TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




tiistai 12. joulukuuta 2017

MEANDER

Asko Halmeen veistos nimeltään Meander on paljastettu 12. joulukuuta 1996.




Kuvat: AN. Nämä kuvat Meander-veistoksesta ja sen ympäristöstä Kuntsin modernin taiteen museon etupihalta ovat muutaman vuoden takaa.

Vaasan Sisäsatamaa ja koko aluetta museon ympärillä on kunnostettu jo pitkään. Ranta-aluetta on saatu lisää ”valtaamalla” sitä mereltä, eli uutta laiturialuetta isommillekin veneille. Penkkejä on satu melkoiset määrät, niissä kelpaa ensi kesänä istuskella. Myös katukivetystä, koko alueen valaistusta ja parkkialueita on parannettu. Työt ovat edelleen vuoden 2017 lopussa kesken.


Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Lainaus

Taustatietoja 

Arkkitehti Asko Halme (1931- ) toimi kaupunginarkkitehtinä Vaasassa 1976 – 1994. Hän suunnitteli useita julkisia rakennuksia Vaasaan mm. virastotalo, Kappelinmäen päiväkoti, Vaskiluodon matkustajaterminaali, Teeriniemen koulu ja päiväkoti, Kappelinmäen koulu, Länsimetsän päiväkoti ja monitoimitalo Variska. 

Monet Halmeen veistokset liittyvät hänen omiin rakennussuunnitelmiin hyvin olennaisena osana kokonaisuutta. Hän itse kertoo, että omien rakennusten yhteydessä oli mahdollista kokeilla reliefien tai veistosten tekoa suurempaan mittakaavaan. 

 Halmeen veistokset eivät synny massaa muovailemalla vaan rakentamalla elementeistä tilaa. Suorista ja kulmikkaista osista syntyy lukemattomia uusia, erilaisia tilasommitelmia. Ne vastaavat paremmin hitsattavaan teräsmateriaalin vaatimuksia ja Halmeen omaa luonnetta. 

Kulmateräs on Halmeen suosikkimateriaali. Pienikin veistos voidaan helposti ja halvalla vakiotuotteista suurentaa julkisenveistoksen vaatimaan kokoon. Veistosten osien terävät varjot muuntuvat ja elävät auringossa. 

Lainaus päättyy






Meander -veistos sijaitsee Kuntsin modernin taiteen museon etelänpuoleisella aukiolla Sisäsatamassa. Samassa paikassa toimi vuodesta 1995 alkaen vuoteen 2005 vaasalaiselle akvarellimaalauksen mestarille Nandor Mikolalle perustettu oma nimikkomuseo, Mikola-Museo. Paikka oli osa vanhaa Tullipakkahuonetta.

Tilassa toimii nyt Kuntsin modernin taiteen museo.


Yksi tapa luokitella taidetta, kuten veistoksia, on jakaa ne esittäviin ja ei-esittäviin aiheisiin. Tyylisuuntia eli -ismejä on melkoiset määrät.

Oleellista on tunnistaa taiteilijan tuotannosta hänen oma persoonallinen kädenjälkensä. Onko yksittäisen taiteilijan tuotanto samaan aikaan sekä riittävän yhtenäinen, omanlaisensa, ja lisäksi vielä, ovatko hänen yksittäiset teoksensa myös ainutlaatuisia? Tästä mielestäni tunnistaa osaavan, tosissaan taidetta tekevän alan ammattilaisen.

Nykyisten ja tulevien aikojen kriitikoiden arviot nykytaiteesta voivat olla vaihtelevia. On mahdotonta tietää varmuudella, mitkä teokset kestävät aikaa, kenen työt unohtuvat, ja millaiset teokset nousevat maineeseen. Parhaimmillaan jopa vuosisadoiksi.

Asko Halmeen teokset ovat jakaneet mielipiteitä täällä Vaasassa ja myös muualla. Jokainen voi löytää näkökulmia ja perusteluja omiin kannanottoihinsa perehtymällä kunnolla Askon toteutuneisiin suurikokoisiin veistoksiin Vaasassa ja muualla. Tuotantoa täydentää lisäksi hänen runsaslukuinen pienoisveistosten kokoelma.

Asko on toteuttanut ideoitaan määrätietoisesti. Itse olen pyrkinyt lukemaan, avaamaan näitä Askon abstraktisia teoksia, niin itselleni kuin kuvataideopettajan työssäni vuosikymmenet. Katselen edelleen niiden rakenteita ja muotojen suhteita, kontrasteja ja erityisesti niiden suhdetta paikkaan johon ko. veistos on pystytetty. Arkkitehtina Asko Halme on aina korostanut, että hyvin suunnitellut rakennukset kaipaavat rinnalleen taidetta niin ulko- kuin sisäpuolellekin, jotta rakennetut ympäristöt asettuvat inhimillisiin mittasuhteisiin.

Taideteoksilla kuuluu olla myös nimi. Abstraktisilla teoksilla nimi on usein avain koko teoksen merkityksen ymmärtämiseen. Meanderointi tarkoittaa luonnonilmiötä, jossa vesi kuluttaa joen ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. Nimitys juontuu mutkittelevan Menderesjoen vanhasta nimestä Maeander.

Asko Halme kertoo itse näin Meander-veistoksensa alkuvaiheista: ”Nandor oli nähnyt veistoksiani mm. Vaasan Taiteilijaseuran näyttelyissä. Muutamaa vuotta aikaisemmin oli valmistunut veistos "Lento" Variskan pihaa elävöittämään. Siitä Nandor piti ja ehdottikin nyt, että kehittelisin jotain saman henkistä uuden museonsa sisäänkäyntiä markkeeraamaan. "Mutta tee korkea...korkea", pyysi Nandor. Muutamasta vaihtoehdosta päädyimme sitten siihen, jolle myöhemmin annoin nimen "Meander" (muotoaiheena sama meanderkuvio, joka vaakasuorana toistuu viereisen vanhan rakennuksen räystäsviivoissa).
Noin 10 metrin korkuinen veistos on toteutettu Vaasan Ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa oppilastöinä mallia ja piirustuksiani seuraten. Päämateriaalina on kauniisti patinoituva cor-ten teräs muutaman kiiltävän pinnan (ruostumatonta terästä) säestämänä.”




Asko Halmeen veistoksen juurella on laatta, jossa on Nandor Mikolan Säätiön tunnus (Nandorin nimikirjaimet). 1996 Mikola säätiö juhlallisesti luovutti työn kaupungille / Pohjanmaan museolle. Seppo Sanaksenaho vastaanotti teoksen.


Meander ja sen valaisemisesta 

Veistoksen 21 v. syntymäpäivää edeltävänä iltana tilanne oli tämän näköinen.






Kuvat: AN, 11.12.2017

Valoa riittää hienosti alueella, mutta ei Meanderille.

Alun alkaen teos on ollut valaistu kohdevalaisimella. Valon lähde oli viereisessä pylväässä, ja pimeän aikaan teoksen noin 10 metrin korkeudessa oleva näyttävä huippukin näkyi erinomaisesti.

Tämä veistos on suurikokoinen, ylväs pylväs, jonka tulee saada näkyä!

Kun veistoksen lamppu jo useita vuosia sitten sammui, otti Asko Halme yhteyttä useampaankin tahoon kaupungilla, jotta palanut lamppu korvattaisiin uudella toimivalla valolla, ja veistos voisi toimia tarkoitetulla tavalla. Tilanne ei silloin korjaantunut.

Nyt kun koko alueen uudistaminen on jo pitkällä, tilanne näyttää taas huolestuttavalta.

Jos ja kun Kuntsin modernin taiteen museon merenpuoleiselle edustalle saadaan joidenkin vuosien kuluessa suunnitelmien mukainen veistospuisto, jonka pohjoispäässä on Sibylla, eteläpäässä Meander ja välissä vielä tuntemattomat teokset, on todella häpeällistä, jos Asko Halmeen teos loistaa pimeydessä ”mustana aukkona”, kuten hän nyt omaa teostaan kutsuu.

Alueelle suunniteltu valaistus on muilta osin näyttävää, Vaasan ranta-alueen arvoa nostavaa, ja turvallisuuttakin lisäävää, mutta Meander-veistoksen osalta toteutus on epäonnistunut pahan kerran.

Tilanne on mielestäni pystyttävä korjaamaan.



Kuva: AN, 28.3. 2017


Vaasassa on useita Asko Halmeen veistoksia

Katso suorat linkit

Tässä Vaasa ennen ja nyt blogissa on esitelty teosten ”synttäripäivinä” nämä:

LENTO (7.5.)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/lento-7-toukokuuta-1992.html

HÄRVELI (30.5)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/harveli-30-toukokuuta-1985.html

PYSTYKIERRE (25.9)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/pystykierre-25-syyskuuta-1997.html

SAILING CITY (30.9)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/sailing-city-30-syyskuuta-2006.html

TIEDON PORTAAT (3.10)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/tiedon-portaat-3-lokakuuta-2000.html

MEANDER (12.12)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/meander.html



HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Meander netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 7. joulukuuta 2017

Samoilla paikoilla, joulukuu


Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, joulukuun kuva: Fatigålin.

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Nyt ollaan siis tämän koko vuoden kestäneen kirjoitusteeman päätösvaiheessa. Joulukuun kuva päättää kalenterikuvien eli Rolf Holmin maalauksen ja samasta kohteesta otettujen ko. kuukausien valokuvien yhteistarkastelut.




Kuvat: AN, 19.11. 2017.

Sama paikka on. Maisema on pysynyt muuttumattomana. Rakennukset, puut tunnistaa hyvin. Lumisade tuli jo marraskuussa, eli kävin jo silloin ottamassa ylläolevat valokuvat.

Rolfin maalauksen kuvassa on aurinkoisempi sää, tunnelma, eli saattaa olla, ettei hänenkään kuva, maalaus, ole joulukuulta? Kuvan sommitelmaa, eli puiden sijaintia kuvassa jne. on maalari sopivasti siirtänyt kuva-alassa, jotta maalauksesta on saatu tasapainoisempi. Ammattitaitoa sanoisin, taiteilijan vapautta, kuten myös sanotaan.

Rolfin maalaukset eivät ole täysin valokuvatarkkoja. Hän käyttää lopullisen kuvan rakentamisessa apunaan sekä luonnoksia, että ottamiaan valokuvia. Lopputulos on, kuten kuuluukin olla, parempi kuva kohteesta.




 Kuvat: AN 19.11.2017. Rakennuksen seinässä on tämä tärkeä muistolaatta.

Taiteilija Eero Nelimarkan syntymäkoti

Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa 10.10.1891. Hänen kuolemastaan vuonna 1977 tuli kuluneeksi 40 vuotta tämän vuoden marraskuussa 27. päivänä.

Lue lisää Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Nelimarkka

Lainaus:

Vaikea alkutaival 

Nelimarkka syntyi kahdeksanlapsisen perheen kuopukseksi Vaasassa vaivaistaloon.Taiteilijan vanhemmat Maria ja Erkki Nelimarkka olivat kotoisin Alajärveltä, jossa suvut olivat eläneet jo 1700-luvulta lähtien. Suku oli musikaalinen, perheenisä Erkki lauloi ja soitti viulua. Äidin isä oli ammatiltaan hääsoittaja. Perhe oli siirtynyt paremman toimeentulon toivossa ensin Helsinkiin ja asettunut sen jälkeen Vaasaan. Erkki oli syvästi uskonnollinen ja teki oletettavasti saarnamatkoja. Hän toimi räätälinä ja kuoli Vaasassa mielisairaalassa Eeron ollessa 9-vuotias. Kuoleman myötä perhe muutti köyhäintalosta kaupungin vuokra-asuntoon. Heillä oli omaisuutenaan ainoastaan tyhjä kaappi, pyöreä kaksiosainen pöytä, lavitsa ja leveä sänky. 

Lainaus päättyy

 Rolfin kalenterin 2016 koko kuvasarja



Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA.

Kaikista ylläolevista kohteista on siis tehty pienimuotoiset esittelyt tässä blogissa, kuukauden 7. päivän tietämillä.

Tässä koottuna suorat linkit ko. kirjoituksiin.

Tammikuu: Mansikkasaari, Palosaari
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/samoilla-paikoilla.html

Helmikuu: Hietalahden Villa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/samoilla-paikoilla-helmikuu.html

Maaliskuu: Palosaaren suntti
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/samoilla-paikoilla-maaliskuu.html

Huhtikuu: Rantakatu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/04/samoilla-paikoilla-huhtikuu.html

Toukokuu: Vaasan Eteläinen tullitupa, Vanha Vaasa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/samoilla-paikoilla-toukokuu.html

Kesäkuu: Sisäsatama
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/samoilla-paikoilla-kesakuu.html

Heinäkuu: Ravintola Strampen
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/samoilla-paikoilla-heinakuu.html

Elokuu: Kapsäkki
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/samoilla-paikoilla-elokuu.html

Syyskuu: Vanha Vaasa, kirkon rauniot
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/samoilla-paikoilla-syyskuu.html

Lokakuu: Svedjehamnin kalasatama Raippaluoto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/samoilla-paikoilla-lokakuu.html

Marraskuu: Huutoniemen kirkko
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/11/samoilla-paikoilla-marraskuu.html

Joulukuu: Fatigål, Tammikartanon alue
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/samoilla-paikoilla-joulukuu.html



Rolf Holmin vuoden 2018 taidekalenteri on julkaistu!

Taiteilija Rolf Holmiin uuteen kalenteriin ja maalaustuotantoon voi parhaiten tutustua käymällä hänen ateljeessaan osoitteessa Rantakatu 8.

Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan, Samoilla paikoilla, aloitin tammikuun 7. päivänä. Olen edennyt kuukausittain. Maaliin päästiin nyt. Kaksitoista kuvaparia on esitelty. Jotain vastaavaa varmaankin on taas tulossa ensivuonnakin. Ei tosin Rolf Holmin kalenterikuvista.

Voit ehdottaa teemaa, - ja toteuttaakin sen itse! Avustan mielelläni, ja julkaisen erittäin mielelläni edelleen v. 2018 kaikkien halukkaiden Vaasaa koskevia kirjoituksia ja kuvia.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Suomi tässä ja nyt



Kuvat: AN. 6.12. 2017 klo 14.37.

Menneisyys ja tulevaisuus, - niitä on tottakai tärkeää miettiä, - pohtia, - ajatella.

Ainakin ajoittain.

Tässä ja nyt on kuitenkin ainut hetki, jonka voimme omilla silmillämme, kaikilla aisteillamme, kokea omakohtaisesti, henkilökohtaisesti, ainutlaatuisella omalla tavallamme.

Oman sielumme ravitseminen oman kotiseudun ja kotomaamme maisemissa, ulkona kulkiessa vaikkapa meren rannalla, on useimmille meistä voimia antavaa, toivoa tuovaa, eteenpäinmenon uskoa vahvistavaa.

Ohitse kiitävän hetken voimauttavaa vaikutusta on sanoin vaikea kuvata. Eikä tarvitsekaan. Riittää kun antaa hetken tulla ja pysäyttää ajan, - silloin olemme olemassa vain tässä ja nyt.

Auringonlaskun kultainen säde, sinisen hetken saapuminen, ja askeltemme jatkuminen tuttua rantareittiä, tänään, eilen, huomenna… Tämä on minun Suomeni – tässä ja nyt.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

tiistai 5. joulukuuta 2017

VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA

Korkokuva paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 1924.
 



Kuvat: AN,

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Valtionhoitajien korkokuva 

Sijainti: Kaupungintalon julkisivun Hovioikeudenpuistikon puoleisessa päässä. 

Kuvanveistäjä John Munsterhjelm (1879 – 1925) valtionhoitajien suostumuksella. 

Kokonaissuunnitelman laati kaupunginarkkitehti Carl Schoulz (1872 – 1932) 

Korkeus kehyksineen 4,30 metriä, varsinaisen korkokuvan koko on 1,30 x 1,50 metriä. 

Graniittipilastereita yhdistävää kattopalkkirakennetta koristaa Suomen leijonavaakuna, sivulla on antiikin kypärät. 

Korkokuvassa on pronssiin valettuna Suomen kahden ensimmäisen valtionhoitajan, Pehr Evind Svinhufvudin ja Carl Gustaf Mannerheimin piirteet oikealla katsovana sivukuvana. Asianomaisten henkilöiden nimet medaljongin kehää kiertäen, alapuolella on Suomen vapaudenristi nauhoineen ja alakulmassa vasemmalla Svinhufvudin ja oikealla Mannerheimin sukuvaakunat. 

Alapuolella kiillotetussa graniittilaatassa on teksti: 

Pehr Evind Svinhufvud 
XVIII Maij A MCMXVIII XII Dec A MCMXVIII 
Carl Gustaf Mannerheim 
XII Dec A MCMXVIII XXV Jul A MCMXIX 
Regnum tenebant Finlandiae 

( Pehr Evind Svinhufvud 18.5.1918 -12.12.1918 Carl Gustaf Mannerheim 12.12.1918 – 25.7.1919 Suomen valtionhoitajina) 

Vaasan taideyhdistyksen lahjoitus puheenjohtajansa professori Karl Hedmanin aloitteesta. Taideteos rahoitettiin yleisellä rahankeräyksellä. 

Korkokuva paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 1924. 

Taustatietoja 

Pehr Evind Svinhufvud (1861 -1944) osallistui jo vuonna 1894 valtiopäiville ja kului aatelissäädyn pieneen suomenkieliseen vähemmistöön. Eduskunnan puhemiehenä hän toimi vuosina 1907 – 1912. Svinhufvud karkotettiin Siperiaan vuosiksi 1914 – 1917. 

Marraskuussa 1917 Svinhufvud muodosti porvarillisen senaatin, joka antoi 4.12. 1917 esityksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomen tasavallaksi. Valtionhoitajana Svinhufvud toimi 18.5.1918 – 12.12.1918. ja tasavallan presidenttinä vuosina 1931 – 1937. 

Carl Gustaf Mannerheim (1867 – 1951) erosi Venäjän armeijasta vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Mannerheim toimi vapaussodan joukkojen ylipäällikkönä 26.1.1918 – 31.5.1918. Valtionhoitajakautenaan 12.12.1918 – 25.7.1919 hän vahvisti Suomen uuden hallitusmuodon 17.7.1919. 

Mannerheim ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1933. Hän toimi Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä vuosina 1939 – 1949. Tasavallan presidenttinä Mannerheim oli vuosina 1944 – 1946. Mannerheim sai Suomen Marsalkan arvon 75-vuotispäivänään vuonna 1942. 

Lainaus päättyy

Lue wikipediasta myös kuvanveistäjä John Munsterhjelmista

https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Munsterhjelm






Kuvat: AN

Vaasan kaupungintalosta perusfaktaa

Katso Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/historia-0



Kuva netistä

Vanhoja valokuvia, postikortteja Vaasan kaupungintalosta, on todella paljon!
Vielä julkaisemattomiakin kuvia saattaa sukualbumeista ym. laatikon pohjilta löytyä!

Vaasan kaupungintalo on tukholmalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen piirtämä rapattu tiilirakennus, joka valmistui 1883.

Vuonna 1918 osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 30. tammikuuta – 3. toukokuuta. Tämän ajan Vaasa oli hallituksen eli suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli ensin maaherrantalo, ja 16.3. alkaenVaasan kaupungintalo. Tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.


Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Valtionhoitajat netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

MANNERHEIMIN RATSASTAJAPATSAS

Itsenäisyyspäivänä 6.12. 1990 paljastettiin Suomen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Vaasan kaupungintalolla.

Veistos on pienoismalli professori Aimo Tukiaisen Helsingissä olevasta suuremmasta saman aiheisesta ratsastajapatsaasta.





Kuvat: AN.

Lainaus

Helsingin sanomat, 9.12. 1990, Tuula Valtanen 

Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä Suomen marsalkan Carl Gustaf Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin itsenäisyyspäivänä Vaasan kaupungintalon sisätiloissa. Teoksen mallina on ollut Helsingin ratsastajapatsas. 

1930-luvun lopulla kuollut vaasalainen Alma Skog käynnisti aikoinaan rahankeruun hanketta varten. Rahoilla piti hankkia nimenomaan ratsastava marsalkka, "vaikka patsaan tulo kestäisi sata vuotta". Hanketta on hinattu eteenpäin parinkin patsastoimikunnan, rahankeruun, korkeakorkoisten tilien ja osakesijoitusten voimin, ja lopulta rahaston arvo oli 230169 markkaa 65 penniä. 

Pohjanmaan maanpuolustuskilta herätti patsasajatuksen uudelleen eloon vuosi sitten syksyllä (1989) ja anoi rahastoidut varat Vaasan kaupungilta ratsastajapatsasta varten. (Vaasa, Helsingin Sanomat) 

Lainaus päättyy


Lainaus

Ilkka Virtanen Puheenjohtaja, Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f. 

Killan aloitteesta Vaasan kaupungilla rahastoituna olleita lahjoitusvaroja käytettiin marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan pienoismallin saamiseksi Vaasan Kaupungintalolle. Patsas on toteutettu alkuperäisen professori Aimo Tukiaisen suunnitteleman ratsastajapatsaan mallin mukaisesti ja hänen valvonnassaan pienennettynä suhteessa 1:5. Kilta kunnioittaa marsalkka Mannerheimin ja samalla koko veteraanisukupolven muistoa laskemalla laakeriseppeleen patsaalle marsalkan syntymäpäivänä, Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä. 

Lainaus päättyy


Lainaus

Vasa är värdig sin ryttarstaty 
Veteranen av år 1918, Maj 1991 

Avtäckningsceremonin inleddes med sång av Wasa Sångargille som uppförde hymnen ur Finlandia av Jean Sibelius. Avtäckningstalet hölls av ordföranden för Österbottens Försvarsgille Holger Strandberg. Stadsstyrelsens ordförande Olavi Niemi och stadsdirektör Juhani Turunen tog å stadens vägnar mot statyn. Generalens ord framfördes av kommendören för Österbottens militärlän generalmajor Raimo Jokinen. ÖsterbottensMilitärmusikkår medverkade. Efter avtäckningenn höll staden mottagning för inbjutna i Stadshusets spelgelsal.

Lainaus päättyy



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, pienoismalli netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

OSKAR PELTOKANGAS

Oskar Peltokankaan muistolaatta on paljastettu Palosaarella itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2003.




Kuvat: AN.

Laatassa on teksti:

I detta hus bodde 
Jägarlöjtnanten 
OSKAR PELTOKANGAS 
*2.1.1893 †25.3.1918 
Jääkäriluutnantti 
Asui tässä talossa 

6.12. 2003 
Österbottens Försvarsgille - 
Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f. 


Pohjanmaan Maanpuolustuskillan pj. Ilkka Virtanen kirjoittaa näin: (lokakuu 2017)

Lainaus

Pohjanmaan museossa on avattu hieno Jääkärit-näyttely. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Näyttely valottaa jääkäriliikettä ja jääkäreitä monesta eri näkökulmasta. Yksittäisten jääkäreiden tarinat ovat vahvasti esillä. Näihin henkilökuviin kuuluu itseoikeutetusti Vaasassa kansallissankarin maineessa oleva jääkäriluutnantti Oskar Peltokangas. Samoin Peltokankaan adjutantikseen ottaneen 14-vuotiaan Onni Kokon tarina. 

Onni Kokko oli helsinkiläissyntyinen poika, jonka mieli paloi osallistumaan isänmaan vapauttamiseksi vieraan vallan alaisuudesta. Hän matkusti Pohjanmaalle ja liittyi Vasa Skyddskårin riveihin. Peltokangas halusi suojella nuorta sotilasta ja otti hänet adjutantikseen pitääkseen hänet lähellään. Tässä Peltokangas ei kuitenkaan onnistunut, vaan molemmat saivat surmansa samassa taistelussa Tampereen Messukylässä (Kokko haavoittui vakavasti ja kuoli myöhemmin sairaalassa). 

Sekä Peltokangas että Kokko on haudattu Vaasan vuoden 1918 sankarihautoihin. Vaasan kaupunki on kunnioittanut sekä Peltokankaan että Onni Kokon muistoa nimeämällä Palosaarelle heidän nimeään kantavat kadut (Peltokankaantie, Onni Kokon tie). Onni Kokosta tuli valtakunnallisesti tunnettu, kun Suomen Kuvalehti otti hänen kuvansa 1.6.1918 ilmestyneen numeron kanteen. Saman lehden sisäsivuilla oli Ilmari Kiannon tunteikas muistokirjoitus Onnista. 

Lainaus päättyy


Kuva netistä: Suomen Kuvalehden kansi 1918, nro 22.


Sanomalehti Pohjalaisessa 3.12.2017 (vaatii kirjautumisen) on pitkä kirjoitus Oskar Peltokankaasta ja Onni Kokosta

Lainaus

Lapsisotilas lyöttäytyi jääkärin oppipojaksi 

JOONAS KUIKKA 

Vaasalainen jääkäri Oskar Peltokangas ja hänen 14-vuotias adjutanttinsa Onni Kokko taistelivat eri puolilla Suomea ja haavoittuivat kuolettavasti Tampereen porteilla. 

Vaasassa idyllisessä Vikingan puutalokaupunginosassa on kaksi katua, joiden nimet pohjautuvat nykyään harvoin muistettuihin tarinoihin. Onni Kokontie ja seuraava rinnakkainen katu Peltokankaantie ovat saaneet nimensä sisällissodan voittajien valkoisten sankarien mukaan. 

Oskar Peltokangas oli sota-aikaan 25-vuotias jääkäri. Hän oli tullut Suomeen jo vuoden 1917 puolella, joten hän johti sodan ensi viikkoina komppaniansa useisiin voitokkaisiin taisteluihin Vaasassa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa. 

Onni Kokko oli sodan alkaessa vain 13-vuotias poika. Hän pakeni Helsingistä ja liittyi valkoisten joukkoihin Oulussa. Oulun taistelujen jälkeen Peltokangas otti Kokon adjutantikseen. He olivat erottamaton parivaljakko molempien kuolemaan saakka. 

Oskar Peltokangas syntyi Vaasassa vuonna 1893. Hän oli runsaslapsisen perheen vanhin poika. Työväen perheen poika kävi ruotsinkielisen kansakoulun ja meni töihin Vasabladetin kirjapainoon. 

Riitta Svanbäck on Oskar Peltokankaan nuoremman veljen tyttärentytär. Hän on pitänyt tallessa jääkärisankarin sukuperintöä. 

– Oskar oli luonteeltaan rauhallinen. Hän ei pitänyt itsestään meteliä, Svanbäck kertoo. 

Urheilullinen nuorukainen kuuli jääkäriliikkeestä kirjapainon johtajalta Edvin Sundquistilta, joka värväsi nuoria miehiä Saksaan. Svanbäckin mukaan Peltokangas oli tiedustellut, voiko tavallinen työmies lähteä, vaikka ei ole ylioppilas. 

Oskar Peltokangas lähti matkalle perheeltään salaa vuonna 1915. Elettiin ensimmäistä maailmansotaa Venäjän keisarikunnassa. Venäjä taas soti Saksaa vastaan ja venäläisti Suomea. Peltokangas oli menossa vihollisen koulutettavaksi. 

– Hän soitti siskolle työpaikalta lähtevänsä Huippuvuorille jääkarhuja metsästämään. 

Jääkäriksi aikova Peltokangas lähti laivalla Uumajaan. Viikon päästä hän lähetti Sundquistille kortin Tukholmasta. 

Jääkärinä hän taisteli venäläisiä vastaan Latviassa Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Berliinissä räjäytyskurssille, josta hän lähetti kirjeen kotiin vuonna 1917. 

Kirje on ainoa Peltokankaan jääkäriaikana perille tullut. Hän lähetti niitä kaksin kappalein, jotta ainakin toinen menisi perille. 

Kirjeessä hän valittelee aiheuttamaansa surua. Hän kuitenkin painottaa, että päätti lähteä jääkäriksi vapaasta tahdostaan ja on valmis kuolemaan yhteisen asian vuoksi. 

Kirjeessä on myös yksi huolenaihe: Oskar Peltokangas toivoo hänen veljensä pitävän hyvää huolta hänen Vaasaan jättämästä metsästyskoirastaan. 

Jääkäri Peltokangas lähti kohti Suomea jo ennen jääkäreiden varsinaista etujoukkoa. Hänet pidätettiin Ruotsissa, mutta hän ehti silti Vaasaan ennen sisällissodan puhkeamista. 

Peltokangas koulutti Sundomin, Maalahden ja Sulvan suojeluskuntalaisia. Hän osallistui sodan alussa 27.1.1918 

Vaasan valtaukseen ja venäläisten aseistariisuntaan komppanianpäällikkönä. Pian Vaasasta tulikin valkoisen Suomen ja virallisen hallituksen pääkaupunki. 

Vaasan jälkeen hän vei suojeluskuntakomppaniansa valtaamaan Oulua venäläisiltä. Heti perään seurasivat Kemin ja Tornion valtaukset. 

Oulussa Peltokankaan parivaljakoksi lyöttäytyi urhea lapsisotilas Onni Kokko, joka oli silloin vain 13-vuotias. 

– Meillä ei ole tietoa Onni Kokon sukulaisista. Hän oli karannut kotoaan pois. Oskar otti hänet suojatikseen ja adjutantiksi, Svanbäck kertoo. 

Pohjoisen voitokkaiden taisteluiden jälkeen Peltokankaan komppanian tie vei kohti Tamperetta. Hän eteni taistellen Vilppulasta kohti Messukylää. Messukylässä sekä Peltokangas että Kokko saivat kuolettavan osuman. Siitä ei ole varmaa tietoa, olivatko he ammuttaessa Messukylän kirkon sisällä vai sen pihalla. 

Oskar Peltokangas kuoli seuraavana yönä 26.3.1918 sairaskuljetuksessa. Onni Kokko selvisi halvaantuneena sairaalaan Vaasaan, mutta kuoli 22.4.1918 vain 14-vuotiaana. 

– Suvussa on kulkenut legenda. Kun Onni Kokko kuuli sairaalassa Oskarin kuolleen, hän totesi, ettei minulla ole enää syytä elää, Svanbäck kertoo. 

Sairaalassa kuolleen Kokon kerrotaan ihailleen jääkärisotasankaria yli kaiken. 

Sodan jälkeen varsinkin Onni Kokko kohosi myyttisiin mittoihin, kun kirjailija Ilmari Kianto kertoi hänen tarinansa 1.6.1918 Suomen Kuvalehdessä. 

"Jospa meillä yli valkoisen Suomen joka perheessä olisi ylennyt näin sotaisia poikia, niin totta tosiaan meidän koko isänmaamme olisi raikunut ilon itkusta", Kianto kirjoitti. 

Oskar Peltokankaan hautajaisista tuli valtava yleisötapahtuma Vaasassa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla hän oli vapaussodan juhlituimpia sankareita. Pohjalaisille sodan nimi on aina ollut vapaussota, ja se liitetään itsenäistymistaisteluun. 

Peltokankaan nimen vaikutus näkyi vielä vuosikymmenten päästä. Riitta Svanbäckin äiti, Peltokangas sukunimeltään, meni nuorena tyttönä Raippaluotoon töihin postiin. Häneltä kysyttiin, onko hän sukua Oskar Peltokankaalle. Tyttö vastasi myöntävästi. 

– Häntä kohdeltiin sen jälkeen kuin prinsessaa, Svanbäck kertoo. 

Oskar Peltokangas ei ehtinyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia, joten lähimmät sukulaiset ovat sisarusten jälkipolvia. 

Viimeinen hänen arvoituksensa oli kotitaloon kätketyt aseet. Svanbäckin isoisä muisteli, että aseet oli kätketty vintinpurujen sekaan. Niitä ei kuitenkaan löytynyt taloa purettaessa. 

Lopulta selvisi, että toinen veljistä oli kaivanut aseet esiin ja hankkiutunut niistä eroon jatkosodan jälkeen Suomen asekätkennän aikana, jotta niistä ei voitaisi heitä syyttää. 

Oskar Peltokangasta muistetaan 31.3.2018 hänen haudallaan Vaasassa, kun hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi sata vuotta. Myös Onni Kokko on haudattu Vaasan sankarihautaan. 

Lainaus päättyy


Lue lisää myös wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Peltokangas



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Oskar Peltokangas netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 2. joulukuuta 2017

TYÖVÄENYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

Laatan paljastustilaisuus oli yhdistyksen 90-v. päivänä, 2. joulukuuta 1973. Muistolaatta kiinnitettiin talon seinään, jota ei enää ole. Paikalle rakennetun Halpahallin seinästä laatta onneksi edelleen löytyy.

Vaasan Työväenyhdistys ry on Helsingin Ty:n jälkeen maamme toiseksi vanhin suomenkielinen työväenyhdistys. Vaasan Työväenyhdistys sai toimilupansa helmikuussa 1884.




Kuvat: AN. 1.12.2017

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Työväenyhdistyksen perustaminen 

Sijainti: Vaasanpuistikko 19 – 21 paikalla olleen matalan puutalon seinässä laatta oli vuoteen 1982 saakka. 

Laatassa on seuraava teksti: 
Vaasan Työväenyhdistys ry 
perustettiin talossa Vaasanpuistikko 19 
2.12.1883 
90-v. päivänään Vaasan kaupungille 
Vaasan työväenyhdistys ry 

Laatan paljastustilaisuus oli 2.12. 1973. 

Taustatietoja 

Vaasan työväenyhdistys ry on Helsingin Ty:n jälkeen maamme toiseksi vanhin suomenkielinen työväenyhdistys. Vaasan Työväenyhdistys sai toimilupansa helmikuussa 1884. 

Suomenkielisenä yhdistys taisteli alkuvuosinaan aktiivisesti ruotsalaisuutta vastaan. Se pyrki kohottamaan työväen sosiaalisia oloja sekä opetti iltakoulussaan luku- ja kirjoitustaitoa. Koulussa oli parhaimmillaan noin 200 oppilasta. Myös puheklubi kuului yhdistyksen toimintaan. Vaasan työväenyhdistyksestä tuli kaksikielinen vuonna 1886. Vuonna 1901 perustettiin Vaasaan ensimmäinen ruotsinkielinen työväenyhdistys. 

Lainaus päättyy

Tänään

Vaasan työväenyhdistys on Vaasassa vaikuttava sosiaalidemokraattinen puolueosasto

https://www.vaasanty.net/



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Työväenyhdistyksen perustaminen netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com