TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Puollamme Metsiensuojeluesitystä

Lainaus päivän Pohjalaisesta (23.4.2197)

Kirves syytä nostaa seinälle 

TERHI EKOLA

"Viisi Vaasan seudun luontoyhdistystä esittää Vaasalle ja Mustasaarelle, että ne perustavat 10 uutta luonnonsuojelualuetta. Vaasassa kyse on 0,72 ja Mustasaaressa 0,05 prosentista maapinta-alasta. Ei paljosta. 

Yhdistykset perustelevat metsien olevan tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen kannalta. Niissä on havaintoja 37 tarkkailtavasta lajista. Kaupunki on kuitenkin jo hakannut eräässä näistä muutaman hehtaarin. 

Luonto on tärkeä vetovoimatekijä kasvavalla seudulla. BBC julkaisi juuri Merenkurkusta jutun, jossa se hehkuttaa saaristomme mystistä tunnelmaa ja maankohoamista. 

Vaasan on syytä ripustaa kirves varaston seinälle. Tuskin kannattaa kävellä niiden yli, jotka haluavat säilyttää metsiä. Yhdistysten taustalla on suuri joukko asukkaita. Ei olisi hullumpi päätös suojella metsiä ja antaa niitä lahjaksi jälkipolville."


Asukasyhdistyksemme hallitus otti asiaan kantaa kokouksessa 4.4. 2017.

Tuemme Luonto-Liitto Pohjanmaan, Merenkurkun lintutieteellisen yhdistyksen, Ostrobothnia Australiksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ja Vaasan ympäristöseuran suojeluesitystä ”Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä – 10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi” (www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/Metsiensuojeluesitys).

Toivomme Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ryhtyvän aktiivisesti edistämään näiden kymmenen arvometsän suojelua.

Pj. Aimo Nyberg, siht. Anttu Kankaanpää



Kuvat: AN. 22.7.2012. Kuntorataa ja Haukilammen kosteikkoa Vaskiluodossa.

Kuvat ja tekstin koonti Aimo Nyberg

torstai 20. huhtikuuta 2017

Jotain valoa sentään

Vaasan pienmuseoita on mukana listalla, jotka saavat Museoviraston tukea.

Vaasan Työväenkulttuuriyhdistys ry, Vaasan Työväenmuseo: 2000 euroa museotilojen kunnostamiseen ja arkistomateriaalien hankkimiseen

Brages friluftsmuseum: 5500 euro för projektet Allt för fosterlandet – I fotspåren av Alma Skog och restaurering av väderkvarnen

Sundom bygdeförening r.f. - Meteoria-sektionen, Meteoria Söderfjärden: 5600 euro för planering och uppbyggnad av nya utställningar

Vähäkyrö-Seura ry., Vähäkyrön kotiseutumuseo: 5 500 euroa päärakennuksen kunnostamiseen


Bragen ulkomuseo on siis yksi tukea saaneista kohteista.

Paikkaan voi jokainen halutessaan tutustua itsekin, piha-alueita kiertelemällä omin päin. Enemmän kohteesta saa irti tutustumiskäynnillä ryhmän mukana. Nyt on erinomainen tilaisuus tulla mukaan kuulemaan paikan ja alueen rakennusten historiasta, erityisesti alueella olevasta erikoisesta nähtävyydestä, Jatulintarhasta! Tiistaina 25.4 klo 18.00 alkaen asukasyhdistyksemme järjestää tutustumiskäynnin paikan päälle, ja Meta Sahlström kertoo uskomuksista, joita Jatulintarhaan liittyy.

Alma Skog ei tiistain tutustumiskäynnillä ole tällä kertaa aiheena. Laitan tähän kuitenkin vielä lainauksen lehdestä VETERANEN av år 1918, Nr 1/128, Juni 2001.

”Solen sken från en klarblå himmel men vinden var bitande kall den 16 maj då minnestavlan över en märkesperson i Vasa stads historia, hovrätsrådinnan Alma Skog avtäcktes vid Skolhusgatan 7 på väggen av det hus där hon bodde den sista tiden av sin långa levnad. Initiativtagare till minnestavlan var Frihetskrigets Tradionsföreningen i Kust-Österbotten. vid ceremonin närvar nio anhöriga till alma skog sant en skara föreningsmedlemmar.” 

Kuva: AN. Koulukatu 7, Vaasa, 10.1.2017.

Tästä muistolaatasta, ja Alma Skogista on tulossa pieni tietopaketti 16.5. tämän blogin sivuille. Aiheeseen liittyvää lisämateriaalia otetaan mielellään vastaan.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg


aimonyberg(at)gmail.com


 

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Tervetuloa Kevätkokoukseen ti 25.4.

Muistutus – påminnelse


Kevätkokous tiistaina 25.4. 2017 klo 19.00 Bragen ulkomuseossa Hietalahdessa.

Kokousta ennen klo 18.00 Meta Sahlström kertoo jatulintarhoista ja niihin liittyvistä uskomuksista. Kahvitarjoilu ja klo 19.00 alkaen kevätkokous, sääntömääräisten asioiden jälkeen voimme käydä keskustelua ajankohtaisista asioista.

Föreningens vårmöte hålls tisdagen den 25.4.2017 i Sandviken, på Brages Friluftmuseum.

Från kl. 18:00 håller Meta Sahlström ett föredrag om jungfrudanser och den folktro som förknippas med dem. Vi börjar med att bekanta oss med Brages jungfrudans. Efter det blir det kaffeservering och kl. 19:00 börjar vårmötet med stadgeenliga ärenden, efterföljande diskussion och aktuella spörsmål.

VKA ry – ICV rf pj. ordf. Aimo Nyberg
050 3308540

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Rojekti X = jatkuu

Ensin huonot uutiset

Ei saatu apurahaa. Allekirjoittaneen aloittama, ja Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen virallinen hanke Vaasan patsaiden ja muistomerkkien kartoittamiseksi, ja kohteiden ”näkyväksi tekeminen”, niiden merkityksen esiin nostaminen, ei tullut valituksi Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston tänä vuonna tuettavien tapahtumien listalle.

Lainaus s-postista:

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry
Kohtaamisia patsaiden ja muistomerkkien kanssa

Arvoisa apurahan hakija

Ilmoitamme kohteliaimmin, että Teille ei ole myönnetty apurahaa Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastoon 10.1.‒10.2.2017 jättämänne hakemuksen perusteella. Etelä-Pohjanmaan rahasto vastaanotti hakuaikana 532 hakemusta, joista apuraha myönnettiin 113 hakijalle. Kulttuurirahasto ei käytäntönsä mukaisesti perustele päätöksiään.

Seuraava Etelä-Pohjanmaan rahaston hakuaika on 10.1.‒10.2.2018.

Kunnioittaen

SUOMEN KULTTUURIRAHASTON ETELÄ-POHJANMAAN RAHASTO


Jatketaan kuitenkin; idea, hanke on joka tapauksessa hyvä 

Oma arvioni on, että hakijoita oli yksinkertaisesti liikaa. Suomen 100 v. juhlavuosi on saanut tapahtumien järjestäjät, kotiseutu- ym. yhdistykset innostumaan kaikenlaisesta yhdessä tekemisestä. Tämä on tietenkin hienoa, mahtava asia. Vaalitaan perinteitä, luodaan uutta, ja Suomi kukoistaa monien tilaisuuksien voimin.

Oman hankkeemme heikkous on ehkä se, ettei siinä varsinaisesti luoda mitään uutta. Olemassa olevaa tietoa kyllä järjestellään, etsitään lisämateriaalia mm. teosten julkistamistapahtumista, vihkimisestä käyttöön, kysellään kokemuksia, tuntemuksia ihmisiltä patsaiden ja muistomerkkien luona jne. - tätä ei oikein osata nähdä tärkeänä työnä.

Taustana tälle hanke ideallemme on oma työni kuvataideopettaja Vaasassa 34-vuoden ajan. Nyt eläkkeelle siirtymisen jälkeen en osaa ns. lopettaa. Ja aikaa on nyt oikeasti enemmänkin perehtyä asioihin. Muistomerkkeihin, patsaisiin, paikallishistoriaan liittyvät asiat ovat äärimmäisen kiinnostavia, ainakin omasta mielestäni.

Työ, ja tämä hanke jatkuu – omalla painollaan, ainakin vuodet 2017 – 18.


Kunnan tehtävä on pitää huolta näistä asioista

Voi olla näin. Onko se myös tulevan kunnan tehtävien joukossa? Toivotaan, että on.

Jo nyt tilanne on kuitenkin sellainen, ettei asia ole aivan parhaalla tolalla. On puutetta määrärahoista, työhön käytettävästä ajasta, työntekijöistä, ja jopa ymmärryksestä mitä ja miksi pitää menneisyyttä vaalia (ei ammattilaisten keskuudessa, mutta valitettavasti rahoja myöntävien päättäjien keskuudessa).

Hoitovastuuta laiminlyödään, kiistellään mikä on kenenkin työtä, annetaan asioiden unohtua, sillä seurauksella, että oma kotiseututietous uhkaa kadota olemattomiin. Eikä kulttuuriperinne siirry eteenpäin. ei koululaisille, ei kiireisille arjen paineen alla eläville kaupungin asukkaille, eikä matkailijoillekaan. Vaasalla on ehdottomasti mitä tuoda esille, tarjota turisteille, kunhan näin vaan päätetään tehdä!

Vaikka kaupunkimme tyylihistorialliset rakennukset hienoine yksityiskohtineen, kadut ja puistot kaikkine patsaineen ja muistomerkkeineen ovat koko ajan ympärillämme, ne eivät aukene meille, niiden sanoma ei kuulu korviimme, tavoita ajatuksiamme. Kauniin kotikaupunkimme kulttuurihistorialliset saavutukset ovat menettämässä kosketuksensa tämän päivän elämäämme. Valitettavasti. Harmillista on todeta, että syy on pitkälti meissä itsessämme.

Vaasassa on poikkeuksellisen suuri määrä muistomerkkejä, patsaita, veistoksia julkisilla paikoilla kaikkien koko ajan katsottavissa. Eikä vain kaupungin omistuksessa ja huolenpidon alla, vaan myös valtion, eri yhdistysten ja myös yksityisten henkilöiden tänne haluamia ja toteuttamia kohteita. Myös seurakunnilla on ollut ja on iso rooli siinä, miten edellisiä sukupolvia arvostetaan, heidän elämäntyötään saadaan pidettyä näkyvänä tulevaissuudessakin. Vaasan muistomerkeistä, erityisesti muistolaatoista aika iso osa liittyy sota-aikoihin, itsenäisyytemme puolesta käytyihin taisteluihin ja sankaritekoihin. Voi olla, että Suomen 100 v. juhlallisuuksien yhteydessä tullaan saamaan tärkeistä tapahtumista muistuttavia muistolaattoja vielä lisääkin.


Rojekti X= yhteisölliseksi tiedonkeruu hankkeeksi

Ainutlaatuiseksi tämä ”rojektimme”, hankkeemme muuttuu, jos pystymme saamaan tästä kaikkien halukkaiden vapaaehtoisen ja yhteisöllisen projektin. Tarkoitan sitä, että nyt kun jatkamme ilman ”rahoittajaa”, ts. nollabudjetilla, kaikki on täysin meidän itsemme varassa.

Mukana voi olla kuka vaan, jokainen jolla on halua selvitellä näitä patsas- ja muistomerkkiteemaan liittyviä faktoja, muistoja, jokainen jolla on aikaa etsiä dokumentteja, penkoa esiin vanhoja kuvia, tai osallistua kohteiden kuvaamiseen tänään, tässä ja nyt. Ei tarvitse olla ”puoliammattilainen”, eikä ainakaan ammattilainen. Pienetkin palaset kasvavat yhteen, kun ne kootaan yhdeksi tiedostoksi kaikkien käyttöön.

Arvostaisin toki myös, jos esim. eläkkeelle siirtyneitä kotiseutueksperttejä lähtisi mukaan, mutta korostan tätä: ihan kaikkein pienimmätkin tiedonsirpaleet, muistot, kotialbumikuvat, otetaan ilolla vastaan. Tule mukaan, jos koet tällaisen toiminnan mielekkääksi.

Tavoite on koota dataa, digimuodossa myös Wikipediaan. Ts. kaikkien yhteiseen käyttöön. On mahdollista, että saamme tähän jossain vaiheessa myös koulutustakin.


Rojekti x=:n työväline on eteneminen kuukausittain, ja nimenomaan patsaiden ja muistomerkkien ”synttäreiden” mukaisessa järjestyksessä. Parin vuoden tietojen, kuvien, ihmisten muisteluiden jälkeen uskon meillä olevan koossa hieno ja tärkeä, jopa ainutlaatuinen aineisto vaasalaista kulttuurihistoriaa.

Rojekti X= elää nyt siis täällä somessa 

Hanke etenee, jos on edetäkseen siis ollenkaan (itse uskon tähän vahvasti)

1. asukasyhdistyksemme VAASA ENNEN JA NYT -sivuilla

2. facebookissa,
https://www.facebook.com/rojektixon/



Vaasan patsaista ja muistomerkeistä on alkuvuodesta 2017 esitelty seuraavat kohteet

Tammikuun kohteet

2.1. (2002) A.W.Stenfors
Marita Perttula,
Vaasanpuistikko 18, Kauppahallin julkisivu. Kaksi laattaa, erikseen suomeksi ja ruotsiksi

9.1. (1975) Einari Uusikylä
Raimo Nousiainen, Kaupunginkatu 6, Kotiranta, muistokivi ja laatta

19.1. (1968) Päämajan muistolaatta
Vidar Hannus, Koulukatu 2, entisen Maaherrantalon julkisivu

29.1. (2006) Mannerheim- ristin ritarin Eino Wenäläisen muistolaatta
Ajurinkatu 18

29.1. (2006) Mannerheim- ristin ritarin Matti Varstalan muistolaatta
Rauhankatu 4

Helmikuun kohteet

5.2. (1999) Veera
Lucien den Arend, Onkilahden puisto, Palosaari

25.2. (1958) Jääkäri
Lauri Leppänen, Hovioikeudenpuiston reunassa, Vaasanpuistikon alussa

Maaliskuun kohteet

13.3. (2000) Jäätie
Pekka Jylhä, Tiklaspuisto

15.3. (1987) Partiotyön alkaminen
Toivo Kultti, Vaasan lyseon seinässä Vaasanpuistikon puolella

Huhtikuun kohteet

X= 25.4. (1981) Yrittäjäpatsas Topi Kultti Vaasanpuistikko 16
X= 25.4. (2016) Vienan karjalaisten liitto -muistolaatta Kauppapuistikko 31

Toukokuun kohteet

X= 1.5. (1843) Totikivi, Hietalahden Villan puisto
X= 7.5. (1992) Lento, Asko Halme, Variskan koulun piha
X= 10.5. (1971) Matilda Wrede, Th. Häggqvistin valimo, Rantakatu 6
X= 11.5. (1955) Inkeri, Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki, Tea Helenelund, Hietalahden mäki Inkeripuisto
X= 12.5. (2005) Lottapatsas, Tea Helenelund, Kasarmintori Korsholmanpuistikon puoli
X= 12.5. (2006) Varjoja metsässä, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko 13 – 15
X= 13.5. (2005) Matkakuume, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko kävelykatu
X= 13.5. (2005) Syvä jano, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko kävelykatu
X= 16.5. (2001) Alma Skog, Koulukatu 7 rakennuksen seinässä
X= 18.5. (1953) Toivo Kuulan syntymän muistolaatta, Heimo Lappalainen, ent. Kasarmin alueella entisen esikunnan seinässä.
X= 19.5. (1911) Triviaalikoulun muistopylväs, K.G. Rehn, Vanha Vaasa
X= 22.5. (1915) Zacharias Topelius, Emil Wikström, Kirkko- ja Hovioikeudenpuistikon risteys
X= 23.5. (1908) Joachim Kurten, Emil Wikström, Kaupungintalon puisto, Hovioikeudenpuistikko
X= 27.5. (2000) Harald Boucht muistolaatta, Hovioikeudenpuistikko 1
X= 29.5. (1985) Max, Ernst Mether-Borgström, Kappelinmäen alakoulu piha
X= 30.5. (1985) Härveli, Asko Halme, Kirkkopuistikon virastotalon sisäpiha


Tämän jälkeen edetään kk kerrallaan!

Apuasi tarvitaan kaikkien kohteiden osalta!

