TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 30. toukokuuta 2014

Juckasgrynnanin merimetsot

Ari Lähteenpää: Merimetsoista 

Vaasan kaupunginselän Juckasgrynnanille on tänä keväänä muodostunut merimetsoyhdyskunta. Yhdyskunnassa on lintuja noin 50 paria. Lisäksi yhdyskunnan liepeillä oleskelee nuoria pesimättömiä lintuja.


Merimetso palasi Suomen pesimälinnustoon vuonna 1996. Tanskassa ja Ruotsissa vastaava tapahtui 1930- ja 40- luvuilla. Tätä ennen merimetso oli 1900-luvun alkuun mennessä hävitetty Itämeren alueelta sukupuuttoon. Merimetsot ovat kaikissa em. maissa lisääntyneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomessa pesivien merimetsojen parimäärä vuonna 2013 oli 19.000. Pääasialliset pesimäalueet ovat Suomenlahdella, Saaristomerelle ja Selkämerelle. Merenkurkun ja sen lähialueen osuus kannasta on 7 %. Lähin suuri yhdyskunta on Vaasan pohjoispuolella Uudessakaarlepyyssä. Varsinaisen Merenkurkun alueella yhdyskuntia on muutamia. Merimetso pesii pääasiassa ulkosaaristossa tai sisäsaariston ulkoreunoilla. Merimetson asettuminen Vaasassa aivan ihmisasutuksen tuntumaan on poikkeuksellista. Syytä tähän epätavalliseen sijoittumiseen on vaikea sanoa. Yksi mahdollisuus on, että lintuja on jossain muualla häiritty. Kokemuksesta tiedetään, että jonnekin asettunut ja siellä häiritty yhdyskunta reagoi häirintään vaihtamalla paikkaa.


Merimetso on muuttolintu, joka talvehtii Välimerellä ja Keski-Euroopassa. Merimetsot saapuvat keväällä huhtikuussa ja elokuussa pääosa täällä pesivistä linnuista on jo lähtenyt. Pohjanlahden kautta muuttaa Norjassa Atlantin rannikolla ja Venäjällä Vienanmerellä pesiviä merimetsoja, jotka syksyn muuttomatkalla levähtävät Merenkurkussa. Näiden levähtävien lintujen vuoksi voi syntyä mielikuva, että pesiviä lintuja alueella on enemmän kuin niitä todellisuudessa onkaan.


Merimetso syö kalaa. Se ei ole erikoistunut jonkun tai joidenkin tiettyjen kalalajien saalistamiseen. Merimetso on kaikkiruokainen ja syö sitä mitä on tarjolla. Suomessa pesivien merimetsojen ruokavaliosta on löydetty 29 eri kalalajia.


Merimetso on rauhoitettu lintu. Rauhoitusmääräyksistä voidaan poiketa erityisen painavista syistä. Tällaisia syitä ovat mm. vakavat taloudelliset menetykset tai vakavat terveydelliset vaarat. Tällaisia perusteita ei juurikaan ole osoitettavissa. Toisaalta myöskään taloudelliselta kannalta järkeviä ja samalla muutoin hyväksyttäviä keinoja vaikuttaa merimetsojen käyttäytymiseen ei ole löydetty.


Ari Lähteenpää

Huom! TV uutisten juttu merimetsoista siirtynyt perjantaista maanantaihin!
Maanantaina 2.6. klo 19.00 YLE TV 2 Uutisia alueeltasi. Jutussa mukana siis Ari Lähteenpää. 


torstai 29. toukokuuta 2014

Storskarven eller inte?

YLE TV 2, perjantaina 30.5. klo 19.00, YLE Uutiset alueeltasi.

Aiheena mm. juttu merimetsoista. Asiantuntijana lintumies Ari Lähteenpää.






















Kuva: AN, Juckasgrunnan 11.5. 2014. Merimetsoja pesimässä.

Skarv? Storskarv? Mellanskarv?

Merimetsoista käytetään eri nimiä Suomen ja Ruotsin puolella. Tieteelliset nimet lintulajille, ja sen ilmeisesti kahdelle hieman toisistaan eroavalle alalajille toki ovat olemassa.

Myös lintujen elintavoista ja mm. mitä kalaa ne pääasiassa syövät, on erilasia käsityksiä. Lintu on rauhoitettu, ja sen suojelusta on jo annettu päätöksiä oikeudessakin. Keskustelu on käynyt kovin kuumana niin kalastajien kuin muidenkin saaristossa liikkuvien keskuudessa.

Vasabladet on viime viikkoina julkaissut juttuja merimetsojen pesinnän laajentumisesta mm. Vaasassa ihan kaupungin rannoille asti eli Sundominlahdelle. Eteläisellä kaupunginselällä oleva Juckasgrunnan niminen luoto on näiden suomenkieliseltä nimeltään merimetsojen valtaama. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun näin on käynyt.

Merimetso oli ja on ainakin yhden valituksi tulleen mepin eli Nils Torvaldsin agendalla.

Tässä vielä hieman myöhässä tulevat onnittelut niin omasta kuin asukasyhdistyksemmekin puolesta myös Pohjanmaanrannikon ja Vaasan toiselle omalle europarlamentaarikolle!

Nikke ja Mippe, monenmoista haastetta, kovaa työtä teillä kyllä tulee riittämään. Onnea ja menestystä vielä molemmille!

Aimo Nyberg

tiistai 27. toukokuuta 2014

1. Karl Hedman 150






















Kuvat. AN. Karl Hedmanin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Arvokkaat avajaiset

Pohjanmaan museossa avattiin perjantai-iltana KARL HEDMAN, keräilijä ja museomies -näyttely.

Koko kesän, syyskuun 28. päivään asti kestävä näyttely herättää monenlaisia ajatuksia, se avaa silmämme niin menneisyyteen kuin toivoakseni myös tulevaisuuteen. Näyttelyssä kannattaa ehdottomasti käydä, ja jopa useammankin kerran. Niin paljon nähtävää ja historiallisia tietoja on nyt laitettu esille, että kaiken sisäistäminen voi vaatia aikaa ja asioihin ja niiden taustoihin perehtymistä.

Avajaisissa tervehdyssanat lausui vt. museojohtaja Selma Green. Hän luonnehti muutamin sanoin Karl Hedmania ja hänen elämänvaiheitaan, ja myös Karl Hedmanin suurta merkitystä ei vaan Vaasalle, vaan myös koko Suomen mittakaavassa. Kunniaa saivat toki myöhemmätkin taiteentukijat, keräilijäsukupolvet, joita Vaasassa on onneksemme riittänyt.

Mutta miksi juuri Vaasassa on ollut useita merkittäviä keräijijöitä? Tässä olisi vielä valtavasti selvitettävää taiteen ja kulttuurin tutkijoille.

Vaasa on ehdottomasti edelleen myös tänään merkittävä taide- ja kulttuurikaupunki. Aikoinaan Vaasa saattoi olla jopa ”mitalisijoilla” eli kolmen kärjessä, kun mitattiin missä kaupungissa on määrällisesti eniten erilaisia kulttuurilaitoksia, ja esim. taidemuseoissa merkittäviä kokoelmia. Uskoakseni kovin kaukana kärjestä ei olla tänä päivänäkään, vaikka kehitys ei täällä ole mennyt viime vuosikymmeninä kovin näkyvästi eteenpäin. Suuret ja näyttävät satsaukset ovat jääneet tekemättä.

Hedmanin näyttelyn avauspuheen piti yli-intendentti Berndt Arell (Nationalmuseum, Stockholm). Tukholmassa merkittävään asemaan edennyt alan huippuammattilainen oli omassa elementissään saadessaan kertoa omista vaiheistaan täällä Vaasassa ja Hedmanin kokoelmin parissa. 1980-luvulla Arell teki töitä juuri Pohjanmaan museossa!

Berndt Arellin avajaispuhe kuultiin arvokkaassa tilassa. Muistosali, jossa on mm. tuo yllä olevan kuvan upea isänmaallinen lasimaalaus, on valitettavasti monelle vaasalaiselle liian tai jopa täysin tuntematon paikka. Salin henki on vuoden 1918 sisällissodan voittajien eli valkoisten näkemysten mukainen. Yhteisen Suomemme 100-v juhlavuoden lähestyessä tällä Karl Hedmanin katedraalisella tilalla voisi olla hyvin suuri merkitys yhtenä osana maamme historiallisten tosiasioiden ymmärtämisessä.

Keskusteluja, ideoita

Avajaisissa oli väkeä ihan kohtuullisesti. Tarjoilutkin olivat erinomaiset, kuten kuuluukin. Minulla oli ilo keskustella upeasta näyttelystä, ja sen herättämistä asioista monen tutun kanssa.

Yksittäiset keräilijät, kuten Karl Hedman, samoin monet aikoinaan perustetut yhdistykset, mm. Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ovat jo Suomen itsenäisyyttä edeltäneeltä ajalta asti tehneet arvokasta työtään, jotta tärkeiksi koetut aineelliset ja henkiset arvot voisivat säilyä seuraaville sukupolville.

Vetovastuu tässä työssä on jossain määrin siirtynyt viime vuosikymmeninä valtiolle ja myös kunnille ja kaupungeille. Nyt on taas herätty sen tosiasian eteen, ettei yhteiskunta ainakaan yksin ole niin rikas, että kaikista tarpeellisista toimista selvittäisiin kunnialla.

Onko aika kypsymässä myös uudenlaisille toimille? Varallisuutta on kertynyt ympärillemme paljonkin, myös kohtuullisessa määrin ihan tavallisillekin ihmisille. Perinteiset mesenaatit, toki niitäkin varmasti vielä löytyy, mutta oikeasti rikkaiden hyväntekijöiden ja kulttuurin tukijoiden rinnalle sopisi myös hyvin uudenlaiset, jonkinlaiset kansalaisten tukitalkoot, tai vastaavat keräykset ym. toimet.

Kirjoitan näistä jatkossa lisää. Ideoita kannattaa nostaa esiin, - maailma muuttuu joka päivä. Ei ole ollenkaan huono juttu käydä näyttelyissä, ja perehtyä historiaan. Eteenpäin näkee kun katsoo aina välillä myös taaksepäin.

Aimo Nyberg

maanantai 26. toukokuuta 2014

Mippe on nyt meppi!

Suomi on saanut erittäin ammattimaisen EU-parlamentaarikkoryhmän.

Vaikka joitakin kokeneita poliitikkoja myös putosi, niin tilalle valittiin hieno, edustava joukkue edustamaan meitä suomalaisia. He ovat vaikuttamisen ammattilaisia, todella osaavia Euroopan ja Suomen, ja ilman muuta myös omien kotiseutujensa intressejä ajavia meppejä ihan jokainen!

Vaasalaisina voimme mielestäni olla todella tyytyväisiä, että Miapetralle avautuvat nyt uudet vaikutusmahdollisuudet EU-tasolla. Pitkäaikainen poliittinen ura saa nyt loogisen jatkon, aimo harppauksen eteenpäin.

Henkilökohtaiset ja myös asukasyhdistyksemme puolesta onnittelut Miapetralle!



















Seuraa esim. tätä http://miapetra.fi/ sivustoa!

Tämän päivän poliitikot eivät katoa, unohdu vuosikausiksi Eurooppaan. Poliitikot ymmärtävät, etteivät he ”kasva korkoa” olemalla jossain näkymättömissä, vaan tekemällä aidosti ja läpinäkyvästi työtään, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut suuriinkin ongelmiin voidaan löytää.

Euroopalla on edessään mielenkiintoinen viisivuotiskausi. Meillä vaasalaisilla on nyt suorastaan aitiopaikka seurata mihin suuntaan eurooppalaiset päättäjät haluavat asioita järjestellä.

Aimo Nyberg, politiikan amatööri

lauantai 24. toukokuuta 2014

Kyllä, käyn äänestämässä















Kuva: AN. Vaasan torilla 23.5.2014 oli markkinat, ja myös EU-vaaliehdokkaita tavattavissa.  

Äänestää vai ei?

Jos Suomessa vain neljä kymmenestä äänioikeutetusta käyttää oikeuttaan ja äänestää huomisissa EU-vaaleissa, niin kansalliset edustajamme EU-parlamentissa ovat vähemmistön valitsemia!

Näin näyttää ennusteiden mukaan valitettavasti käyvän. Vaikkei kyse olekaan vähemmistön diktatuurista, tilanne on kuitenkin enemmän kuin harmillinen. Demokratiaan kuuluu oleellisesti laaja kansalaisten osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omalla yhdellä äänellään lopputulokseen, eli kansan tahtotilaan.

Eri asia on sitten se, että onko tällainen kerran viidessä vuodessa annettu vaikutusmahdollisuus riittävää demokratiaa? Nyt on tilanne kuitenkin tämä. Tulevaisuudessa demokratian toimintamallit ovat kenties jotain muutakin?

Muut edustukselliseen demokratian kuuluvat vaalimme kunnissa ja mm. eduskuntavaalit ovat onneksi ainakin toistaiseksi saaneet kansaa paremmin liikkeelle ja äänestyspaikoille asti.

Huomenna sunnuntaina on syytä etsiä äänestyskortti ja suunnata siihen äänestyspaikkaan, joka on korttiin kirjoitettu.

Toivotan myös menestystä erityisesti kaikille vaasalaisille ehdokkaille! Heitäkin riittää ainakin suurimpien puolueiden listoilla.

Oikein hyvää äänestyspäivää kaikille, ja jännittävää sunnuntain myöhäisiltaa!

t. Aimo Nyberg

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Löytyykö lisää kuvia?
















Kuva: VP.

Kuvasarja muutoksesta

Olen parin vuoden ajan sekä itse kuvannut, että kerännyt muilta kuvia Vaskiluodon sillasta.

Siltaremontti on ollut valtava urakka, ja parannus, ei vain teknisesti, vaan myös kaupunkikuvallisesti.

Kaipaan edelleen kuvia tästä kohteesta. Historiallisia kuvia (paperikuvat voin skannata), kuvia siltatyömaalta, eri vaiheista, remontin tekijöistä jne. Kaikenlaiset kuvat ovat tervetulleita. On syytä vielä kuvata ainakin alkukesällä, jotta kukkaistutuksista ym. viimeistelystä saadaan kuvadokumentteja.

Eli toivon saavani kaikenlaisia kuvia vielä kesäkuun ajan! Kokoan kuvista elokuun alkuun mennessä VASKILUODON SILTA – ENNEN JA NYT diasarjan!

Kiitoksia jo kuvia lähettäneille, ja niille, jotka vielä asiasta innostuvat. Kuvat toivon osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

perjantai 16. toukokuuta 2014

Kevätkokous pidetty


Vaasan hovioikeuteen tutustumassa




































Kuvat: AN. Tämä vanha raamattu on ollut käytössä, kun tuomarit vannoivat valansa.























Kuvat: AN. 15.5.2014. Vaasan hovioikeus on tutustumisenarvoinen kohde. On harvinaista herkkua päästä mukaan tällaiselle kulttuurihistorialliselle kierrokselle! Isäntien lisäksi kiitokset Anders Bouchtille järjestelyistä.

Onnistunut ilta

Eilinen (15.5) asukasyhdistyksemme kevätkokous onnistui taas hienosti. Olemme mielestäni aidosti historiaa ja kulttuuria arvostava kotiseutuyhdistys, ja samalla myös asukkaiden elämänlaatua, kaikinpuolista hyvää elämää puolustaja ja edistävä yhdistys.

Mukaan asukasillan vierailuun Vaasan hovioikeuteen ja munkkikahveille Sotilaskotiin olisi toki mahtunut, ja toivottu enemmänkin väkeä, jäseniämme ja ystäviämme. Tarjolla oli nimittäin jopa ainutlaatuinen vierailukokemus, kun Vaasan hovioikeuden presidentin työt jättävä Olli Varila yhdessä uuden isännän, hovioikeuden presidentin Tapani Vasaman kanssa opastivat meitä rakennuksen historiallisista vaiheista, ja kierrättivät meitä hovioikeuden upeissa tiloissa.

Oli todella hienoa kuulla Vaasan hovioikeuden vaiheista, Vanhan Vaasan, siis Venäjän vallan ajoilta alkaen, ja tämän uuden Setterbergin piirtämän uusgoottilaisen tyylin, tiiligotiikkaa edustavan mestariteoksen alku-ajoista ja sen jälkeisistä historian vaiheista (sähköistyksestä ja mm. lämmitysratkaisuista, kaakeliuunien poistamisista jne.)
Viime vuosikymmenten aikana on osattu arvostaa menneisyyttä, ja konservointityötä on tehty sellaisessa määrin, että uskon Olli Varilan jättävän työpaikkansa, presidentinlinnansa, kohtuullisen hyvillä mielin seuraajalleen Tapani Vasamalle. Oli todella hienoa saada myös hänet mukaan tälle meidän kierroksellemme. Suuret kiitokset molemmille presidenteille.

Sotilaskodissa munkkikahvit

Jokin asia maailmassa sentään pysyy entisellään! Sotilaskodin munkit ovat aina vaan yhtä muhkeita ja herkullisia.












Kuva: AK. Pj. Aimo Nyberg kertoi käyneensä vaasalaisessa suklaapuodissa. Tämä sai esiintyjiemme suupielet hymyyn.

Jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaan asukasillan ohjelmassa oli myös taiteellinen osuus. Helena Bexar lauloi loistavasti, monella kielellä, jopa venäjäksi, Marianne Slobodeniouk säesti ja tunnelmoi pianolla taidokkaasti. Kiitoksia taas molemmille!

Illan päätti varsinainen sääntömääräinen kevätkokouksemme.

Kevätkokouksemme hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilit, ja hallitus sai vastuuvapauden. Toimintakertomus 2013 on esillä yhdistyksemme viralliselle sivulle http://vkaicv.nettisivu.org/

Tällä kertaa kevätkokous antoi myös kannanottoja, yhteensä 5 kpl.

Alla näkyvistä kannanotoistamme neljä ensimmäistä ovat ns. perinteisempää, tuttua VKA ry:n mielipidettä. Kantakaupungin liikenne ja pysäköintiasiat eivät tule tietenkään koskaan täydellisen hyvin hoidetuiksi. Uskoamme kuitenkin, että parannuksia saadaan, askel askeleelta, kun asioita pidetään asiallisilla kannanotoilla ja parannusehdotuksilla esillä, ja ongelmakohdista kerrotaan niin päättäjille kuin kaupungin virkamiehillekin.

Eniten kokousväkeä puhutti viides kannanotto, varainhankinnan käynnistäminen Vaasan julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnossapitämisen puolesta. Tai oikeammin ihmetystä riitti tämän hyvän ja kannatettavan, yksinkertaisen idean toteuttamiseen liittyvä byrokratia.

Kokous antoi yhdistyksemme hallitukselle valtuudet kuitenkin yrittää, yhdessä mahdollisesti muiden yhdistysten ja tahojen kanssa, - tarmokkaasti ja periksi antamatta, vaikkapa useamman vuoden aikana saada jotakin aikaan. Kuitenkin sellaisella aikataululla, että Suomen 100-v juhlilla on jotain mistä voidaan iloisina, tehdystä työstä ylpeinä, esitellä vaikka koko valtakunnalle.

On ilmeistä, että kansalaisten mukaan saaminen mitä erilaisimpiin SUOMI TALKOISIIN, edellyttää varainkeruun lainsäädäntöön merkittäviä uudistuksia. Millä aikataululla niitä tullaan näkemään, jää nähtäväksi.

Tässä VKA ry:n 15.5.2014 kevätkokouksen kannanotot:

1. Vaasan satamatie

Vaasan satamatien suunnittelua on kiirehdittävä, ja hanke on saatava mukaan rahoitettavien hankkeiden listalle. Uusi tieyhteys Vaskiluodon satamasta Sundomin kautta kaupungin ulkopuolisille valtaväylille on välttämätön, jotta Vaasan kantakaupungissa raskaan liikenteen läpiajo tulevaisuudessa saadaan vähenemään.

Liikennejärjestelyt tässä ja nyt

Jo nyt tulee ryhtyä raskaan liikenteen järjestelyihin kehittämällä sen toimivuutta, sekä Vaasan ydinkeskustassa läpikulun osalta, että rakentumassa olevalla Vaasan Sundomin alueella. On huomioitava erityisesti liittymien liikenneturvallisuus Sundomin puolella, jonne kaupunki suunnittelee lisää asutusta.

Kantakaupungissa läpikulkuliikenteen asuin- ja kaupunkimiljöölle aiheuttamia vakavia liikenneturvallisuus-, melu-, pölyhaittoja, sekä terveydelle haitallisia ilman pienhiukkaspäästöjä tulee ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Asukkaille on ensiarvoisen tärkeää terveellinen, viihtyisä sekä turvallinen kevyen liikenteen ympäristö.

Nykyisen liikenteen aiheuttaman poikkeuksellisen suuren ympäristörasituksen johdosta Vaasanpuistikon ja Koulukadun alueen olosuhteista tulee kaikilla päätöksenteon tasoilla sekä kaupunkisuunnittelussa kantaa erityistä huolta. Asukkaiden esittämä huoli liikenteen haitoista on otettava vakavasti.

2. Vaskiluodon rautatie

Vaskiluodon sataman ja Vaasan päärautatieaseman välinen rautatie on säilytettävä, sen kunnossapito nyt, ja kehittäminen tulevaisuudessa on ehdottomasti turvattava.

3. Pysäköinti

Kantakaupungin alueella on käynnistettävä asukaspysäköintimallien selvitys- ja kehitystyö. Vaasan keskustassa asioivien pysäköintimahdollisuuksiin tarvitaan uusia, sekä maksullisia, että myös ilmaisia pysäköintilaitoksia ja -alueita.

Keskustaan ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Tiivistettäessä kaupunkia pysäköinti on otettava riittävästi jo ennakkoon huomioon kaavoituksessa.

Alueiden asukkaiden asiantuntemus on otettava huomioon.

4. Vaasa – Uumaja kontaktit

VKA ry haluaa kannustaa Vaasaa ja kaupungin virkamiehiä, sekä yhdistyksiä, että meitä kaikkia vaasalaisia etsimään ja löytämään, ja edelleen kehittämään jo olemassa olevia kontakteja Uumajaan kaupunkiin ja sen asukkaiden kanssa, Uumaja 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki vuoden innostavassa hengessä.

5. Julkisten veistosten ja muistomerkkien puolesta

VKA ry esittää aloitteen varainkeräyshankkeen käynnistämiseksi Vaasan julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnossapitämisen puolesta.

Yhdessä muiden mukaan tulevien tahojen kanssa toteutetaan vuoteen 2018 asti kestävä haastekampanja, jonka tavoitteena on saada yhdistyksiä ym. tahoja tekemään lahjoituksia ko. tarkoitukseen.

Vaasalla tulee olla merkittävä asema ja myös vastuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin liittyvissä toimissa.


Kevätkokouksen asiat ja tunnelmat kirjasi
VKA ry:n hallituksen puolesta, Aimo Nyberg, pj.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Luonnokset kannanotoiksi









Yhdistyksemme kevätkokoukselle 15.5.2014 esitettävät

KANNANOTOT (luonnoksia, joita voidaan parannella vielä kokouksessa)

1. Vaasan satamatie

Vaasan satamatien suunnittelua on kiirehdittävä, ja hanke on saatava mukaan rahoitettavien hankkeiden listalle. Uusi tieyhteys Vaskiluodon satamasta Sundomin kautta kaupungin ulkopuolisille valtaväylille on välttämätön, jotta Vaasan kantakaupungissa raskaan liikenteen läpiajo tulevaisuudessa saadaan vähenemään.

Jo nyt on raskaan liikenteen järkeville järjestelyille tehtävä parannussuunnitelmia, sekä Vaasan ydinkeskustassa, että Sundomin puolella. Jo ennen Vaasan satamatien toteutusta on huomioitava myös liittymien liikenneturvallisuus Vaasan Sundomin puolella, jonne kaupunki suunnittelee lisää asutusta.

Vaasanpuistikon ja Koulukadun asukkaiden huoli liikenteen aiheuttamista haitoista on otettava vakavasti kaupunkisuunnittelussa ja kaikilla päätöstentekotasoilla.

2. Vaskiluodon rautatie

Vaskiluodon sataman ja Vaasan päärautatieaseman välinen rautatie on säilytettävä, sen kunnossapito nyt, ja kehittäminen tulevaisuudessa on ehdottomasti turvattava.

3. Pysäköinti

Asukaspysäköintiin, ja Vaasan kantakaupungin alueella asioivien pysäköintimahdollisuuksiin tarvitaan uusia, sekä maksullisia, että myös ilmaisia pysäköintilaitoksia ja -alueita.

Keskustaan ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Tiivistettäessä kaupunkia pysäköinti on otettava riittävästi jo ennakkoon huomioon kaavoituksessa.

Alueiden asukkaiden asiantuntemus on otettava huomioon.

4. Vaasa – Uumaja kontaktit

VKA ry haluaa kannustaa Vaasaa ja kaupungin virkamiehiä, sekä yhdistyksiä, että meitä kaikkia vaasalaisia etsimään ja löytämään, ja edelleen kehittämään jo olemassa olevia kontakteja Uumajaan kaupunkiin ja sen asukkaiden kanssa, Uumaja 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki vuoden innostavassa hengessä.

5. Julkisten veistosten ja muistomerkkien puolesta

VKA ry haluaa käynnistää varainkeräyshankkeen Vaasan julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnossapitämisen puolesta. Yhdessä muiden mukaan tulevien tahojen kanssa aloitetaan vuoteen 2018 asti kestävä haastekampanja, jonka tavoitteena on saada yhdistyksiä ym. tahoja tekemään lahjoituksia ko. tarkoitukseen.

Vaasalla tulee olla merkittävä asema ja myös vastuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin liittyvissä toimissa.

HUOM!

Lopulliset kannanotot tehdään kevätkokouksessa!

Tule mukaan keskustelemaan!

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Tervetuloa!









VAASAN KANTAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS VKA RY

INVÅNARFÖRENINGEN I CENTRALA VASA ICV RF

KEVÄTKOKOUS – VÅRMÖTE

TORSTAINA 15.5.2014 KLO 19.00 sotilaskodissa entisellä kasarmilla
TORSDAG 15.5.2014 KL. 19.00 i soldathemmet på förra Kasernen.

OSOITE: ARTELLINKUJA 17
ADRESS: ARTELLGRÄNDEN 17

Käsitellään sääntömääräiset asiat, ja keskustellaan asukasyhdistyksemme toiminnasta tässä ja nyt. Efter mötesförhandlingarna har vi tillfälle att diskutera aktuella frågor.

KOKOUSTA ENNEN
MÖTET FÖREGÅS

klo 17.00 – 18.15 vierailu Vaasan hovioikeuteen / ett besök på Vasa Hovrätt
klo 18.30 – 19.00 Kahvia ja munkkeja / kaffe och munkar
Musiikkia ja laulua / Musik och sång

Tervetuloa, ja tuo ystäväsikin mukaan! Välkomna och ta gärna med era bekanta!

Aimo Nyberg, VKA ry pj. ICV rf ordförande

Sundominlahti vallattu!

Viime vuosina olemme vaimoni kanssa viettäneet usein äitienpäivää – ulkona luonnossa. Linturetkillä. Näin teimme tänäänkin.

Aikaisempien vuosikymmenten äitienpäivien vietot, lounaineen ym. ovat toki muistoissamme hienoina hetkinä, mutta nyt kun olemme Vaasassa kaksistaan, niin retkieväät ja termoskahvit ovat tuntuneet suorastaan voittamattomalta elämykseltä.

Maalahdessa Gålörenin lintutornilla saimme tänään bongattua jopa ”eliksen” eli ”elämänpinnan” uuden lintulajin, jota kumpikaan ei ole nähnyt koskaan aikaisemmin. Lampivikloa kävi tänään useampikin lintubongari tällä tornilla katsomassa. Tavallisempia kahlaajia oli tornin ympäristön matalikoissa, hiekkasärkillä suuret määrät. Suokukkojen suuri määrä, keväiset rituaalit, olivat todella hienoa katseltavaa.

Munsmon satamassa käymme myös aika säännöllisesti lintujen kevätmuuton aikoihin tilannetta seuraamassa. Tänään merikotka yllätti meidät heti tullessamme rantaan tekemällä upean ylilennon poikkeuksellisen läheltä. Valtaosa pohjoiseen pesimäalueilleen matkalla olevista perinteisistä lintulajeista oli jo jättänyt Sundominlahden perukan.

Suvilahden puoleisella rannalla on sen sijaan tapahtunut ”valtaus”. Samoin on käynyt myös Eteläisen kaupunginselän pienillä saarilla. Sekä Onkikari että Juckasgrunnan on tupaten täynnä pesiviä merimetsoja. Suvilahden rannoilla ja näillä kahdella saarella on arviomme mukaan n. 50 – 100 yksilöä. Ja pesintä on käynnissä!

Merimetsoista voidaan toki olla montaa mieltä. Tosiasia on, että parissa vuosikymmenessä merimetsoyhdyskunnat ovat vallanneet uutta elintilaa ensin ulkosaaristosta, ja nyt siis myös aivan kaupungin rannoiltakin. Mm. lokit ovat saaneet väistyä osista saaria, niiden luontaisilta pesintäalueilta. Nyt ei ole enää harvinaista, että lokkipariskunnat tekevät pesänsä kerrostalojen katoillekin. Näin on myös meidän naapuritalon katolla. Seurailemme niiden puuhia mielenkiinnolla.
















Kuva: AN. 11.5.2014. Tällä paikalla kannattaa käydä kiikaroimassa. Kaukoputkella näkee tilanteen oikein hyvin, kuin katsoisi TV:n luontodokumenttia! (Valitettavasti minulla ei ole riittävän hyvää optiikkaa kamerassani)

Aimo Nyberg, lintuharrastaja

torstai 8. toukokuuta 2014

Tiivis viikko

Harvinaista herkkua koulumaailmassa

Vaasalaisten koulujen, Variskan ja Vöyrinkaupungin koulun ystävyyskoulusta Virosta, Pärnu Ühisgümnaasiumista, on saapunut bussilastillinen oppilaita ja opettajia vieraaksemme. Kyse on vastavierailusta, sillä vaasalaisia oli syksyllä viikon Pärnussa.

Teemana on luonto. Maailmanperintöalueella vierailimme tiistaina Vesa Heinosen johdolla, Meteoriihellä on käyty eilen illalla, on nähty hieno musikaali Variskalla ja luontoaiheisia taiteellisia esityksiä on tulossa vielä muitakin. Iltatöiksi on mennyt niin oppilailla kuin opettajillakin. Mukaan päässeille näyttää kuitenkin turnauskestävyys olevan kunnossa.

Tällaiselle ystävyystoiminnalle ja myös opetuksen tiedon, kokemusten, elämysten vaihdolle on toivottavasti jatkossakin mahdollisuuksia. Tähän haluan luottaa.

Kuvat: AN ja Vöyrinkaupungin koulun oppilaat

















Maailmanperintöalueeseen tutustumassa. Tornista näkymät ovat mahtavat!

















Tänään torstaina 8.5. klo 15. avataan pääkirjastossa myös pärnulaisten mukanaan tuoma luotovalokuvanäyttely.

















Kuulaopiston aulassa Minimania vastapäätä on yksi Vaasan tuntemattomimmista taidenäyttelypaikoista. Siellä on kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä, ammattilaisista lapsiin ja nuoriin. Tällä hetkellä (6.5. – 28.5) siellä on Ida-Maria Pulkkisen, ysiluokkalaisen oppilaani hienoja, vahvoja töitä.

Mukavaa loppukevättä, t. Aimo Nyberg, kuvisope

torstai 1. toukokuuta 2014

Tarkennus

On totta, että VKA ry ICV rf (Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys) on kannanotoissaan ja lehtikirjoituksissa

- moittinut raskaan rekkaliikenteen läpiajoa Vaasan keskustassa

- puolustanut Vaskiluodon metsää, nykyistä leirintäaluetta ja muuta vapaa-ajan ja virkistystoimintaa Vaskiluodon kaupunginpuoleisessa osassa

- vaatinut Vaskiluodon sataman toimintaedellytysten parantamista

- puoltanut myös uusia ympäristöystävällisiä teollisuushankkeita satama-alueen läheisyydessä

mutta sellaista kantaa, mielipidettä emme ole hallituksessamme, eikä kevät- ja syyskokouksissa hyväksyneet, jossa todettaisiin Vaasan satamaan menevän rautatien olevan tarpeeton!

Korostan, että satamaan menevä rautatie on itsestään selvä osa satamaa. Voiko olla elinvoimaista satamaa, jos sinne ei ole rautatieyhteyttä?

Koska yhdistyksellämme ei ole tästä asiasta, ainakaan vielä yhdessä sovittua kannanottoa, niin seuraavat mietteet ovat allekirjoittaneen henkilökohtaisia mielipiteitä.

Yhdistyksenä meidän on mahdollista ottaa asiaan kantaa seuraavan kerran kevätkokouksessamme 15.5.2014.

Mielestäni Liikenneviraston käynnistämät selvitykset kahden rataosuuden osalta, eli Vaasa - Vaskiluoto radan, ja Suupohjan radan osalta ovat kerta kaikkiaan vääriä toimenpiteitä.

Liikennevirastossa pohditaan säästösyistä kaikkiaan noin kymmenen rataosuuden kunnossapidon lakkauttamista vuoden 2016 alusta. Säätötavoitteita toki saa ja pitääkin olla, mutta satamien kohdalla voivat vaikutukset olla liian kauaskantoisia.

Toivon, että Vaasassa ja Kaskisissa osataan puolustaa omia etuja. Vaasan radan sähköitämisen yhteydessä ei tarpeeksi hyvin pidetty puoliamme, kun rata sähköistettiin vain henkilöliikenteen tarpeisiin vedoten pääasemalle asti. Jos rata olisi jo muutama vuosi sitten saatu valmiiksi satamaan asti, ei nyt näköpiirissä olevaa uhkaa olisi. Silloisissa neuvotteluissa on turhaan annettu periksi!

Varsinaisella satama-alueella sähkörata on toki kaikkine ilmassa olevine laitteineen hankala. Dieseleillä ja sähköllä, tai kenties molemmilla kulkevat uudenajan veturit voisivat olla vaasalaisen teollisuuden, energiateollisuutemme ym. osaamisen, yksi upeimmista valttikorteista. Ja jos eivät Liikennevirasto, VR, ym. valtion tahot löydä riittävää rahoitusta jatkossa alueemme tärkeille hankkeille, niin tulevina vuosina on rohkeasti uskaltauduttava yhteistyökuvioihin esim. eurooppalaisten yksityisten toimijoiden kanssa.

Voisi aivan mainiosti visioida jopa sellaista, että tulevaisuuden Vaasan yleiskaava 2050 suunnitelmissa on ympyrärata, piirrettynä eteenpäin Vaskiluodon satamasta Sundomiin, ja sieltä lentokentän kautta Laihian ja Vaasan suuntaan.

Jos oikein villiksi haluaa heittäytyä, niin Vaasan kartan päälle voisi piirtää myös kahdeksikon, eli toisen ympyräradan kulkemaan Palosaaren kautta kaupungin pohjois- ja itäosiin, ja sieltä mahdolliselle Vaasan uudelle päärautatieasemalle jonnekin logistiikkakeskuksen lähettyville.

Nämä visiot kuulostavat Vappupuheilta, myönnän.

Tukkipuun kuljettaminen rekoilla Vaasan keskustan läpi lastattavaksi Vaskiluodon satamassa pitkiin tukkijuniin, - kuljetettavaksi takaisin päin, läpi Vaasan keskustan, on surkeaa logistiikkaa. Järkevämpää on viedä rekoilla tukit Laihialle, ja sieltä junalla eteenpäin.

Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että Vaasan satamaan pitää edelleen olla toimiva, ja kunnossapidettävä rautatie.

Pelkillä kumipyörillä ei pärjätä nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.












Kuva: AN. 21.7.2011. Vaskiluodossa rata ei pysy kunnossa ilman kunnossapitoa. Joiltain osin rata on jo hyvin heikossa kunnossa.

Liity sinäkin asukasyhdistykseen!

Vappu on perinteinen päivä ottaa kantaa! Kaiken juhlimisen ja riemun rinnalla.

Mitä jos liittyisit mukaan asukasyhdistykseen? Ja jakaisit omaa osaamistasi, ideoitasi, energiaasi jne. oman asuinalueesi yhteisten asioiden puolesta.





Asukasyhdistysten tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Päätöksenteko yhdistyksessä, kuten hallitusten jäsenten valinnat, ja myös mielipiteiden ja kannanottojen laatimiset, ovat vain jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia.

Yhdistyksen kevätkokous on 15.5. 2014 klo 19.00 Sotilaskodissa. Munkkikahvit klo 18.30. Vierailu hovioikeuteen klo 17 – 18.15.

Aimo