Muutama ajatus Vaasan keskustastrategiaan
Näin kirjoitin viime syksynä, kun kokosin yhteen asukasyhdistyksemme näkökantoja. Tämä teksti meni kirjeenä SITO Oy:n osastopäällikkö Ilona Mansikalle. Teksti on kooste käymistäni keskusteluista ja saamistani sähköposteista.
Sillä on merkitystä, miltä kaupungin keskusta näyttää. Vaasan kaupunkikuvalla on erinomainen maine, erityisesti muualla asuvien asiantuntijoiden, kuten arkkitehtien ja suunnittelijoiden keskuudessa. Vaasa on KAUNIS, ISON KAUPUNGIN OLOINEN, kaupungilla on SELKEÄ KESKUSTA (Vaasa on alueen taloudellinen, hallinnollinen, kulttuurillinen jne. keskus) Tänne on keskittynyt kylliksi mahdollisuuksia (pääomaa) ja tahtoa (henkilöitä ja yhteisöjä), jotta kehitys on mennyt ja menee eteenpäin.
Mutta ei vain se, miltä kaupunki näyttää, ole tärkeää! Oleellista on myös mielestäni se, miten ihmiset, meistä jokainen, kokee arkensa ja juhlansa sujuvan kotikaupungissaan. Myös vieraidemme, täällä käyvien tuttujen ja turistien mielipiteitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
Vaasan ydinkeskustan nykyiset ja tulevat kehittämishankkeet liittyvät pitkälti liikennejärjestelyihin.
Tänään keskeistä on liikenteen roolin miettiminen koko ydinkeskustassa, esteettömyydestä lähtien, korostaen ihmisten tarvetta ja oikeutta turvallisuuteen. Kevyenliikenteen ensisijaisuutta pitää vahvistaa, ja pyrkiä autoliikenteen hallittuun ohjaukseen ja roolin muuttamiseen nykyisestä liian hallitsevasta roolista kohti myös kokonaan autottomia alueita.
Mikäli mitään ei tehdä, tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän yksityisautoilua keskustassa, enemmän liikennevaloja, etuajo-oikeutettuja risteyksiä, liikennevaloissa seisovia jalankulkijoita, pyöräilijöiden pakottamista jalkakäytäville jne. Kaikki nämä huonot käytänteet ovat totta jo nyt, ja seurasta siitä, ettei liikenteellisesti asioita ole hoidettu tämän päivän vaatimusten tasalle. Väestön vanhentuessa keskustan rooli kävelykeskustana, samoin kuin kaupunkitilan laadun edelleen kehittäminenkin, vaativat selkeää liikenteen roolin ohjausta ja muutosta, myös meillä täällä Vaasassa.
Toinen vaasalainen ongelma on ydinkeskustan läpiajoliikenne. Vaskiluotoon pääsee kaupungista vain yhtä siltaa pitkin. Nyt tehdään siltaremonttia lähinnä turvaamaan kuljetusliikenteen ja raskaan teollisuuden mahdollisuudet toimia Vaasassa ja alueellamme. Mutta pystyttäänkö asiassa ottamaan huomioon asukkaiden mm. Vaasanpuistikon varrella asuvien ja liikkuvien ihmisten kokemat vaara- ym. haittatilanteet? Kaupunkien keskustoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee mielestäni ensisijassa ottaa huomioon siellä asuvat ja liikkuvat ihmiset, samoin alueella olevat yritykset ja laitokset, eikä niinkään puolustella keskikaupunkia kulkuväylänään käyttäviä rekkafirmoja.
Pitkällä aikavälillä, vuosikymmenten kuluessa, toteutuu kenties Vaasan yleiskaavaan 2030 piirretty Vaasan Satamatie-hanke. Tämä edellyttää toki muutakin kuin vaasalaista päätöksentekoa. Tätä ennen on läpiajoliikenteelle keksittävä muita rajoitteita ja ennen kaikkea myös hidasteita. Vaskiluodon siltaa voidaan hyvin verrata tuloon moottoritieltä Kauppapuistikolle ja Vaasan ydinkeskustaan. Vaarallisen kovat nopeudet, ja myös kilpa-ajot kaupunginsuunnasta Vaskiluotoon päin pitää voida estää. Tämä voidaan toteuttaa esim. reagoivalla liikennevalojärjestelmällä, joiden tulee toimia molempiin suuntiin ajettaessa, ei vain Sundomista tultaessa. Siltaremontin aikana on nähty selvästi parantunut liikennekuri, suorastaan asennemuutos autoilijoiden ajotavoissa. Tämä on selkeä indikaattori oikeasta kehityssuunnasta, tästä on siis hyvä jatkaa samoilla keinoilla siltaremontin valmistuttuakin.
Asukasyhdistyksemme syyskokous teki aloitteen kaupungin liikennesuunnittelulle siltaremontin jälkeen käyttöön otettavista molempiin suuntiin toimivista liikennevaloratkaisuista, ja jalankulkuvaloista. Mahdollisesti tarvitaan jalankuluvalot myös Faroksen kohdalle rantapromenadille. Kaikkien vaasalaisten ja nyt siis myös konsulttityötä tekevien suunnittelijoiden on syytä todella miettiä (lähi)tulevaisuuden Vaasaa, jossa ei ole tätä läpiajoliikenteen rasitetta. Nyt pitää visioida Vaasan keskustaa, jossa jalankulkijoiden ei tarvitse varoa, väistää eikä odotella liikennevaloissa. On esitetty myös niinkin suurisuuntaisia ratkaisuja, että raskasliikenne ja läpiajoliikenne kaiken kaikkiaan, viedään maan alle, tunneliin Vaasanpuistikon alle. Tekniikkaa tähänkin löytyy varmasti, kyse on vaan rahasta – ja tietenkin tahdosta.
Asukaspysäköinnin käyttöönotto ydinkeskustassa odottaa ratkaisua. Toivottavaa olisi saada silloin kaikki ulkopuoliset pysäköimään parkkihalleihin, ja katujen varsille kaikkialle pysäköintiautomaatit. Asukkaille annetaan mahdollisuus vuosimaksua vastaan pysäköidä tietyllä alueella, tällä tavalla turvataan heille paikat. Tämä helpottaa myös kaikkein laadullisesti hankalinta vaihetta, katupölyn kevätsiivousta, koska tuolloin tiedetään pysäköintioikeuksien kautta kunkin yhteystiedot, ja heille voidaan tiedottaa autojen siirtämisestä katujen lakaisemisen ajaksi pois tietyiltä alueilta puhdistustöiden aikataulun mukaisesti.
Kaupunki kasvaa laadullisesti sisäänpäin ja määrällisesti ulospäin! Laatu voidaan saada vain keskustaan, ei Kivihaan tyyppisiin ympäristöihin, jotka ovat autoalisteisia maisemia. Tehdään Vaasan keskustasta ihmisten ja kauniin, vireän ympäristön keidas, jalankulkijoiden ja asukkaiden viihtyisä ”olohuone”. Kävelykeskusta on malli, ympäristö, jossa uudenlainen vaasalaisuus toteutuu, jalankulkijaystävällisyys, kevyen liikenteen ensisijaisuus ja turvallisuus, sekä esteettömyys – palvelevuus. Kun laatu kehittyy, niin kaupat, ravintolat, palvelut tulevat keskeiseksi osaksi keskustan vetovoimaisuutta, ja koko miljöön hoitotaso ja viihtyisyys kehittyy – kuten on kehittynyt tähänkin asti – edelleen positiivisesti.
Aimo Nyberg Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti