ UTAN HVARMANS GENMÄLE OCH HINDRAN SÄLLIA OCH KIÖPA HVAR ANDROM SIN EMELLAN ALLA ÄTANDE VAHROR SÅSOM RÅG, SMÖR OCH ANNAT SLIJKT SOM THE SKOLA TILL SINA KOST HAFVA. I KONUNG MAGNUS ERIKSSONS NAMN, ULFSBY DEN 13 FEBR, 1348 GERICHE SKYTTE 

POHJALAISET, JOTKA ASUVAT NÄRPIÖN, MUSTASAAREN JA PIETERSAAREN PITÄJISSÄ SAAKOOT KENENKÄÄN VASTUSTAMATTA JA ESTÄMÄTTÄ MYYDÄ JA OSTAA KESKENÄÄN KAIKKIA SYÖMÄTAVAROITA KUTEN RUKIITA, VOITA JA MUUTA SENKALTAISTA MITÄ HE RAVINNOKSEEN TARVITSAEVAT. KUNINGAS MAUNU EERIKINPOJAN NIMISSÄ, ULVILA 13 P. HELMIKUUTA 1348 GERICHE SKYTTE 

- paljastus 17.8.1958 

- aloite muistomerkin hankkimisesta tehtiin Mustasaaren kunnanvaltuuston istunnosssa 13.2. 1948, jolloin oli kulunut 600 vuotta Geriche Skytten julistuksesta. Kustannuksiin osallistui myös Mustasaaren seurakunta. 

- Muistomerkki sijoitettiin kirkkopihaan pitäjäntuvan eteen, koska kunnan ja seurakunnan elimet olivat pitäneet sitä kokoontumispaikkanaan. 

Lainaus päättyy



Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Mussorin pitäjä 600 vuotta osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Tuulipinta, 16. elokuuta 1983




Kuvat: AN, 29.7.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, 2008, päivitetty versio.

Tuulipinta 

”Patsas sijaitsee Teeriniemen alakoulun ja päiväkodin pihassa. 

Taiteilija on Eino Ruutsalo (1921 – 2001). 

Lähes 4 metriä korkealla betonialustalla on metalliset siivekkeet, jotka elävät ilmavirtojen liikuttamina valon heijastuessa pinnoissa. Teos on hankittu rakennusrahaston yhden prosentin määrärahaston puitteissa. 

Teos paljastettiin syyslukukauden alkaessa 16.8.1983. 

Taustatietoja 

Eino Ruutsalo on kineettisen taiteen uranuurtajia Suomessa. Hän on tunnettu myös elokuvataiteilijana.” 

Lainaus päättyy







Kuvat: AN, 29.7.2017

Ellet ole tätä Eino Ruutsalon teosta käynyt koskaan katsomassa, suosittelen käyntiä koulun/päiväkodin piha-alueella. Se on julkista aluetta, eli teosta katsomaan vaan rohkeasti! Itse kävin kesäviikonloppuna, kun sää oli sopivasti hieman tuulinen, ja samalla aurinkoinen keskipäivä. Teoksen liikkeet, kimallukset, suhteet ja mittakaavat tulivat erinomaisesti esiin.



 Kuva: AN


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Tuulipinta osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

1939-1944 sotien sankarihaudat, 16. elokuuta 1953








Kuvat: AN, 29.7.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki.

1985 1939 – 1944 sotien sankarihaudat 

Vaasan ev. lut. seurakuntien ns. vanhalla hautausmaalla

- kuvanveistäjä Armas Tirronen (1913 – 1975)

- Vaasan Hautakivi on valmistanut monumenttiterassin ja hauta-alueen kivetyksen mustasta liuskekivestä sekä terassin kehykset ja portaat Vehmaan punaisesta graniitista.

- Vasan kivihiomo P. Hiljanen valmisti alueen pienet hautakivet Vehmaan punaisesta graniitista.

- sankaripatsaan muodostaa n. 4,5 m korkea paasi, jossa ylinnä viitteenomainen mieshahmo. Paaden edessä vasemmalla 2,4 m korkea nainen, joka suojelevasti pitää kättään häntä vasten painautuneen lapsen hartioilla. Muistomerkkiä reunustaa oikealla 15 m pitkä noin metrin korkuinen muuri, jossa graniittinen kohoristi ja laatassa kohotekstinä vuosiluvut ”1939 -1944”

Sankarimuistomerkki ja hauta-alue vihittiin 16.8.1953.

Alueelle on haudattu 381 kaatunutta, joista kentälle jääneinä (poissaolevina) siunattu 73.

---

Vuonna 1941 asetettu Vaasan kaupungin ja seurakuntien yhteinen sankaripatsastoimikunta järjesti v. 1951 patsaskilpailun.

1. palkinnon sai ehdotus ”Paluutie”, tekijät kuvanveistäjä Lauri Leppänen ja arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen.

2. palkinnon sai kuvanveistäjä Armas Tirrosen ”Pyhä puisto”.

3. palkinnon sai ”He lähtivät”, tekijät kuvanvesitäjä Viljo savikurki ja arkkitehti Veikko Rauhala.

Kilpailuun jätettiin 29 työtä.

Lainaus päättyy


Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta 1939 – 1944 sotien sankarihaudat osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 14. elokuuta 2017

Vaasassa pidetään huolta patsaista


Kuva: AN, 14.8.2017. Konservaattori Lasse Mattila kertoi tänään 14.8. 2017 tiedotustilaisuudessa Luotsi-patsaalla Vaasan julkisten veistosten kesän 2017 aikana tehdyistä konservointitöistä.

Senaatinkadulla, vastapäätä kaupungintaloa, paikalla olivat myös Pohjanmaan museosta taidekonservaattori Sari Tuomio ja aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamo.


Vaasan kaupungin julkisten veistosten konservointia kesällä 2017 

Vaasan kaupungin ulkoveistosten konservointi jatkuu jo neljättä kesää. Veistoksiin erikoistunut konservaattori Lasse Mattila Helsingistä huoltaa elokuussa kolmen viikon ajan (1.-18.8.2017) patsaita ja muistomerkkejä Vaasan kaupungintalon ympäristössä.

Puhdistettavina ovat Luotsi-suihkukaivo, Toivo Kuulan muistomerkki sekä A. A. Lévonin ja Joachim Kurténin pronssiset rintakuvat. Konservointitöiden lisäksi jatketaan Vaasan veistosten kuntokartoituksia ja tehdään konservointisuunnitelmia tuleville vuosille.





Kuvat: AN

Erityisen mielenkiintoista oli kuulla ammattilaisen mietteitä konservointityön yksityiskohdista.

Mikä on ollut patsaan alkuperäinen väri? Ei kovin musta, vaaleaa lultavasti, ruskeaa, vihertävää… Vanhoista mustavalkokuvista tämä ei ole selvinnyt. Jatkossa väri onkin nyt siis lähinnä sellainen sävy, jollaiseksi veistos on itse muodostunut säiden armoilla.

Nyt veistoksesta on poistettu korroosiota, ei kuitenkaan kaikkea, vaan siten, että väri saadaan yhtenäiseksi. Vaikeuksia tuotti mm. se, että patsaan pinnat ovat olleet veden kanssa kosketuksissa eri lailla eri puolilta: taivaalta tulee sadevettä, ja jotkut kohdat ovat kostuneet myös suihkulähteen roiskeista. Ja sitten patsaassa on vielä pintoja, joihin ei vettä ole edes päässyt, eikä oikein edes auringonvaloakaan.

Veistos on Lasse Mattilan mukaan hyvää tekoa. Kuten Väinö Aaltosen työt ilmeisesti ovat.

Nyt teos on siis puhdistettu, yhtenäinen väri otettu esiin, ja teos on myös jo vahattu. Enää tarvitaan kiillottaminen harjalla. Sitten urakka on valmis, ja teltan sisältä paljastuu kaikkien ihailtavaksi upean ehostuksen saanut Luotsi-patsas.

Lasse Mattila ja Jaakko Linkamo kyselivät / kertoivat Luotsi-patsaan suihkualtaasta. Se ei ole alkuperäinen. Se on luultavimmin tehty 1980 luvulla? Näin arvellaan olevan, altaan laatoista päätellen. Olisi erittäin tärkeää saada tästäkin kunnostusvaiheesta faktaa, kenties kuviakin. Selvitysapua otetaan museolla mielellään vastaan.

Kuka lystin maksaa?

Tämän kesäiseen, kuten neljänä aikaisempanakin kesinä, patsaiden konservointiin varat on saatu Karl ja Elin Hedmanin rahastolta. Vaasan kaupunki on hienosti toteuttanut rahaston alkuperäistä tarkoitusta ”kaupungin kaunistamiseksi taideteoksilla”.

Kunnostettavat veistokset valittiin täksi kesäksi kaupungin ydinkeskustasta, läheltä Kaupungintaloa, nimenomaan juhlistamaan Vaasan suurta merkitystä maamme itsenäisyyden historiassa. Suomen 100 -v. juhlavuosi monine tapahtumineen on jo pitkällä. Tuleva vuosi 2018 on monessa mielessä vielä tätä vuottakin ”isompi juhlavuosi” Vaasan näkövinkkelistä katsottuna.


Miltä nyt kunnostetut kohteet näyttivät ennen konservointia
(ja käy sitten itse katsomassa miltä ne näyttävät nyt)

Katso kuvia ja perustietoja yllämainituista kohteista tämän blogin sivuilta ja rojekti X= fb-sivuilta:


LUOTSI-suihkukaivo

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/luotsi-suihkukaivo-19-kesakuuta-1959.html

TOIVO KUULA, muistomerkki

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/toivo-kuula-7-heinakuuta-1963.html

JOACHIM KURTÉN, rintakuva

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/joachim-kurten-23-toukokuuta-1908.html

A.A. LÉVON, rintakuva, juttu tulossa 25. elokuuta, kun ko. kohteella on ”synttärit” (25.8.1956)


Yli 50 kohdetta on jo esitelty!

Tällä ylläpitämälläni VKA ry:n blogisivustolla on esitelty vuoden alusta alkaen jo yli puolet Vaasan julkisista patsaista, muistomerkeistä, muistolaatoista. Vuoden loppuun mennessä kuvia ja perusfaktat saadaan esiteltyä hieman yli sadalta kohteelta. Vaasan patsaat sopivat siis oikein hyvin vaikka epäviralliseksi Suomi 100 -bongausharrastukseksi!

Kuukausittain esittelen ne patsaat, muistomerkit, muistolaat ym. joiden paljastuspäivämäärä osuu siihen kuukauteen. Vuosiluvulla on informaatioarvo, eli siitä ilmenee, kuinka kauan teos on ollut olemassa, kaikkien nähtävillä kotikaupungissamme.

Ensi viikolla on tulossa esittelyyn taas kolme kohdetta. Seuraa siis tätä blogia!

"Synttäreitä" viettävät:

Ke 16.8. Sotien 1939 – 1944 sankarihaudat, Vanha hautausmaa
Ke 16.8. Tuulipinta, Teeriniemen koulun/päiväkodin piha
To 17.8. Mussorin pitäjä 600 vuotta, Mustasaaren kirkon piha

Tutustu myös

https://www.facebook.com/rojektixon

Hankkeen fb-sivulle toivon saavani täydennystä tähän projektiin. Ts. valokuvia, uusia ja vanhoja, ja tietenkin lisää faktaa, dokumentteja jne. LISÄKSI MYÖS omakohtaisia kokemuksia, tuntemuksia, mietteitä, näiden kulttuurikohteiden kohtaamisista tässä ja nyt!

Patsaat eivät puhu, siis ääneen, mutta silti niitä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan.

Kohtaa patsaat yksin omin päin, tai järjestetään patsastreffejä!

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

Samoilla paikoilla, elokuu



Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, elokuun kuva (Syksy Kirvesmiehenkadulla, maalaus on vuodelta 2012).

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Tällä kertaa ollaan Vaasan kaupunginosassa nimeltään Kapsäkki. Kortteli sijaitsee Vaasan keskustassa, kantakaupungissa. Se sijaitsee Asemakadun, Korsholmanpuistikon, Klemetinkadun ja Ajurinkadun rajaamalla alueella. Alue oli alun perin varattu kaikkein köyhimmille. Alue sai nimensä siitä, kun sinne muuttaneiden omaisuus mahtui matkalaukkuun eli kapsäkkiin.

Lainaus Vaasan ympäristöseuran sivulta kohdasta Vaasan seudun kulttuurikohteet

https://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/vaasanluonto/kulttuuri 

Kapsäkki 8. kaupunginosassa 

Asemakatu-Korsholmanpuistikko-Klemetinkatu-Kirvesmiehenkatu. Asemakaava uuteen Nikolainkaupunkiin, C.A. Setterberg v.1854. Kaavoittamalle alueella rakennettiin 10 v. myöhemmin varattomien 1-2-huoneisia mökkejä, ns. moratupatyyppiä, pieni tupa, kamari ja eteinen. Osa taloista on purettu, mutta 2000-luvulla niitä on alettu myös kunnostaa. Varattomien aluetta alettiin kutsua "Kapsäkiksi", koska sinne muuttavien omaisuus sopi matkalaukkuun. Asuinalueesta 1862 tehdyn päätöksen mukaan uusia rakennuksia ei ole saanut rakentaa v:n 1866 jälkeen.

Lainaus päättyy



Kuvat: AN. 14.7.2017

Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty jo siis kahdeksan kuvaparin verran, eli yli puolen välin jo ollaan. Pyrin jatkamaan tätä samaan malliin läpi koko vuoden, eli aina sinne Suomen 100 v. juhlapäivään asti.

Juttujen julkaisupäivä on kuukauden 7. päivän tienoilla. Pienellä viiveellä mahdollisesti, kuten nyt elokuussa. Seuraa tätä blogia, - seuraavan jutun tähän sarjaan teen syyskuun ekalla viikolla. Katseensuunta on silloin kohti Vanhan Vaasan kirkon raunioita.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

lauantai 12. elokuuta 2017

C.G. Wolff, 12. elokuuta 2006



Kuvat: AN

C.G. Wolff-reliefi

Tekijä: Voitto Kantokorpi

Paljastettu: 12.08.2006

Sijainti: Palosaaren Sundin rannassa Merimuseon seinässä. Alun perin tämä rakennus on ollut yksi Wolffin suolamakasiineista.

Osoite: Salmikatu 27, Palosaari



Kuvat: AN

Tutustu Vaasan merimuseoon netissä

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/86-vaasan-merimuseo


Mikä mies oli C G Wolff? 

Lainaus Vaasapediasta

C. G. Wolff Carl Gustaf Wolff (28.10.1800-19.7.1868) oli aikanaan vauras laivanvarustaja ja liikemies. Hän on syntynyt joko Noormarkussa tai Suomenlinnassa. Hänen isänsä Dietrich Wolff johti Suomenlinnan sotilassoittokuntaa ja myöhemmin hän johti Porin rykmentin soittokuntaa. Jossain vaiheessa näiden tehtävien välissä Carl Gustaf syntyi. 

Hänen isänsä kuoli, kun Carl oli 12-vuotias ja tämän jälkeen hän elätti itsensä myyntimiehenä Porissa. Kun hän oli 18, tai 20 joidenkin lähteiden mukaan, hän ilmestyi pennittömänä Vaasaan. Jo vuonna 1825 hän oli avannut ensimmäisen liikkeensä. Hän oli kaupungin ensimmäinen kirjakauppias ja käynnisti myöskin kaupungin ensimmäisen kirjapainon sekä julkaisi kaupungin ensimmäistä sanomalehteä (Wasa Tidning) vuonna 1839. 

Mutta parhaiten hänet tunnetaan laivanvarustajana. Vuonna 1828 hänestä tuli laivan osakas, vuonna 1830 hän otti osaa priki Wänskapenin rakentamiseen Petsmossa, ja neljä vuotta myöhemmin hän omisti telakan Palosaaren sundissa Vaasassa. Siellä hän rakensi 48 laivaa, joista 42 olivat hänen omiaan. Parhaimmillaan hän oli Suomen ja Pohjoismaiden suurin laivanvarustaja. Vuonna 1867 yksityishenkilö Carl Gustaf Wolffilla oli suurempi tonnisto kuin Kokkolalla, Pietarsaarella, Uudellakaarlepyyllä, Kristiinankaupungilla, Raumalla ja Porilla yhteensä. 

Hän kuoli Tukholmassa vuonna 1868. 

Lainaus päättyy

Taidemaalari ja kuvanveistäjä Voitto Kantokorpi on syntynyt 1935.

Kuvataiteilijamatrikkelista löytyvät perusfaktat

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/531



Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta C.G.Wolfin reliefi osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

perjantai 11. elokuuta 2017

Toimii edelleen – ei epäilystäkään

Vuodesta toiseen uudistuva Vaasan Taiteiden Yö onnistui taas erinomaisen hyvin.

Tapahtumia on jo niin mahtavan paljon ja monipuolisesti, ”sataa eri sorttia”, ettei yhden illan aikana ole mahdollista itse hahmottaa mitä ja missä olisi mahdollista nähdä, kokea, osallistua. Tapahtumista oli joka tapauksessa saatavana niin paljon etukäteisinfoa, että erilaista toimintaa järjestävät tahot, ja paikat on mahdollista ns. tsekata, käydä tutustumassa vaikka myöhemminkin (jos esim. etsii itselleen harrastusta syksyksi).

Vaasassa Taiteiden Yöstä on muodostunut hieno yhteinen aloitus tulevalle syyskaudelle. Kesälomien, saarikauden, matkustelujen jälkeen palataan taas kaupunkiin, ihmisten ilmoille, tuttujen pariin.

Taiteiden Yö on yhteisöllinen elämys, - jokaiselle jotain, ja samalla kollektiivinen nautinto kuulumisesta ”samaan heimoon”.

Tällä kertaa Vaasan Marssikin saatiin minusta hienosti mukaan kuvioihin torin uudella esiintymislavalla. Alkuillasta kävelyyn osallistuvien maiden lippurivistö, iso joukko kävelijöitä, saapui juhlavasti keskelle toria, jossa kaupunginvaltuuston pj. Joakim Strand reippaalla tyylillään toivotti tapahtumalle / osallistujille menestystä.

En itse kierrellyt kovin laajasti tapahtumia, mutta uskallan silti sanoa näin: Järjestelyt olivat taas tälläkin kertaa ammattitaidolla tehdyt, osaavan tiimin johdossa Leena Nyqvist voi olla hyvillä mielin. Tyytyväisiä vaasalaisia on taas monituhatmäärin. Kiitokset tapahtumien toteuttajille, valtaisalle vapaaehtoistyötä tekevälle porukalle, ryhmille, yhdistyksille, yksittäisille esiintyjille, - ja meille kaikille tapahtumista toiseen uteliaina kiiruhtaville taide-ym. elämyksistä nauttijoille!


Kuva: AN, 10.8. 2017. Vaasan kauppatorin uudella esiintymislavalla europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri laulaa karaokea, kappale oli Rauli Bägging Somerjoen Paratiisi. Pohjalaisen ja Vaasan ikkunan ”keikalla” musisoivat mm. Vesa Koivumäki ja tähän kappaleeseen vahvistukseksi pyydetty saksofonisti Kari Uusikylä. Oli hieno esitys!

Aivan mahtava idea tämä asioiden kääntäminen toisinpäin, eli poliitikot saivat olla esiintyjiä, ja mielipidekirjoittajat saivat olla puheenpitäjinä. Mukaan valitut, suostuneet olivat kaikki aivan erinomaisia! Kiitokset ihan jokaiselle!

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg