TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




tiistai 23. toukokuuta 2017

Tarkistuksia tarvittiin




Kuvat: AN, Kalarantaa, ylempi kuva syysmyrskystä 28.10.2014, keskimmäinen kuva 6.5.2017 kevätsäässä, ja alin kuva 22.5. 2017 kesäinen kuva nykytilanteesta Rantakadulta päin nähtynä.

Vaskiluodon sillan kupeessa oleva Kalaranta - Fiskstranden saanee uuden ilmeen tulevaisuudessa uuden Kalastuksen talon – Fiskets hus -rakennuksen valmistuttua.


Aikaisempia suunnitelmia on nyt korjattu, ja parempaan suuntaan on menty. Jokohan tämä alkaisi näyttää riittävän laadukkaalta, ja kaikki osapuolet huomioivalta suunnitelmalta?

Kalarannan (ak967) asemakaavaluonnoksen uusin vaihe on nyt lausuntoja varten nähtävillä 23.5. – 26.6.2017. Tutustutaan huolella kohteen asemakaavan selostukseen, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä asemakaavan taustamateriaaleihin netissä osoitteessa

https://www.vaasa.fi/node/25849

Asukasyhdistyksemme hallitus antaa lausunnon määräajan puitteissa.

Alustavia huomiota:

- rakennusala on pienentynyt edelliseen luonnokseen verrattuna, pituudesta n. 30% poistettu
- rakennusta on myös siirretty vankilan suuntaan
- Faroksen päähän jää tilaa terassille
- rakennus ei enää ole täysin kaksikerroksinen, vaan alkuperäistä ideaa matalampi
- liikenteen sujumista alueella on parannettu
- uudet terassijärjestelyt alkuperäisiä ratkaisuja paremmat
- rakennuksen yli suunniteltua ideaa kävelysillasta on sekä kiiteltty että arvosteltu. Nyt ajatus on edelleen mukana, ja voi parhaimmillaan olla toimivakin.
- saako ranta-alueella olla muuta kuin yleisiä tiloja (esim. toimistotiloja) on tällä hetkellä auki, kaava-asioiden edetessä asia on ratkottava. Österbottens fiskarförbundin toimistotilojen yhteyteen tulee saada yleisölle avointa näyttely/opetustilaa
- kaupunginhallituksen alkuperäinen päätös valita voittajaksi Smakkompanietin ehdotus, joka ns. ylitti Kalarannan kilpailuun asetetut ehdot, raamit, on nyt etenemässä suuntaan, jossa on pyritty kuulemaan eli huomioimaan kaikkien asianosallisten näkökantoja

Aimo Nyberg Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja aimonyberg(at)gmail.com


Tähän loppuun vielä lainaus juuri ilmestyneestä Vaasan kaupungin tiedotuslehdestä 2/2017 s. 20

Ei rantaa rakkaampaa – puistoja ja kahviloita

Teksti: Johanna Jussila

Usein ihmetellään, miksi rantaa ei hyödynnetä nykyistä paremmin. Vastaus löytyy 1800-luvulta. Rannan halutaan säilyvän kaikille avoimena puistona. 

Arkkitehti Carl Axel Setterberg halusi jo vuonna 1855 rannan olevan englantilaisen tapaan ns. käyskentelypuisto. 

Rantavyöhyke haluttiin jättää rakentamattomaksi myös siksi, että rannan kasvillisuus suojasi kaupunkia tuulelta ja myrskyiltä. Lisäksi rannoille rakentaminen olisi kustannuskysymys, kertoo kaavoitusarkkitehti Kati Vuohijoki. 

Vaasan kaupunki on saanut yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka haluaisivat tuoda rantaan muun muassa ravintola- tai saunatoimintaa. Kaupunki haluaa kuunnella eri toimijoita ja samalla tukea ranta-alueiden elävöittämistä. 

Vastaukseksi liike-elämän kiinnostukseen kiinteistötoimi järjesti vuonna 2016 Kalarannan kehittämiseksi laatukilpailun, jonka voitti Smakkompaniet. Voittaneen suunnitelman jatkotyöstö on vielä käynnissä. Myös Sisäsataman alueelle järjestettiin kevättalvella laatukilpailu, jossa toiveena oli saada alueelle kelluva terassipaviljonki, sauna ja ravintolalaiva. Tavoitteena on saada sisäsatamaan kuntalaisia palvelevaa toimintaa mahdollisimman pian. 

Ranta alueiden kehittämiseen liittyvät rakennuspaikan luovutuskilpailut on Vaasassa toteutettu laatukilpailuina. Silloin hakijat kilpailevat esimerkiksi suunnitelman tai liiketoimintakonseptin laadulla, eivät hinnalla, muistuttaa Vuohijoki. 

Kaupunginrannan uudet tuulet 

Kaupunki on viime vuosina toteuttanut Kaupunginrannassa laajoja korjauksia. Siilojen ja Kuntsin väliselle alueelle on muun muassa istutettu uusia puita, toteutettu upea valaistus ja rakennettu puulaituri oleskelua varten. 

Kuntsin rannan peruskorjaus valmistuu tänä kesänä. Laituria laajennetaan ja Kuntsin aukiolle toteutetaan portaikko, joka toimii myös katsomona. Samalla uusitaan kalusteet, valaistus ja maanpinnan käsittely. Seuraavaksi suunnitteilla ovat Kalarannan laiturialueen kunnostustyöt. 

Rantoja pitkin Suvilahdesta Gerbyyseen 

Asemakaavan mukaan tulevaisuudessa voidaan rakentaa siltayhteys Åbo Akademin rannasta Palosaareen. Sillasta on tehty alustavia suunnitelmia. Silta tai penger yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen yliopistokampukset toisiinsa ja täydentäisi rantareittejä. 

Kevyen liikenteen reittejä halutaan olevan mahdollisimman paljon meren läheisyydessä. nykyään pääsee kulkemaan rannan tuntumassa Suvilahdesta Gerbyyseen asti, iloitsee Vuohijoki.

Lainaus päättyy


On syytä olla iloinen, että kaupunkimme haluaa onnistua ranta-alueidemme kehittämisessä, sen perinteitä kunnioittaen. On mahdollista yhdistää kantakaupungin rantapuistovyöhykkeen valtakunnallinen suojelustatus laadukkaaseen alueen ajanmukaistamiseen. Kaikkien vaasalaisten, kantakaupungin alueella asuvien asukkaiden toiveet ja intressit, ja yrittäjien tarjoamat ideat palveluista ovat ”samaa pakettia” viihtyisän, kauniin, elinvoimaisen Vaasan parhaaksi.

Suosittelen, tutustu myös.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Vaasa, Pohjanmaa
Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly


Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

Vastataan kun kysytään

On aina hienoa, kun mielipidettä kysytään.

Yli 400 vuotta vaasalaista kaupunkirakentamista: Millaista kaupunkiympäristöä tulevaisuuden Vaasaan? 

Katso netistä ja vastaa kyselyyn!

https://www.vaasa.fi/tiedote/yli-400-vuotta-vaasalaista-kaupunkirakentamista-millaista-kaupunkiymparistoa-tulevaisuuden

Kyselyyn voi vastata 22.5.–30.6.2017 ajan osoitteessa

www.vaasa.fi/arkkitehtuuri

Lainaus kaupungin sivuilta

Kaupunkikuva on pysyvä historiankirja 

– Näkyvä elinympäristö on kaupungin tärkein kulttuuripalvelu asukkailleen. Sen kokee jokainen omasta halusta riippumatta, innostaa projektipäällikkö Marketta Kujala havainnoimaan ympäristöä.

– Kaupunkikuva kerrostumineen on pysyvä kaupunkikulttuurin historiankirja hyvässä ja pahassa. Siinä kuvastuu kaupungin kehittymisen vaiheet ja kunkin aikakauden arvostukset. Siihen jokainen rakentajasukupolvi tuo oman näkyvän ja usein pysyvänkin panoksensa, Kujala painottaa. 


Kujalan sanoin vaasalaiset elävät ja asuvat hienossa kaupungissa, jolla on runsaasti kulttuurista arvoa ja samaan aikaan jatkuvasti kehittyvän kaupungin voimaa. 


Kuvakysymys: MMM, mitä missä milloin?




Kuvat: AN


Kuvaa Vaasaa, ”ennen näkemätön yksityiskohta” 

Kuvaan itse kotikaupunkiamme säännöllisesti, välillä tuntuu siltä, että jopa ihan päivittäin. Tämän vuoden teema minulla on ollut, ja jatkuu edelleenkin, Vaasan patsaat ja muistomerkit. (rojekti X=)

Usein otan kuvia niin, että saan rinnastaa usean kuvan sarjaan sekä kuvan kokonaisuudesta, että eri puolilta nähtyjä yksityiskohtia. Tällä tavalla uskon näkeväni ”paremmin”, ja kamera muuttuu silmieni apuriksi.

Nyt haastankin kaikkia kaupunkikuvaamisesta kiinnostuneet ottamaan 3 – 6 kuvan sarjoja mistä tahansa Vaasan kohteesta, teemasta, joka on sinulle avautunut uudella tavalla kuvattuasi sitä.

Kuvat voit julkaista tässä blogissa, tai lähettää minulle linkin johonkin sinun omaan sivustoon.

Tällainen kuvien jakaminen on tätä päivää! Kuvien yhteyteen oma nimesi mielellään. Myös muutama lause mitä, missä ja milloin tyyliin olisivat tarpeen.



Tämän blogijutun kuvat: Aimo Nyberg, Yksityiskohtia Cyclus -tilateoksesta, Stefan Lindfors, Pohjanmaan museon etupiha. Kuvattu 17.5. 2017.

Tekstin koonti: Aimo Nyberg
Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

Joachim Kurtén, 23. toukokuuta 1908

...



Kuvat: AN, 16.5. 2017. Taustalla näkyy Kurténia. Kurtenian talo on entisen Vaasan Osakepankin rakennuttama pankki- ja asuinrakennus, joka valmistui vuonna 1904 Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmaan. Viisikerroksinen jugendkaunotar on Fredrik Thesleffin suunnittelema.

Rakennuksesta enemmän täällä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/search?q=Kurtenia


 Jos Vaasan kaupungin alueella olevat julkiset patsaat halutaan esitellä ikäjärjestyksessä, vanhimmasta nuorimpaan, niin tämän kertainen kohteemme, Joachim Kurtén, on listalla ykkösenä.

Tästä syystä myös Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, vihkonen esittelee patsaan asiaan kuuluvalla arvokkuudella, ja siis ensimmäisenä kohteena.

Lainaan jälleen ko. lähdettä:

JOACHIM KURTÉN

Kaupungintalon puistikossa Hovioikeudenpuistikon puoleisessa päässä.

- kuvanveistäjä Emil Wikström (1864 – 1942) kaupunginvaltuuston tilauksesta.
- jalusta Heinäsen kivihakkaamo, Hämeenlinna

2,7 m korkealla punagraniittisella jalustalla on pronssinen rintakuva, julkisivu kirkkoon päin.
Teksti: JOACHIM KURTÉN

- PALJASTETTU 23.5.1908. Tämä oli ensimmäinen patsas uudessa Vaasassa.
- varat julkisella keräyksellä, joka sortovuosien ajan vv 1901 – 1905, oli keskeytyksissä.

ANDERS JOACHIM KURTÉN (1836 -1899) oli merikapteenin poika Kruunupyystä, ylioppilas Vaasan kymnaasista palovuonna 1852. Kurtén oli perustamassa Vaasan Osake-Pankkia v. 1878 ja toimi sen johtajana vv 1878 – 1899. Hän oli myös mm Vaasan Puuvillateollisuus Oy:n, Vaasan laivaveistämön, Vaasan-Pohjanmeren Höyrylaivayhtiön ja Vaasan Sähkö Oy:n perustajia.

V. 1862 valittiin Kurtén yhdeksi kaupungin vanhimmista. Pankkimiehenä hänellä oli suuri merkitys rakennusyritysten rahoittajana uudessa Vaasassa. V. 1875 perustetun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän oli kuolemaansa saakka.

Säätyvaltiopäivillä Kurtén oli Vaasan edustajana porvarissäädyssä vsta 1872, porvarissäädyn puhemiehenä vv 1885 – 1899. Hän vaikutti suuresti rautatien saamiseksi Vaasaan. Kauppaneuvos vsta 1878.

J. Kurtén asui Kirkkopuistikko 15:ssa rakennusmestari August Lassell´in (1842 -1914) piirtämässä talossa. (nyk. ruots. työväenopisto). Perheen kesähuvila oli Sirkkula Vaskiluodossa Lemmenpolun varrella.

Lue lisää Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joachim_Kurt%C3%A9n



Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voi seurata myös facebookissa! Ole mukana tietojen etsimisessä, auta kuvien ottamisessa jne. - kommentoi, keskustele aiheesta TÄÄLLÄ

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 22. toukokuuta 2017

Zacharias Topelius, 22. toukokuuta 1915



Kuvat: AN.

Zachris Topelius, (Sakari Topelius)

Tämä patsas on ollut arvokkaalla paikallaan Vaasan keskustassa Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä vuodesta 1915. Kaupungin nimi oli silloin, 102 vuotta sitten Nikolainkaupunki. Patsas konservoitiin pari vuotta sitten, kun se saavutti kunnioitettavan sadan vuoden iän. Työn teki konservaattori Lasse Mattila erinomaisella ammattitaidolla.

Vaasassa ylioppilaat lakittavat Vappuna perinteisin menoin juuri tämän ihastuttavan Topeliuksen patsaan. 

Lainaan tähän erinomaista tietolähdettä, eli Eira Häggkvistin vihkosta: Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985.

- Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Emil Wikström (1864 – 1942) 
- Jalustan on tehnyt K.G. Rehnin kivenhakkaamo Vaasassa, tekijöinä vaasalaiset Harjunpään veljekset. Punagraniittinen jalusta on 2 m, veistosryhmä 2,2 m 
- Patsas on valettu pronssiin Lauritz Rasmussenin pajassa Kööpenhaminassa 

Jalustassa on kapea pronssinen maisemareliefi sekä kirjailijan nimi: Z. TOPELIUS 

Sanomalehti VAASA esittelee veistoksen 22.5.1915: 

”Patsas kuvaa runoilijaa ulkona lapsukaisten ympäröimänä. Nuorin niistä katselee ihmeissään tuttuja kasvoja istuen lasten ystävän vasemman käden suojaamana. Sadun prinsessa haltioituneena seuraa kevään ja nuoruuden runoilijan aatteita. Maalaispoikanen taas kuvaa sitä moraalista puolta, joka niin selvästi esiintyy Topeliuksen teoksissa”. 

- sadun prinsessan mallina oli Wikströmin tytär Mielikki (Ivalo). 
- paljastustilaisuus 22.5. 1915. 

Aloite patsaan hankkimiseksi runoilija, kirjailija, valtioneuvos Zachris Topeliukselle (1818 – 1898) syntyi vaasalaislasten keskuudessa. Hautajaisseppelettä varten kerättyjen rahojen ylimäärästä muodostettiin patsaan pohjarahasto. Varsinainen patsastoimikunta perustettiin v. 1906. Vaikka varojen keräys ulotettiin koko maahan, kertyi suurin osa kuitenkin vaasalaisten toimesta, myös Vaasan kaupunki osallistui rahoitukseen. Inflaatio ja puhjennut ensimmäinen maailmansota viivyttivät työn toteutumista usealla vuodella. Tämä on ensimmäinen Topeliukselle pystytetty patsas Suomessa. 

ZACHRIS TOPELIUS (1818 -1898) syntyi Uudessakaarlepyyssä. Hän toimi historian professorina Helsingin Yliopistossa sekä Yliopiston rehtorina vv 1875 -1878. Topeliuksen merkittävin elämäntyö tapahtui lehtimiehenä. Lehdessään Helsinfors Tidningar hän (1841 – 1860) julkaisi pääosan runoistaan, novelleistaan ja romaaneistaan, mm. Välskärin kertomukset ilmestyi jatkokertomuksena vv. 1851 -1860. 

Topelius on tunnettu Vaasan marssin, alunperin Vasa Lyseum´in oppilaille kirjoitetun laulun, sepittäjänä. Topelius haki ja sai v 1852 Vaasan lukion (Vasa Gymnasium) historian lehtoraatin. Vaasan palon takia hän ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan. Palon jälkeisinä vuosina Topelius puolusti kiivaasti Vaasan Nimeä ja vastusti kaupungin nimen muuttamista Nikolainkaupungiksi.

Lainaus päättyy

Toinen lainaus perään, Jorma Ojaharjulta

Kuinka Topelius petettiin ”Miksi Vaasan nimi on joskus ollut Nikolainkaupunki. Kertaan syyt lyhyesti: Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi. Nikolai itse piti anomusta törkeänä mielistelynä eikä suostunut, mutta hänen kuoltuaan hyväksyi uusi keisari Aleksanteri nimenmuutoksen. von Rechenberg pyysi Sakari Topeliusta laatimaan anomuksen, mutta petti hänet valitsemalla anomuksesta vain sopivat kohdat; Topelius luuli että Palosaaren nimeksi tulisi Nikolainsatama. Keisari Aleksanteri hyväksyi hakemuksen ja Vaasan nimeksi tuli Nikolainkaupunki. Ruotsinkieliset raivostuivat. Topelius sairastui harmista. Veijo Meri kertoo kirjassaan "Huonot tiet, hyvät hevoset", että ranskalainen monsieur le Duc julkaisi Krimin sodan aikana (1853-55) teoksen, jossa luetteli eri maissa toimivat Venäjän salaiset asiamiehet. Joukossa oli Zakris Topelius. Hänen toiminta-alueekseen mainittiin Suomi. Ruotsinmaalaiset lehdet, mm. Aftonbladet, heittivät lokaa Topeliuksen päälle vielä 8 vuotta myöhemmin.”


WIKIPEDIA kertoo Zachris Topeliuksestä näin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zachris_Topelius



Kuva: AN.


Hyvät ystävät!

Tulkaa mukaan jakamaan tietoa, kuvia ja omia muistojanne Z. Topelius patsaasta. Klikkaa facebookiin!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Tarinoita Vaasasta, taidekaupungista


Kuva: AN. Uunituoreen kirjan kansi

Luin viikonloppuna tätä kirjaa suorastaan innolla!

Kävin myös Pohjanmaan museossa katsomassa näyttelyn

TARINOITA TAIDEKAUPUNGISTA – VAASAN TAIDEYHDISTYS 100 VUOTTA / Pohjanmaan museo 19.05.2017 - 10.09.2017


Unto Kaipainen: Puutarha 1946. Vaasan taideyhdistys. Kuvaaja Jorma Mikola, Pohjanmaan museo.

Lainaus museon sivuilta:

”Vaasan Taideyhdistys täyttää sata vuotta. Juhlavuoden näyttely esittelee yhdistyksen taidekokoelmaa ja sen muotoutumista. Yhdistyksen historiasta on kirjoitettu juhlajulkaisu, ja näyttely havainnollistaa niitä tutkimustuloksia, joita kirjan laatimisessa on saatu. Vaasan Taideyhdistys on siis saman ikäinen kuin itsenäinen Suomi, ja siksi sen syntyvaiheet ja historia heijastelevat havainnollisesti yhteistä historiaamme. Vaasan Taideyhdistyksen kokoelma esitteleekin lähinnä Suomi-kuvaa ja sen muutoksia” 


Näyttely ja kirja, Vaasan taideyhdistys 100 vuotta – Vasa konstförening 100 år on ehdottomasti tämän vuoden vaasalainen kulttuuriteko.

Taideyhdistys on saanut nyt kansien väliin oman historiansa. Yhdistyksen vahvan alun, synnyn koko Suomen itsenäisyyden melskeiden keskellä, monet hyvinkin vaihtelevat vuosikymmenet erilaisten persoonallisuuksien vaikuttaessa yhdistyksen toimintaan, ja myös viimeiset vuosikymmenet, vaiheet Vaasan kaupungin kanssa yhteistyössä toimimisesta.

Kirjan eri kirjoittajien tositarinoissa on todella paljon kiehtovia yksityiskohtia, vaasalaista kulttuurihistoriaa.

Erityisen hienosti on kuvattu yhdistyksen alkuvaiheet, (Maisa Kannonmaa: Taideuutinen kuohunnan keskelle), eli siis vahvojen persoonallisuuksien aikaansaamiset perustamisvaiheessa ja ensimmäisten näyttelyiden yhteydessä.

Oli upeaa lukea (Maisa Kannonmaa: Schjerbeckin 27 työtä Vaasassa) tositarina siitä, että Vaasassa on ollut esillä Helene Schjerfbeckiltä 27 työtä vuonna 1918. Uskomatonta! kirjassa on tästä mainio kirjoitus upeine dokumentteineen.

Kolmas minua koskettava tarina kirjassa on arpajaisvoitoista kertova kirjoitus, (Maisa Kannonmaa: Arpajaistaide houkutteli jäseneksi) jossa haastatellaan Martti Levónia, - tässäkin kertomuksessa on läsnä Schjerfbeck. Aikamoista, - kiehtovaa luettavaa, todellista vaasalaista kulttuurihistoriaa tämäkin yksityiskohta.

Lapsuusmuistoja Einarin matkassa (Johanna Jurkka) avaa myös koskettavalla tavalla näkymiä vaasalaiseen taiteilijaelämään, perheeseen ja sukuun. Ajankohtaista ajateltavaa myös tähän päivään!

Työ vie muihin maailmoihin (Johanna Jurkka) on erinomainen syväluotaus Taiteilija Kaarina Heikinheimon persoonalliseen taiteen tekemiseen, ja elämään.

Samoin vahva kuvaus taiteilija Tiina Lehtimäestä (Johanna Jurkka: Hurjana luonnon puolesta).

Dan Holmin kirjoitus Globaalia ja fataalia, kun taide on irti, on uskomaton, suorastaan elämän ja taiteen olemassaolon kohtalonkysymyksiä syvästi luotaava taidehistorian luento!


Kirjassa riittää lukemista pitkäksi aikaa, jokainen Tarinoita TAIDEKAUPUNGISTA -kirjoitus ansaitsee kunnollisen perehtymisen. Siinä siis riittää ajattelemista, itselleni ainakin!

Suosittelen kirjaa lämpimästi jokaiselle vaasalaiselle kulttuurin ja taiteen ystävälle. Itselläni on, ja uskon että sama tilanne on monilla ikäisilläni, kaikki kirjahyllyt jo täpötäynnä kirjoja, eikä uusille laatukirja ostoksillekaan kovin helposti enää löydy motivaatiota. Onneksi tämän kirjan kuitenkin ostin Pohjanmaan museosta, näyttelykäynnin päätteeksi.


Tarinoita TAIDEKAUPUNGISTA – Berättelser från en KONSTSTAD Vaasan taideyhdistys 100 vuotta, Vasa konstförening 100 år
Maisa Kannonmaa (toim./red.) 2017
Käännös Jenni Roth
Hinta 34 €


Omaan kuvataideopettajan CV listaani kuuluu myös vuoden mittainen tuntiopettajan työ Vaasan taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana lukuvuonna 1983 – 1984. Jan Lindhin 1980 -1984 kaudella siis, ennen Susanne Sandströmin aikaa. Piirustuskoulu oli vaihtanut paikkaa syksyllä 1883, Asemakatu 23:n vanhaan saunataloon. Tänne ei piirustuskoulu kuitenkaan jäänyt, vaan parin vuoden päästä taideyhdistys vuokrasi tilat Puuvillatehtaan alueen Käsityöläiskylästä. Omaa työuraani jatkoin virassani Onkilahden yläasteella ja lukiossa. 34-vuotta Vaasan palveluksessa, kunnes jäin eläkkeelle Vöyrinkaupungin koulusta v. 2016.

Aimo Nyberg, kuvataiteen lehtori, eläkkeellä

Ps. Vaasan taideyhdistys täyttää 100 vuotta marraskuun 7. päivä tänä vuonna 2017. Perustamiskokous pidettiin Vaasan kaupungintalon juhlakerroksessa olleessa maistraatin huoneistossa (nykyään tilassa on vaatesäilytys).

Haluan olla toiveikas, (allekirjoittaneella ei ole tietoja mahdollisista suunnitelmista), että vajaan puolen vuoden päästä meillä vaasalaisilla on suuri ilo olla mukana juhlimassa satavuotiasta Vaasan taideyhdistystä. Tilaisuus, juhla, jossain muodossa toivottavasti järjestyy. Sekä yhdistys, että kaupungin kulttuuritoimesta vastaavat ammattilaiset tähän kyllä pystyvät.

Aimo

perjantai 19. toukokuuta 2017

Päivän kulma, kuvien kera

Tämän päivän (19.5.2017) Pohjalaisessa, Päivän kulmassa, toimittaja JUKKA POROLA kuvailee ansiokkaasti, tiivistetysti, omia tuntemuksiaan Vaasan patsaista.

Koska itselläni on tässä blogissa menossa ”rojekti” samasta teemasta, rohkenen lainata Porolan tekstin, ja liittää sen lomaan ottamiani patsaskuvia kuvituskuviksi. Paperilehteen kuvia, ei ainakaan isompaa määrää juuri koskaan saada mukaan mahtumaan.

Päivän kulma: Patsailla on omat tarinansa kaupungista 

Vapaudenpatsas on iskostunut syvälle mielikuviini. Olen tuijottanut sitä lapsuudenkodistani yläviistosta. Vaikka se sijaitsi "etupihallamme", hyvin harvoin kiipeilimme sen askelmilla, olivathan ne aika korkeat ja minä kömpelö.

Torin laidalla käsi nyrkissä seisova mies oli uhmakas. Miksi toinen mies istui hänen takanaan maassa? Tummanharmaansävyinen monumentti oli pelottava ja näytti vierestä katsottuna paljon isommalta kuin makuuhuoneen ikkunasta.





Kirkkopuiston Luotsipatsaan vesisuihku oli varma kevääntulon merkki. Altaan pohjalla oli aina kolikoita. Joku uskoi niiden tuottavan onnea.




Kirkkopuistikolla kirkkoa vastapäätä istui satusetä Topelius lempeän näköisenä.



Kaupungintalon puistossa Hovioikeudenpuistikolle katsova Toivo Kuulan pää tuntui luonnottoman isolta. Kuulassa oli jotakin surumielistä. Silloin en vielä tiennyt hänen hurjaa kohtaloaan.


Senaatinkaduksi nimetyn kadunpätkän varrella puistokatujen kulmissa sijaitsevat kahden ylvään herrasmiehen pystit heijastivat arvokkuutta ja valtaa. He eivät vilkuilleet sivuilleen. Kaupungin mahtimiehet, Joachim Kurtén ja A. A. Levón katsoivat rohkeasti ja määrätietoisesti eteenpäin.






Vuonna 1961 pystytetty liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki, Inkeri-patsas, on patsaista liikuttavin ja herkin. Moottoritien päässä Inkerinpuistossa pieni tyttö pitelee hellävaroen kädessään siipirikkoa lintua. (Lisäys: AN. Patsas on paljastettu jo 11.5.1955 yksityisenä lahjoituksena, ja 14.6. 1961 kaupunginvaltuusto hyväksyi puiston nimeämisen Inkerin puistoksi - Ingers parken. Lähde: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat)




Satamaan mennessä ei voinut sivuuttaa Jääkäripatsasta Vaskiluodon sillan kupeessa.



Se ikään kuin odotti kaverikseen vuonna 1969 sillan puoliväliin laskeutunutta Merikotkaa, Suomen ilmailun muistomerkkiä.



Näkyville paikoille sijoitetut muistomerkit kertovat omaa tarinaansa kaupungista. Suomi täyttää 100 vuotta. Kenellä vaasalaisella yksityisellä, yrityksellä tai yhdistyksellä olisi rahkeita ja rohkeutta pystyttää Vaasaan muistomerkki, joka muistettaisiin?

Se oli silloin vuonna 2017, kun...


Teksti: JUKKA POROLA
Kuvat: AIMO NYBERG

Triviaalikoulun muistopylväs, 19. toukokuuta 1911


 


Kuvat: AN. 6.9.2016. Vanha Vaasa

Triviaalikoulun muistopylväs löytyy Vanhasta Vaasasta Vanhan torin laidassa olevan kumpareen päältä, koulun kivijalan keskeltä.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985

Triviaalikoulun muistopylväs 

- valmistanut kivenhakkaamo K.G. Rehn Vaasassa v 1907 kesäjuhlaansa viettäneen jakamattoman Etelä-Pohjalaisen osakunnan aloitteesta.

- 2,3 m korkea pyöreä, yläpäästään vinosti katkaistu graniittipilari on neliömäisellä jalustalla. Pylväässä on uurrekaiverrettu kullattu teksti: SCOLA TRIVIALIS VASENSIS (= Vaasan triviaalikoulu)

- pystytetty 19.5.1911

Jalustakiveen on v 1957 kiinnitetty siihen kuulumaton metallilaatta, jossa teksti:
TRIVIALKOULU, RAKENNETTU 1691
TRIVIALSKOLAN BYGGD 1691
SCOLA TRIVILIS, A GRAMMAR SCHOOL, BUILT IN 1691

Laatta on hankittu kaupungin kustannuksella Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen v 1952 tekemän aloitteen johdosta.

TRIVIAALIKOULU perustettiin Uuteenkaarlepyyhyn v 1641. Koulu siirrettiin v 1684 Vaasaan, jonka pedagogio (=alkeiskoulu) silloin lopetettiin. Koulu muutettiin v 1841 annetulla asetuksella yläalkeiskouluksi. Yliopistoon johtavaksi jatkoksi tälle perustettiin v 1844 Vaasan kimnaasi (=lukio). Nämä sulautuivat yhteen v 1874 kouluksi, joka sadan vuoden ajan tunnettiin Vasa Lyseum´ina.
V 1975 koulu-uudistuksen jälkeen koulu on Vasa Övningsskola.

Triviaalikoulu, lat. Trivium, tarkoittaa keskiaikaisen kouluopetuksen pohjana olevaa kolmea tiedonalaa: grammatiikkaa (=kielioppi), retoriikkaa (=puhetaito) ja dialektiikkaa (=taito keskustella filosofisista asioista). Käytännössä tarkoittivat nämä aineet latinankielen opetusta, joka oli vanhemman ajan kansainvälinen kieli ja opetuskieli.

Triviaalikoulu oli 1500-luvulta alkaen oppikoulun 4-luokkainen ala-aste. V 1843 koulujärjestelmässä sen tilalle määrättiin perustettavaksi ylä- ja ala-alkeiskouluja.

Lainaus päättyy


Kuva: AN. Vanhan Vaasan rauniot lähialueineen, ovat kulttuuriympäristönä ja maisemaltaan valtakunnallisestikin merkittävä kohde.

Tähän loppuun tutustumisen arvoinen linkki: Visit Vaasan mainio sivusto Vanhan Vaasan raunioista ja RUNEBERG TRIVIAALIKOULUSSA

http://www.visitvaasa.fi/fi/alasivut/Pages/vanha_vaasa_kavellen.aspx


Hyvät ystävät!

Tule mukaan jakamaan tietoa, kuvia ja omia muistojasi tästä Triviaalikoulun muistopylväästä. Klikkaa facebookiin!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com