Annan myös ”tehtävän”, - auta tätä rojekti X= hanketta, ja selvitä kaikkea mahdollista lisätietoa tämän alla olevan kuvan kohteesta: (esim. milloin tämä kohde vihittiin käyttöön? Vuosi on ilmeisesti 2008).


Kuva: AN. Academillin sisäpihalla on tällainen taideteos. Tekijä Albert Braun, ja teoksen nimi Parabolarenan.


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori

Yhteydenotot ja mahdolliset kuvat ym. materiaalit toivon osoitteeseen:
aimonyberg(at)gmail.com

Kiitos tack, - rojekti x= elää!

Nämä puuttuvat tammikuun listalta

Eino Wenäläinen, Matti Varstala, 29.1.2006 

Nämä kohteet ovat jääneet pois Rojekti X= listalta. Korjataan asia nyt, kun tiedot ovat varmistuneet.

Olen esitellyt tässä blogissa tammi- maaliskuun ajalta kaikki tiedossani olevat Vaasan patsaat ja muistomerkit niiden julkistamispäivämäärän eli ”synttäreiden” mukaisessa järjestyksessä.

Tässä kuussa eli huhtikuun osalta tiedossani on vain kaksi kohdetta, jotka esitellään 25.4. Eli Yrittäjäpatsas, paljastettu 25.4. 1981, ja Vienan karjalaisten liitto -muistolaatta, 25.4. 2016.

Esiteltävistä kohteista jäi siis tammikuussa mainitsematta nämä kaksi alla olevaa paikallista sotamuistomerkkiä, muistolaattaa. Tammikuussa en vielä tiennyt näiden kohteiden julkistamispäivää, siksi tämä viive julkaisemisessa.

Tämän rojektin tiedonkeruu on tällaista, koko ajan täydentyvää. Etsitään tietoja, kuvia, ym. dokumentteja, ja täydennetään listaa, kun uutta ilmenee, - kaikkien halukkaiden yhteistyöllä. Ole Sinäkin mukana tässä projektissa!






Kuvat: AN. Muistolaatat ovat näkyvästi esillä talojen seinissä, niissä osoitteissa, joissa näiden kahden vaasalaisen Mannerheim-ristin ritarin kodit ovat sijainneet.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori

https://www.facebook.com/rojektixon/

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Vaskiluoto mielessäin 10/12

Veneily ja meri Vaskiluodossa


Kuva: AN, 11.4.2017. Veneiden kevätkunnostukset ovat vasta alkamassa. Veneet ovat vielä tiukasti pressujen alla suojassa.

Tämän 12 kk kestävän kirjoitussarjan jutut ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
Huhtikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Veneily ja meri Vaskiluodossa

Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme. Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta. Myös kaikenlaiset nettilinkit koskien Vaskiluotoa ovat tervetulleita!

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com


Veneily ja meri Vaskiluodossa 

Ajankohta ei tämänkertaisen aiheen suhteen osunut ns. nappiin. Teen silti tämän blogikirjoituksen. Muutamia meriaiheisia kuvia laitan myös mukaan, - parempia saan kuvattua toivottavasti viimeistään kesällä.Teemaan on syytä palata uudestaan, kunhan kesäkausi saapuu, ja merellinen Vaasa näyttää parhaita puoliaan.

Veneilykausi, saareen meno on varmasti jo monien mielessä, sesonki on lähellä, mutta kuitenkin vielä niin kaukana. Monesti on niin, että valmistelut, suunnitelmien tekeminen, vuosittaiset kunnostus ym. työt ovat itse asiassa merkittävä osa koko projektia.

Meri on elementtinä ilman muuta kunnioitusta herättävä, eikä yksikään veneen kapteeni suhtaudu varusteiden kuntoon eikä omaan osaamiseensa, vastuuseensa, välinpitämättömästi. Merellä selviytyminen, merellä kulkeminen niin sisäsaaristossa kuin pidemmilläkin merimaileilla, jopa maailman meillä, on ilman muuta muokannut vaasalaisten ja saaristolaisten luonteenpiirteitä kautta vuosisatojen, heidän mielen ja sielun maisemiaan. Sisämaassa ja pienten järvien rannoilla asuvien on tätä uskoakseni vaikea ymmärtää.

Olen itse muualta tänne Vaasaan aikoinaan 35-vuotta sitten muuttanut. Olen työn perässä tänne tullut, olen siis junan tuoma, kuten sanotaan. Pois ei tee mieli lähteä, olenhan saanut täällä elää ja tehdä työtä, voisi sanoa koko elämäni ajan, lapsuutta ja opiskeluaikaa lukuun ottamatta. Saaristo ja meri ovat myös minulle oleellinen osa Vaasaa. Sanon tämän silti, vaikka omaa venettä ei meillä vaimoni kanssa olekaan. Erityisen paljon liikumme Raippaluodossa, - Merenkurkun maailmanperintökohteen ainutlaatuisuuden voi kokea myös liikkumalla alueella jalat turvallisesti maankamaralla. Toki aina veneretkille mukaan pääseminen on ehdottomasti hieno kokemus, silmiä ja mieltä avartava elämys. Liian usein ei näin tapahdu. Erilaisia saaristoristeilyjäkin on onneksi tarjolla!


Pääsiäisviikolla oli vielä kylmää 

Kuten tähän vuodenaikaan kuluukin, ja nimenomaan pääsiäisviikon säähän tuntuu aina kuuluvan, oli tänään tikkutiistaina ns."tyypillinen pitkäperjantain sää": kova matalapaine, räntää tuli taivaan täydeltä, harmaata kaikkialla, jopa omassa olemuksessa, - meinasi ottaa koville tämän jutun kasaaminenkin.


Kuva: AN. 11.4.2017. Vaskiluodon sillalta, liikkuvasta autosta, ikkunan läpi kuvattu fiiliskuva.



Kuvat: AN. 11.4.2017.Veneenomistajat odottavat sopivia kelejä, lämpötiloja jne. että pääsevät tarvittaviin kunnostustöihin. Monet viettävät lähiviikkoina kymmeniä työtunteja veneidensä kunnostuspuuhissa.




Kuvat: AN. 11.4. 2017. Kunnon kevätsäitä ei ole vielä saatu. Jäille ei ole enää menemistä, ja kelirikkoaika metsäteillä.



Kuvat: AN. 11.4.2017. Näillä keleillä on syytä palata kotiin. Toivottavasti rapainen kelirikkoaika päättyy pian, ja pääsiäisenä alkaa paistaa jo aurinko,

Silloin kevät etenee vauhdilla. Meri avautuu, jäät väistyvät, ja elämää, valo taas pääsee voitolle.

Vaskiluotoon, rantaviivalle, vesi- ja maaelementin rajapintaan palaan vielä vuoden mittaan. Toivon saavani uusia hyviä kuvia, - kun on oikea hetkti onnistua.



Otan mielelläni vastaan kaikenlaisia kuvia ym. aiheeseen liittyvää materiaalia, uutta tai vanhaa. Julkaisen sitä myös, jos saan luvan, joko nimellä tai ilman.

Kuva: Helmer Österbergin kokoelmat

Meri taustalla on ilmeisesti Eteläinen kaupungin selkä. Aikoinaan sekin on ollut ”suurempi” ylitettäväksi kuin nykyään. Sundomiin päästäkseen piti joko kiertää lahti maanteitä pitkin, tai sitten mennä veneellä yli. Näistäkin ajoista vanhemmilla vaasalaisilla on vielä monenlaisia muistoja tallella.



Kesäkautta odotellessa 

Surffaillaan netissä:

Vaasan Moottorivenekerho 
http://www.vmk-vaasa.fi/

- perustettu 1947
- 189 paikkaa ja noin 400 jäsentä

Vaasan Kanoottikerho ry
http://www.vkk-vkk.fi/

- jäsenmäärä 160
- Retki- ja virkistysmelontaa
- Tekniikka- ja turvallisuuskoulutusta

Vaasan merenkyntäjät ry
https://vaasanmerenkyntajat.fi/

- perustettu 1926
- 125 laituripaikkaa ja noin 300 jäsentä
- tenniskenttä

Wasa Segelförening
http://wasasegelforening.fi/

- perustettu 1878
- 180 laituripaikkaa ja 10 poijupaikkaa
- toimii myös Vaasan vierasvenesatamana

Kalastus 

Vaasan Urheilukalastajat ry - Vasa Sportfiskare rf (VUK-VSF)
http://www.vuk-vsf.com/

Katso: Vaasan kalapaikoista youtube video
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalapaikat/?svk=76565

Venealan liikkeitä Vaskiluodossa 

Vaskiluoto, Hydrolink Boat Center 
http://www.boatcenter.fi/homepage/huolto.php

Wasaline – tee merimatka Uumajaan!
https://www.wasaline.com/fi/


Kuva: Wasalinen sivuilta/lehdistölle


Luetaan meriaiheisia kirjoja



Vaasa ja meri -kirja on uskomattoman upea tietopaketti. Pari vuotta sitten julkaistu teos on Vaasa 400-piirin aikaansaannos, josta kaikille tekijöille kuluu valtaisa kiitos. Mukana näyttää olleen ainakin kaksi yhdistyksemme jäsentä!

Vaasa ja Meri, Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880 – 1960, Vasa och havet, Glimtar ur livet i staden 1880 -1960, on kaksikielinen aarrearkku kaupunkimme merellisetä menneisyydestä kiinnostuneille. Kuvia on myös paljon, mutta ennen kaikkea hienolla tavalla kerrottuja faktoja ja dokumentteja. Tätä kirjaa lukee uteliaisuudella myös meikäläinen, vaikken ole kovinkaan monessa Merenkurkun yli liikennöivässä laivassa voinut matkustaa. Kirjassa on lueteltu kattavasti alueella matkustajaliikennettä hoitaneet yhtiöt ja myös niiden käytössä ollut kalusto.

Kirjan aiheita mm. merenkulku, kauppa, satamat, alukset, laivareitit, majakat, moottoritehtaat, haaksirikot, salakuljetus, hylkeenpyynti, huvilaelämä ja henkilökuvaukset. Teos sisältää runsaasti kuvamateriaalia ja lehtileikkeitä. Yhteensä 300 sivua.
Julkaisija: Scriptum


Vaasassa on suuri vanhojen valokuvien harrastajapiiri. Heille tämän kirjan anti on varmasti suuri ilo. Suosittelen kaikille tätä kirjaa.



Toinen klassikko on tässä


Vaasan Saaristo - Vasa Skärgård I-II 

Teoksen toimittaja, suunnittelija ja kustantaja Tapio Osala, 856 sivua. O&G Kustannus, 1987, 1988. Teos sisältää parikymmentä asiantuntija-artikkelia ja sitä on siteerattu ja lainattu lukuisissa yhteyksissä. Kaksiosainen kirja kertoo alueen luonnosta, merenkulusta, historiasta ja tilastofaktaa siis 80-luvun lopulle asti.


Loppuun vielä kuvia Vaskiluodosta mereltä päin 






Kuvat: AN. 12.4.2017. Eilisestä sää ei ole lämmennyt, mutta auringonpaistetta saatiin jo. Etelä-Pohjanmjaan Voima Oy /Vaskiluodon Voima Oy mereltä päin kuvattuna (Öjen, Öskatan). Kaksi alinta kuvaa on kuvattu Vaasan Kanoottikerhon rannasta.

Toukokuun aihe on Vaskiluoto ja linnut 



Kuvat: AN. 12.4.2017. Isokoskelo pariskunta ilta-auringossa Vaasan Kanoottikerhon edustalla. Naaraalla näyttää olevan erikoisen pörröinen pää. Oli kiva seurata kun se suki nokallaan töyhtöään komeaksi.


Kuukauden päästä tämän kirjoitussarjan toiseksi viimeisessä osassa pyrin kertomaan sanoin ja kuvin Vaskiluoto ja linnut -teemasta.

Otan kiitollisuudella vastaan erityisesti kuvamateriaalia. Ja bongausvinkkejä, jos jokin mielenkiintoinen laji on juuri saapunut maisemiin!

Käytettyjä lähteitä:

Netti, wikipedia
Edellä tekstissä esitellyt kaksi kirjaa,
sekä lisäksi: Livet i stenriket Kivien valtakunta, Hans Hästbacka, Schildts, 2008.

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kuin mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä. Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodosta, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(at)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg