TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Vaasan satamatien puolesta


Kuva: AN. 19.9.2014. Tämä upea silta, Vaskiluodon saneerattu silta, toimii nyt erinomaisen hyvin mm. vaasalaisen teollisuuden, jopa erikoiskuljetusten, kuljetusreittinä satamaan.

Sen sijaan tälle sillalle ei kantakaupungin asukkaiden mielestä toivota nykyisen kaltaista läpiajoliikennettä. Vaskiluotoon, satamaan ja satamasta muualle tapahtuva raskasliikenne tulee pystyä ohjaamaan tulevaisuudessa Vaasan satamatielle, jota voisi myös kutsua Vaasan läntiseksi ohitus- tai kehätieksi.

Vaasan satamatie – Vaasan kehätie

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) Vaasan satamatiestä. Eli tieosuudesta Vaskiluodon ja Vähänkyröntien välillä.

Vaihtoehtoisia tielinjauksia on selvitetty jo aikaisemmin. Vuoden 2010 pääsuuntaselvitysten jälkeen Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry otti kantaa ns. Vikbyn linjauksen puolesta.

Seuraavan kerran yhdistyksemme hallitus pohtii asiaa kokouksessaan 1.10.2014. Keskustelua varmaankin käydään tämän jälkeenkin, pitkin syksyä. Annamme kannanottojamme prosessin edetessä aina sopivissa kohdissa.

Tiistaina 23.9.2014 Sulvan koululla pidetyssä työpajassa etsittiin mahdollisia uusia lähtötietoja ja näkemyksiä paikallisilta asukkailta ja toimijoilta, yhdistyksiltä ja järjestöiltä.

Suunnittelutilanteen esittelyn jälkeen osallistujat saivat arvioida pienryhmissä linjausvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.

Päättäjät päättävät, asukkaita ym. asianosallisia on kuultava 

Kaavoitus on pitkä ja jatkuva prosessi, ideasta toteutukseen jopa vuosikymmenten työ. Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, - ja lopulta tehdään konkreettiset ratkaisut korttelitasolla, eli miltä rakennukset, pihat, tiet ym. lopulta näyttävät, ja miten ne toimivat osana vanhan uuden muodostamaa kokonaisuutta.

Yhdyskuntasuunnittelu, kuten infrastruktuurin rakentaminen, on ammattilaisten työtä, jota tehdään poliittisten päättäjien luomien suuntaviivojen mukaan. Päättäjien tulee kyetä ymmärtämään ja ottamaan vastuuta myös tulevaisuudesta, ei vain tästä päivästä. Suurimmat haasteet liittyvät taloudellisiin kysymyksiin, ja kykyyn tehdä yhteistyötä aina alimmalta paikalliselta tasolta alkaen suuriin EU-hankkeisiin asti.

Nykyiset lakimme edellyttävät kansalaisten aktiivisuuden huomioimista, asianosalliset saavat osallistua mielipiteensä ilmaisemiseen heitä itseään koskevissa asioissa. Ts. uskotaan, että paikalliset asukkaat voivat tuoda suunnitteluun joitain sellaista, joka voi auttaa parhaan mahdollisen ratkaisun syntymistä.

Tämä ei tarkoita sitä, että päättäjät voivat ottaa huomioon aina kaikkien toiveet. Tiehankkeet ovat tyypillisesti juuri sellaisia isoaja ratkaisuja, joissa jotkut aina myös kärsivät. Toki heille myös maksetaan haitoista korvauksia.

Vastakkaisia mielipiteitä 

 Ei ole liioittelua kuvailla eilistä (23.9) tunnelmaa Sulvan koululla jopa Vaasan satamatie-hankkeen vastaiseksi. Paikalla olleet sundomilaiset, sekä Sundomissa maata sekä kiinteistöjä omistavat henkilöt eivät ehdotetuista tielinjausluonnoksista erityisemmin innostuneet, päinvastoin. Nykyteiden tulisi heidän mielestä riittää, ja Vaskiluodon sataman raskasrekkaliikenne ajakoon edelleen Vaasan keskustan katuja pitkin, tai kaupungin alle kenties joskus rakennettavissa tunneleissa. Vaihtoehtoisesti Sundominlahden yli, -kunhan uusia teitä ei vaan tehdä Sundomin alueiden kautta.

Oman asukasyhdistyksemme VKA ry:n kanta on vastakkainen. Perusteluina ensinnäkin itse Vaskiluodon sataman ja alueemme elinkeinoelämän, erityisesti energiaklusterin edut. Ellei Vaasan sataman elinvoimaisuutta kyetä turvaamaan, ei Vaasan seudulla tulla tarvitsemaan jatkossa uusia tiehankkeitakaan. Jos tähän tilanteeseen ajaudutaan, on länsirannikolla tulevaisuudessa monia pikkupaikkakuntia, kuten Kaskinen, Kristiinankaupunki, Vaasa… Taantuvilla alueilla tulee oletettavasti olemaan vaikeuksia nykyistenkin tieverkostojen ylläpidossa.

Toisena perusteluna toteamus, että Vaasa alkaa olla nykykoossaan lähes ainut kaupunki Suomessa, jonka ydinkeskustan läpi raskas- ja jopa vaarallisten aineiden kuljetukset sallitaan ilman rajoituksia. Liikenteen jatkuva kasvu on viime vuosina todettu, ja haitat ovat mitattavia tosiasioita. Asukkaiden reagointi ongelmiin on saatu päättäjien ja suunnittelijoiden tietoon. Nyt on aika yrittää löytää ratkaisuja.

Kolmas perustelu liittyy infraan itseensä. Eu-tason, valtakunnalliset ja paikalliset tiehankkeet ovat alueellamme välttämättömiä. Ei vain meidän itsemme takia, vaan globaalin kehityksen näkökulmat huomioiden. Vaasan satamatietä vastustavat katsovat asioita liian pienestä mittakaavasta.

Onko hanke nimetty väärin?

Vaasan sataman kehitykseen luottavat tahot hyväksynevät kyllä myös vaihtoehtoisen nimen ko. hankkeelle. Yhtä hyvin voisimme puhua Vaasan kehätiestä, tai sen yhdestä osasta, kumipyöräväylästä Vaskiluodon satamasta Sundomin kautta Vaasaa ympäröiville valtateille, niin etelään kuin pohjoiseenkin.

Vikbyn vaihtoehto on hyvä 

Lopulliset linjaukset ja yksityiskohdat ovat vielä auki. Vaasan yleiskaava 2030 on saanut lainvoiman, ja nyt myös tätä Vaasan satamatie -hanketta voidaan lähteä viemään tosissaan eteenpäin.

Vikbyn vaihtoehdon hyviä puolia ovat mm. sen toimiminen erityisen hyvin osana muita suuria tie- ja jopa mahdollisia uusia rautatielinjauksia. Kun puhutaan vuosikymmenten päässä olevasta Vaasasta, niin on oletettavaa, että kaupunki kasvattaa ympärilleen kehää, ja mahdollisesti myös Seinäjoen radan varteen syntyy uutta, nykyistä tiheämpää asutusta. Lentokentän lähelle toteutuva logistiikkakeskus on erinomainen osa tätä kokonaisuutta.

Vikbyn vaihtoehdon hyviä puolia on myös se, ettei tietä yritetä tehdä mereen, savisen pohjan päälle, vaan kuivalle maalle. Tosin kovin tasaiselle maalle, entiselle merenpohjalle. Uudesta tiestä ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä mitään moottoritien tasoista, vaan kaksikaistainen normaalitie, jolle risteykset, mahdolliset ympyräliittymät, jopa pelloille vievät liittymät sallitaan.

Kulttuurillisia arvoja, samoin luontoarvoja teiden rakentamisen yhteydessä aina menetetään. Vikbyn vaihtoehdossa vältytään kuitenkin parhaiten mm. häiritsemästä erinomaiseksi lintukohteeksi kehittynyttä Sundominlahden pohjukkaa, jossa on ainakin merikotkien pesimäreviiri.

Suvilahden asuntomessualueen rakentamisen jälkeen on oivallettu, että Sundominlahden jonkinlaiset ruoppaustoimet, ehkä tekosaarten tekemisetkin, on jossain vaiheessa aloitettava. Tämä työ vie pitkän ajan, eli edennee vaiheittain, ja on siksi kovin vaikeasti yhdistettävissä ko. tiehankkeeseen. Jonkinlainen penger, luontoreitti, joka voisi toimia kenties myös patoelementtinä, voi vuosien saatossa olla aivan hyväkin ratkaisu, siis merimaiseman säilyttämiseksi Eteläisellä kaupunginselällä.

Nyt tarvitaan uusi askel eteenpäin!

Vaasan satamatie Vaskiluodon satamasta Sundomin kautta Vaasaa ympäröiville valtateille on aivan välttämätön tiehanke, jotta läpiajoliikennettä Vaasan ydinkeskustassa voidaan vähentää tulevaisuudessa.

Vaasan Vaskiluodon satamaan ja satamasta pois, (teollisuusalueilta ym. terminaaleilta) ajetaan nykyään pääasiassa Vaskiluodon siltaa pitkin Vaasanpuistikolle, siis aivan torin laitaa pitkin, ja edelleen kaupungista ulos johtaville etelään ja pohjoiseen meneville moottoriteille.

Vaskiluodosta pääsee toki jo nykyään ulos, pois kaupungista, myös Sundomin ja Sulvan kylien läpi menevää tietä pitkin. Tie on mutkitteleva, kapea, ja ilman muuta tämän tien varrella asuvien kannalta huono ratkaisu nykyistä suuremmalle raskaalle rekkaliikenteelle.

Ratkaisuksi tarvitaan uusi Vaasan satamatie. Suunnittelulle ja hankkeen eteenpäin viemiselle on annettava kaikki mahdollinen tuki ja resurssit. Nykytilanteeseen tyytyminen on kaikkein huonoin vaihtoehto, ja osoitus tulevaisuuden uskon puutteesta.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja

maanantai 22. syyskuuta 2014

Sanotaan EI ns. 0-vaihtoehdolle


Kuva: Kari Hallantien vanhojen diakuvien sarjasta. Skannaus AN.

Tämä mielenkiintoinen kuva Vaskiluodon sillan rakentamisesta on oiva dokumentti siitä miten ympäröivä maailmamme muuttuu vuosikymmenten saatossa.

Kuva netistä sivulta www.vaasa.fi (4.4.2012).

Kaksi ja puoli vuotta sitten Vaskiluodon sillan saneeraustyöt olivat tässä pisteessä.

Kuva: AN. Vaskiluodon sillan liikennevaloissa 7.8. 2013.

Siltasaneeraus sai suurta huomiota valtakunnallisestikin kun kohde, eli Vaskiluodon silta ja Sininen Tie, palkittiin vuoden 2014 kuntatekniikan palkinnolla.


Nyt tarvitaan uusi askel eteenpäin! 

Vaasan satamatie Vaskiluodon satamasta Sundomin kautta Vaasaa ympäröiville valtateille on aivan välttämätön tiehanke, jotta läpiajoliikennettä Vaasan ydinkeskustassa voidaan vähentää tulevaisuudessa.

Vaasan Vaskiluodon satamaan ja satamasta pois, (teollisuusalueilta ym. terminaaleilta) ajetaan nykyään pääasiassa Vaskiluodon siltaa pitkin Vaasanpuistikolle, siis aivan torin laitaa pitkin, ja edelleen kaupungista ulos johtaville etelään ja pohjoiseen meneville moottoriteille.

Vaskiluodosta pääsee toki jo nykyään ulos, pois kaupungista, myös Sundomin kylän läpi menevää tietä pitkin. Tie on mutkitteleva, kapea, ja ilman muuta tämän tien varrella asuvien kannalta huono ratkaisu nykyistä suuremmalle raskaalle rekkaliikenteelle.

Ratkaisuksi tarvitaan uusi Vaasan satamatie. Tievaihtoehtoja on ollut esillä useitakin, jo muutaman vuoden ajan.

Ely-keskus on nyt käynnistänyt uuden vaiheen tiehankkeen eteenpäin viemiseksi. Tiistaina 23.9. asiasta järjestetään infotilaisuus Sulvan koululla.

Laitan tähän loppuun lainauksen Ely-keskuksen tiedotteesta 25.8.2014. Tekstissä mainitaan ns. 0-vaihtoehto, jossa sataman liikenne jatkossakin kulkisi Vaasan keskustan läpi. Tästäkin siis kuultaneen lisää huomisessa tilaisuudessa. Vaasan kantakaupungin asukkaiden kannalta tämä vaihtoehto kuulostaa tosi tylyltä kohtelulta, ja periksi antamiselta, luovuttamiselta nykyhetken vaikeisiin taloudellisiin olosuhteisiin vedoten.

On sitä ennenkin uskottu tulevaisuuteen ja jaksettu ajaa suuriakin hankkeita eteenpäin!

Lainaus: Vaasan satamatiestä tehdään ympäristövaikutusten arviointi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) Vaasan satamatiestä välillä Vaskiluoto–Vähäkyröntie. Työ on jatkoa vuonna 2010 valmistuneelle pääsuuntaselvitykselle, jossa tien sijaintivaihtoehtoja selvitettiin alustavasti.

Yhteys Vaasan satamaan Vaskiluotoon on Vaasanseudun logistiikkajärjestelmän kehittämisen merkittävä painopiste. Tieyhteys satamaan kulkee nykyään Vaasan keskustan läpi ja raskas liikenne aiheuttaa haittaa asutukselle ja ruuhkauttaa katuverkkoa. Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta ovat toteuttamassa uutta logistiikka-aluetta lentokentän itäpuolelle. Tavoitteena on tarjota erityisesti logistiikka-alan yrityksille ja toiminnoille alue, joka kytkeytyisi hyvin eri kuljetusmuotojen infrastruktuuriin. Logistiikka-alue on valtateiden 3 ja 8, lentokentän ja rautatien läheisyydessä, ja tulevaisuudessa valtatien 8 mahdollisen uuden linjauksen tuntumassa. Sataman kehittämisen kannalta on myös tärkeää varmistaa, että Vaskiluotoon on rautatieyhteys, joka mahdollistaa nykyistä suuremmat kuljetusmäärät turvallisesti.

Laadittava Vaasan satamatien ympäristövaikutusten arviointi perustuu lakiin ympäristövaikutusten arvioinnista ja Liikenneviraston ohjeistukseen, kun kyseessä on merkittävä uusi tieyhteys. YVA-menettelyn tavoitteena on selvittää uuden tieyhteyden edellytykset ja vaikutukset sekä esittää, miten yhteyttä tulisi kehittää. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään edellisen suunnitteluvaiheen aikana muodostuneille vaihtoehdoille. YVA-menettelyn aikana voi tulla esiin myös uusia arvioitavia vaihtoehtoja esimerkiksi sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun ansiosta. Arvioinnin kohteena on myös nykytila, ns. 0-vaihtoehto, jossa sataman liikenne jatkossakin kulkisi Vaasan keskustan läpi. Arvioitaville vaihtoehdoille laaditaan alustavat suunnitelmat, joissa teiden linjaukset ja liittymäjärjestelyt sekä kevyen liikenteen yhteydet mitoitetaan ja yhteysjärjestelyjen vaatimat maa-alueet määritellään mm. maankäytön suunnittelun lähtökohdiksi.

Vaasan satamatien kehittäminen on osa kansainvälistä The Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Merenkurkun kuljetusreittiä siten, että se täyttää kestävälle kuljetusjärjestelmälle asetetut ympäristölliset ja taloudelliset vaatimukset. Midway Alignment -hanke on saanut rahoituksen kunnallisilta, seudullisilta ja kansallisilta rahoittajilta Suomessa ja Ruotsissa, yksityisiltä yrityksiltä sekä EU:n TEN-T-rahastosta.

Alueen asukkailla, maanomistajilla ja kaikilla hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua työhön. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta sekä sidosryhmille suunnatut työpajat. Hankkeesta tiedotetaan alueen lehdissä ja myöhemmin avattavilla hankkeen internetsivuilla.

Työn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa kuvataan, miten arviointi tullaan tekemään. Ohjelma asetetaan nähtäville kunnissa lausuntojen ja mielipiteiden esittämistä varten. Arviointiohjelman valmistumisesta ja sen nähtäville asettamista kuulutetaan.

Lisätietoja:
• Investointipäällikkö Ari Perttu, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 745
• Jari Mannila, Ramboll Finland Oy, puh. 040 550 5751

© Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / © Närings-, trafik- och miljöcentralen

perjantai 19. syyskuuta 2014

Läpiajoliikenne Vaasan keskustassa


Kuva: JD 18.9.2014.

Vaasan Kauppatorin aluetta on kehitetty viihtyisäksi ja toimivaksi kaupungin keskipisteeksi.

Vaasanpuistikon liikennettä ei kuitenkaan toistaiseksi olla kyetty rajoittamaan. Suunnitelmia on mm. tunnelista Vaasanpuistikon alle. Näistä ideoista vaasalaiset eivät ole innostuneet.

Kansainvälisenä autottomana päivänä 22.9 on hyvä hetki myös miettiä autoistumisen aiheuttamia ongelmia, myös täällä Vaasassa, erityisesti Vaasan ydinkeskustassa.

23.9. 2014 klo 17 – 19.30 ELY-keskus järjestää työpajan Sulvan koululla, aiheena Vaasan satamatie -suunnitelmat (tilaisuuteen on pitänyt ilmoittautua etukäteen).

Tilaisuuteen on kutsuttu alueen asukasyhdistykset, mm. oma yhdistyksemme VKA ry. Kutsun ovat saaneet myös luonto- ja harrastusjärjestöt, ja tietenkin alueen yrittäjät ja elinkeinoelämä. Viranomaistahot Vaasasta ja Mustasaaresta ja hankkeen vaikutusalueelta ovat tottakai paikalla.

Ajatus Vaasan satamatiestä ei ole ihan uusi. Asukasyhdistyksemmekin on asiaa ajanut jo vuosikausia. Toivotaan, että asian eteenpäinmeno nyt vauhdittuu, ja laajapohjaisella työpajatyöskentelyllä saadaan esille eri linjausvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.

Tien toteutus ei ole tämän vuosikymmenen aikana vielä mahdollinen. Aikaa voi mennä paljonkin, ennen kuin ratkaisevaa parannusta Vaasan keskustan läpiajoliikenteeseen pystytään toteuttamaan.

Vaasan sataman paikka on se mikä on, ja nykyistä satama-aluetta on ehdottomasti kehitettävä määrätietoisesti. Itsestään selvää on myös se, että satamaan on oltava toimivat liikenneyhteydet niin kumipyörillä kuin kiskoillakin.

Vaasan satamatien eteenpäin vieminen on kantakaupungin asukkaiden toivelistalla aivan kärkipäässä.

Toivoa sopii, että saamme asialle tukea mahdollisimman laajalla ja myös korkealla poliittisella tasolla.

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.

Autoton päivä


Kuva: Kari Hallantien diakuvasarjasta. Skannaus AN.

Kuvauspaikka on varmaankin useimmille ihan selvä, mutta mikä on ajankohta ja tilaisuus, johon väkeä on kokoontunut?

Onko kenelläkään antaa lisävalaistusta asiaan? Kommentoi tätä kirjoitusta tähän alle, tai lähetä s-postia osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Asiasta toiseen.

Lainaus kaupungin sivuilta:

Kampuslinjalla voi matkustaa ilmaiseksi Autottomana päivänä

Vaasan paikallisliikenteen elokuussa avaamalla kampuslinjalla 14 saa matkustaa ilmaiseksi 22. ja 23. syyskuuta. Tempauksen taustalla on 22.9 vietettävä kansainvälinen autoton päivä, jonka myötä kaupunki kannustaa opiskelijoita ottamaan kampuslinjan omakseen.

Kansainvälisen autottoman päivän tarkoitus on saada ihmiset huomioimaan kasvavat liikenteen ongelmat. Kampanja kannustaa jättämään auton kotiin ja valitsemaan vaihtoehtoisen kulkutavan, kuten julkisen liikenteen, pyöräilyn tai kävelyn.

Vaasassa kampuslinjan maksuttomilla päivillä kannustetaan opiskelijoita kokeilemaan uutta kampuslinjaa. − Kampuslinja on suunniteltu opiskelijoiden tarpeeseen. Nyt heillä on oiva mahdollisuus jättää auto kotiin ja testata reittiä osana koulumatkaa, kertoo Vaasan kaupungin liikennesuunnittelija Tomi Kaunismäki.

Kampuslinja 14 kulkee torin, Vöyrinkaupungin ja Vetokannaksen kautta Palosaaren kampukselle. Sen aikataulu on pyritty mitoittamaan luentojen alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan, ja linja kiertääkin uuden reitin kolme kertaa tunnissa kello 8.00–10.00 ja 12.00–16.00 välisinä aikoina.

Vaikka kahden päivän ilmaiskokeilun keskipisteenä ovat opiskelijat, on molempina päivinä maksuton kampuslinja suunnattu kaikille käyttäjille. − Nyt on kaikilla reitin varrella asuvilla hyvä mahdollisuus jättää auto kotiin ja hyödyntää paikallisliikennettä, Kaunismäki kannustaa.
...

Tärkeä konservointi


Kuvat: AN. Mm. nämä yksityiskohdat löytyvät Pohjanmaan museon pronssisesta ovireliefistä, joka on Emil Wikströmin tekemä v. 1929.

Osoite on Museokatu 3, eli Koulukadun alkupäässä.

Tämä aivan ainutlaatuinen kohde on melkoinen historian kuvakirja! Oven pronssiset reliefit on tehnyt Emil Wikström, jonka syntymästä (1864 – 1942) tulee tänä vuonna kuluneeksi 150-vuotta. Pohjanmaan museo juhlii tänä vuonna Karl Hedmanin ja Emil Wikströmin syntymän 150-vuotisjuhlia.

Tämän oven olemassaolo on osoitus menneiden sukupolvien vaasalaisten ja muidenkin kulttuurin ystävien vahvasta tahdosta arvostaa omia perinteitään. Toivoa sopii, että nämä oven komeat reliefit innoittavat meitä nykypäivän vaasalaisia perehtymään kotiseutumme ja maakuntamme merkittäviin historiallisiin tapahtumiin.
Tänä kesänä tehty oven konservointi on hieno teko, josta on syytä kiittää tekijöitä ja työn rahoittajaa eli Karl Hedmanin rahastoa.

 Lainaus Pohjanmaan museon sivuilta.

MUSEON ALKUPERÄINEN SISÄÄNKÄYNTI KUNNOSTETTIIN

Pohjanmaan museon alkuperäinen sisäänkäynti, kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiovet vuodelta 1929 sekä niitä ympäröivät kivirakenteet puhdistettiin ja konservoitiin elokuussa 2014. Myös Matti Visannin Karhu-veistos (1920-luku) siirrettiin alkuperäiselle paikalleen portaiden oikealle sivulle.

Ovien kuva-aiheet, jotka kertovat Pohjanmaan historiasta, on valettu pronssiin ja patinoitu. Ovet puhdistettiin ulkopuolelta, ja patinointia korjattiin. Lopuksi ovet sekä oven yläpuolella oleva puhdistettu vaakuna suojavahattiin.

Kaikki työt tehtiin veistoksiin erikoistuneen konservaattori Lasse Mattilan johdolla. Myös ovia ympäröivä kivetys ja portaat puhdistettiin. Sekä museon isän, Karl Hedmanin (1864 - 1931), että Emil Wikströmin (1864 - 1942) syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä vuonna. Työhön käytettiin Karl Hedmanin rahaston varoja.




Kuvat: AN. 19.9.2014 Pohjanmaan museon piha-alue.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Paikallisuuden korkea veisu

Hannu Katajamäen juhlapuhe Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa

Waskia 6.9.2014

 Paikallisuuden korkea veisu

Alkujaan yhteiskunnat organisoituvat paikallisyhteisöjensä kautta. Alhaalta ylöspäin muodostuivat kunnat, maakunnat ja valtiot. Nykyisyys seisoo paikkojen historian olkapäillä. Väitän että paikkojen historian ikiaikainen jatkumo ei ole katkeamassa. Myös tulevia aikoja luonnehtii paikkojen monimuotoinen mosaiikki. Globaalien kehityskaarien lomassa liikkuu vahva paikallisuuden henki.

Suomessa uuden paikallisuuden voimaa ei ole vielä oivallettu. Suuruuden logiikkaa ja keskittämisen maantiedettä pidetään ainoina vaihtoehtoina. Ideologissävytteinen suuriin keskuksiin uskova metropolivaltiopolitiikka on vahvistumassa. Talouden ja politiikan eliitti sekä heitä myötäsukaisesti silittävät tutkijat tavoittelevat noin viiteen vahvaan keskusseutuun perustuvaa Suomea. Maaseutua ja pieniä keskuksia ei tässä asetelmassa enää tunnisteta, eikä välttämättä edes Vaasaa. Hallinnossa tavoitellaan yhä suurempia ja tehokkaampia yksiköitä.

Suuri osa maasta nähdään periferiana, jonka kohtalo ei kiinnosta ja jonka roolia yhteiskunnassa ei osata eikä haluta hahmottaa. Tieto ja näkemys Suomen laajan ja vaihtelevan maantieteen antamista mahdollisuuksista on hukkaantumassa.

Muualta kopioitujen suurkaupunkimallien oletetaan toimivan täällä sellaisinaan. On helppo loihtia mielikuvitusmaailma, jossa innovaatiokeskittymät ovat maailmanluokkaa eikä pienipiirteiseen maantieteeseemme tarvitse kiinnittää huomiota. Lentokoneesta katsoen syntyy mielikuva tiiviistä, pienten etäisyyksien maasta.

I festtal hyllar man vår starka kultur, utbildning och kunnande. Verkligheten är dock annorlunda: man nedbryter fundament. Mellan ord och gärningar finns en bred råk. I ekonomins harmoniserings namn utarmas små kulturenheter: ännu livskraftiga skolor stängs, gymnasier förnenas till gigantiska inlärningsfabrik där elever och lärare inte mera känner varandra, små bibliotek läggs ned.

Finlands framgångsmöjligheter gnagas inifrån. Samtidigt lever utvecklingseliten i virtualverklighet. Med konsultkartor försöker man inbilla hur vår kommun är en del av utvecklingsbågar, -korridorer eller en ny medlem av innovationkoncentrationernas strategiska allians. Bildning och kultur har blivit främmande och skrämmande ord. Men ivrighet talar man nu om kunnandets ekosystem. Ännu från dörrspringan ropar man till den avlägsnande konsulten: ” Vi ber Dig komma igen, din lögn är så ljuvlig.”

Toiveajattelun sijaan Suomi tarvitsee aitoa ajattelua. Sen lähtökohtana on maantiede: pieniin paikallisyhteisöihin perustuva, edellyksiä luova Suomi. Se on noussut maailmanluokkaan, ei suurkeskittymiin ja vain niihin kiinnittyvän menestyksen ennaltamääräytymisoppiin takertuva kiilusilmä.

Kilpailukykymme ja menestyksemme ovat syntyneet kansalais- ja paikkaperustaisesti, alhaalta ylöspäin. Väitän, että tämä perustavanlaatuisuus ei ole muuttunut. Suomi pärjää myös jatkossa, jos kykenemme huolehtimaan kaikkien alueiden ja kaikkien asukkaiden menestyksen ja onnellisuuden edellytyksistä. Kehitys edellyttää moninaisuutta.

Kaikki alueet ja kaikki asukkaat ovat yhtä tärkeitä. On liian uskaliasta ja perusteetonta olettaa, että menestys voi syntyä ainoastaan tietynlaisissa ympäristöissä. Vielä kohtuuttomampaa on luulla, että Suomesta voisi kehittyä suurkaupunkiyhteiskunta.Viisaampaa on ajatella, että menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä, paikkojen moninaisuuden kirittämänä.

När små skolor och små bibliotek läggs ned ser man inte längre att på samma gång görs kulturlivet fattigare. Beslutsfattarna har storhetens bjälke i ögat. De fattar inte mera att också små enheter är en del av deras ekosystem. När en medborgare försöker berätta hur viktiga små skolor och bibliotek är för lokala samhällen kan kommunens elit tänka att sådana tankar är marginala; de stör kommunens stora och riktiga visioner.

Myönteisille sattumille on annettava maksimaalinen mahdollisuus. Yllättäville yhdistelmille on annettava tilaa. Monipuolisten edellytysten turvaaminen riittää; jossakin juuri oikeat ihmiset ja asiat kohtaavat. Syntyy uusia oivalluksia, uusia työpaikkoja, uusia sankaritarinoita.

Tulevaisuutta ovat omaan kohtaloonsa vaikuttamaan pystyvät vahvat paikallisyhteisöt ja niissä läikehtivä ihmisten kokoinen toivon maantiede. On kyseenalaistettava suuria rakenteita palvova yhteiskuntanäkemys ja esitettävä sille paikallisyhteisöjen moninaisuuteen perustuva uskottava vaihtoehto: paikkaperustainen yhteiskunta. Länge leve den väsentliga. Länge leve de lokala samhällena. Länge leve närhetens ekonomi. Länge leve småskalighetens smarta och vackra logik. Politiikan on palattava juurilleen, paikka- ja kansalaisperustaiseksi.

Tärkeät puheet


Kuva: AN. Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapon puhe yhdistyksemme 20-vuotisjuhlassa lauantaina Ravintolassa Waskiassa piti sisällään myös lyhyen SOTE-katsauksen.

Asia on ajankohtainen, sillä uudistuksen vaikutuksia pyritään parhaillaan selvittämään kunnissa. Hyvä, että näin tehdään myös Vaasassa.

Kiitokset Seppo, että saimme kuulla alustavia kantojasi osana muita tärkeitä asioita, joista meille kerroit tervehdyspuheessasi.

Rapo huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista Vaasan seudulle

Tänään kaupunginvaltuuston sote-seminaarissa aiheesta pääsevät keskustelemaan kaikki valtuutetut. Lue aiheesta lisää maanantain Pohjalaisesta. (8.9. 2014)

Kuva: AN. Toinen yhdistyksemme 20-v. juhlien puhujista oli Hannu Katajamäki.

Myös hänen puheensa saatiin sopivasti SOTE-asiaa, eli Hannu ei malttanut olla kommentoimatta Seppo Rapon esiin nostamia ongelmallisia kohteita.

Varsinainen Hannulta pyydetty puheenvuoro käsitteli enemmänkin paikallista demokratiaa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan lähiympäristöönsä.

Hannu Katajamäen juhlapuhe, Paikallisuuden korkea veisu, on luettavissa tästä blogista, eli lue tätä seuraava blogikirjoitus. (8.9.2014)

Kuvat ja teksti: AN

Kiitos



Kiitos kaikille, niin juhliemme järjestelyissä mukana olleille, kuin myös esiintyjille, ja tietenkin kaikille juhlaamme osallistuneille! 

Hyvä tunnelma syntyi meistä kaikista. Hieno, arvokkaan oloinen alkuilta, ja buffetin jälkeen sopivan rento meininki, antoi hyvän kuvan asukasyhdistyksestämme! 

20-v. on aivan oikea aika aloittaa merkkivuosien juhliminen!

Ei muuta kuin eteenpäin, kohti uusia haasteita!

Aimo Nyberg, pj.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Taidearpajaisten voittajat

Vietimme eilen hienon illan yhdessä asukasyhdistyksemme 20-v. juhlissa.

Illan päätti jännityksellä otettu TAIDETEOSTEN ARVONTA.

Voittoluettelo 6.9. 2014, klo 22.00, Ravintola Waskia

VKA ry:n taidearpajaisten voittajat:

1. Päävoitto: Rolf Holmin akvarelli, arpa nro 168, Marianne Dieckmann
2. Jani Järvisen akryylimaalaus, maisema, arpa nro 383, Christian Olsson
3. Tuija Arina-Sundelinin, Islanti akvarelli, arpa nro 324, Ethel Laakso
4. Paula Blåfieldin keramiikkatyö, uimari, arpa nro 160, Janna Dieckmann
5. Rolf Holmin kirja, Vasa i akvarell, arpa nro 1, Liisa Nyberg

Arvonta pöytäkirja on esillä kahden viikon ajan maanantaista 8.9. alkaen EKOSOPISSA, Vaasanpuistikko 20. Eli samassa liikkeessä, jossa pääpalkinto oli näytillä etukäteen koko elokuun ajan.

Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

VKA ry:n puolesta
Aimo Nyberg, pj.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Oikeus on puhunut


Kuva: AN. Vaasan entinen linja-autoasema. Moni Vaasan kaavoituksen kohteen eteenpäin vieminen todennäköisesti saa nyt uutta vauhtia, kun Vaasan yleiskaava 2030 valitusprosessi on saatu päätökseen. Kaavoitusta tekevien virkamiesten, ja myös päättäjien työlle, saadaan lähtökohdaksi uusi laivoimainen yleiskaava.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on annettu 4.9.2014, koskien Vaasan yleiskaavaa 2030, ja siitä tehtyjä valituksia.

Vaasan kaupunginvaltuuston 13.12.2011 hyväksymästä yleiskaavasta 2030 tehtiin useita valituksia ensin Vaasan hallinto-oikeuteen. Sieltä saadut päätökset eivät kaikilta osin tyydyttäneet valituksia tehneitä, ei Vaasan kaupunkiakaan, joka vuoden 2013 huhtikuussa päätti tehdä jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asukasyhdistyksemme on yksi niistä neljästä muusta tahosta, jotka myös tekivät jatkovalituksen, eli päättivät katsoa vielä Korkeimmankin hallinto-oikeuden kannat ko. kiistanalaisiin asioihin.

Miten kävi?

Omat valituksemme tulivat hylätyiksi, nyt siis lopullisesti. Tähän on nyt tottakai tyytyminen.

Myös Vaasan ympäristöseura ry:n ja Metsähallituksen näkemykset hylättiin Kuparisaaren virkistysalueen ja ulkoilureitin sekä Näsetin alueen osalta.

Merkittävän voiton saivat Kirsti ja Christer Sundback, sillä heidän Vaasan hallinto-oikeudessa hyväksytty valituksensa vahvistettiin nyt Korkeimmassa hallinto-oikeudessa! Heidän valituksensa koski Vaskiluodon nykyiselle leirintäalueelle ja Niemeläntien varteen suunniteltuja kerrostalorakentamisen mahdollistavia kaavamerkintöjä. Näin ollen, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, Vaasan yleiskaavaa 2030 ei näiltä osin siis saa lainvoimaa, eikä ko. kohteita voida ottaa kerrostalorakentamisen kohteiksi.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Antopäivä 4.9.2014 (48 sivua)
Taltionumero 2600

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n valitusta siltä osin kuin valitus koskee Vaskiluodon Niemeläntien uusia AK-alueita. Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.

2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan Vaasan kaupunginhallituksen valituksen johdosta siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksen Kuparisaaren virkistysalueen ja ulkoilureitin sekä Näsetin alueen osalta. Vaasan ympäristöseura ry - Vasa miljöförening rf:n ja Metsähallituksen hallinto-oikeudelle tekemät valitukset hylätään näiltä osin. Vaasan kaupunginvaltuuston 13.12.2011 tekemä päätös yleiskaavan hyväksymisestä jää näin ollen näiltä osin voimaan.

3. Muutoin korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta muilta osin.

 …

Asia tulee tänään esille asukasyhdistyksemme 20-vuotisjuhlassa Ravintola Waskiassa. Keskustelua ja ajatuksenvaihtoa uskon asiasta syntyvän runsain mitoin.

Palataan asiaan juhlien jälkeen,

Aimo Nyberg VKA ry:n puheenjohtaja

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Ilta Waskiassa 6.9.

Yhdistyksemme 20-vuotisjuhlan ohjelma tässä molemmilla kotimaisilla!
Välkommen, tervetuloa kaikki kutsuvieraat ja illalliskortin etukäteen lunastaneet! 

Open mic. ohjelmaosuus ja taidearpajaiset klo 22.00 ovat  luonnollisesti kaikille avoimia.

Klikkaa kuvaa, jos haluat kuvan suuremmaksi.

Valokuvaa ympäristöäsi


Kuva: TM ja CA (Vöyrinkaupungin koulun oppilaita)

Valokuvaa huomaamattomia paikkoja, piilossa olevia yksityiskohtia omassa lähiympäristössäsi.

Viikonloppuna 12.- 14.9 2014 vietetään taas Euroopan rakennetun ympäristön päivää.



Linkki sivustoon rakennusperintö.fi/kulttuuriymparistöpäivät 

Teeman omat sivut

Näkymätön kulttuuriympäristö - vuositeema 2014

Kuinka niin näkymätön? Kulttuuriympäristö ei ole vain suojeltuja ja arvokkaina pidettyjä rakennuksia, vaan se voi olla jotain rumaksi koettua ja huomaamatonta. Näkymätöntä voivat olla myös menneisyydestä kertovat kohteet, maisemat, ympäristön äänet ja tuoksut tai kadonnut ympäristö.

Kulttuuriympäristö sisältää myös tarinoita ja tapoja, muistoja, kokemuksia ja mielipiteitä. Kulttuuriympäristön muutoksissa näkyy myös arvojen muutos. Ennen arvostettu kulttuuriympäristö voi muuttua näkymättömäksi tai unohduksiin jäänyt nousta arvokkaaksi ajasta ja tulkinnasta riippuen.

Vuoden 2014 teemalla Näkymätön kulttuuriympäristö halutaan tuoda esille erityisesti kulttuuriperintöä, jota ei ensi vilkaisulla ympäristöstä huomaa. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa tehdään näkymättömästä ympäristöstä näkyvä.

Teema on esillä kouluissa, museoissa, ja joidenkin yhdistysten toiminnassa. Myös Vaasassa.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu kannustaa lapsia ja nuoria tekemään näkymättömästä ympäristöstä näkyvää. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua ideoimalla, miten omasta ympäristöstä voisi tehdä läheisemmän ja merkityksellisemmän itselle ja kavereille vaikkapa tapahtuman tai esityksen avulla. Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1996 tai sen jälkeen. Ryhmä voi muodostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kilpailuun voi osallistua 15. lokakuuta asti. Kilpailumateriaali on saatavilla myös ruotsiksi.

FAKTA: Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
• Tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta sekä innostaa toimimaan kulttuuriympäristön säilymisen ja hyvän hoidon puolesta.
• Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin
• Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
• Kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2014 teema on Näkymätön kulttuuriympäristö. Tapahtumien pääviikonloppu on 12.-14.9.2014.

Vaasassa ainakin Vöyrinkaupungin koulun kuvataiteen  tunneilla ollaan mukana. Oppilaat ovat saaneet valokuvata oppituntien aikana, ja tuoda kuvisopettajalleen omalla ajallaan ottamia mielenkiintoisia "näkymättömiä" valokuvia omasta kulttuuriympäristöistään.

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori 

maanantai 1. syyskuuta 2014

Viisaita sanoja

Kuva: AN. Asuntovaunumatkailijoita Vaskiluodon leirintäalueella

Upea, vahva kirjoitus tänään Pohjalaisessa mielipideosastolla! (01.09.2014)

Leirintäalueen paikka on Vaskiluodossa, kirjoittaa nimimerkki Moon maalta kotoosin.

Lainaan kirjoituksesta osan, siis jonkin verran lyhennettynä, tähän asukasyhdistyksemme blogiin.

Kirjoitus on sen verran mehevää tekstiä, että se kannattaa lukea kokonaankin Pohjalaisen mielipidesivulta.

Vaskiluodon metsän (Niemeläntien varrella) ja nykyisen Vaskiluodon leirintäalueen osalta tilanne on se, että tämän ”hetkinen hiljaiselo” johtuu Vaasan yleiskaavan 2030 keskeneräisestä prosessista. Valitukset ovat edenneet Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, ja päätökset sieltä saataneen jossain vaiheessa, ehkä piankin.

Vuoden 2013 huhtikuussa Vaasan kaupunki päätti valittaa näiden yllä mainittujen kohteiden, ja muutaman muunkin kohteen osalta Vaasan hallinto-oikeuden antamista päätöksistä, koska kaupungin kanta silloin hävisi näiden nimenomaisten Vaskiluodon kohteiden osalta. Kaupungin lisäksi valituksia tekivät muutkin,  jotkut yksityiset ja yhdistyksetkin, kuten asukasyhdistyksemmekin.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry seuraa tilannetta erityisen valppaana, sillä yhdistyksemme on koko olemassaolonsa ajan, eli 20-vuotta ollut asiassa aktiivinen. Koemme Vaskiluodon metsän nykyisessä tilassaan ja kokonaisena erittäin tärkeänä ja monipuolisena virkistysalueena nimenomaan kantakaupungin asukkaille.

Myös Vaasan nykyistä leirintäaluetta haluamme puolustaa sen nykyisellä erinomaisella paikallaan!

Lainaukset Moon maalta kotoosin –nimimerkin tekstistä:

”Kaupungis pitää olla leirintäalue, Vaasaski. Merenrantakaupunki sentään. Ja onhan se täälä ja hyväs paikas. Löytääkö joku leirintäaleelle nykyystä paremman paikan. Uskon, jotta ei.”

”Rakennusfirmakki uskoo täs asias omallalaillansa. Ne uskoo, jotta ne saa Vaskiluoros uusista asunnoosta kovan hinnan. Niin ne voii saarakki, mutta kaupunki maksaa siitä raskahan hinnan, vaikka siäki ne uskoo ja luuloo saavansa uusia ja rikkahia veronmaksajia.”

”Keskustan kehittämiselle ja uusille ireoolle on runsahasti tilaa ja pakko. Asiaa ei auta asuntojen rakentaminen Vaskiluotohon. Pikemminki päinvastoon. Leirintäalue siä tarvitahan. Ja muuta ihimisille sopivaa.”

”Mä en näe yhtäkää hyvää syytä leirintäalueen ja muiren paikkojen antamiselle omaa etuansa ajavien rakennusliikkeetten temmellyskentäksi. Rakennusliikkeen etu ei oo aina eikä eres useen kaupungin etu. Ei ainakaa Vaskiluoros.”

”Vaskiluoros on monipuolinen luonto koululaasten oppia, lenkkeilijöören liikkua, meri-ihimisten harrastaa, turistien ja muiren asua hotellis tai teltas ja palio muuta. Son hyvin kehityskelepoonen paikka monille aktiviteetiille.”

”Siinon suunta, joka on Vaskiluorolle luontaasta ja kehittämisen arvoosta.”

”Eikö luottamusmiesten tai suoraselekäästen virkamiesten joukosta löyry ketää, joka lähtöö ajamahan Vaskiluoron kehittämistä nykyyseltä pohojalta iliman utopioota suurista äkkirahoosta.”

”Vaskiluoto luonnosta ja liikkumisesta tykkääville ihimisille, merellisille harrastajille, turisteille ja muille ihimisläheesille toiminnoolle.”

”Kyllä munki mielestä rahalla on merkitystä, muttei se saa kumminkaa alistaa eikä syriäyttää laarullisia ja toiminnallisia arvoja. Vai onko joku eri mieltä. Mitä?”

Moon maalta kotoosin




Saas nähdä, ketkä taas lähtevät ajamaan äänekkäästi Vaskiluodon parhaiden paikkojen myymistä rakennusfirmoille, kaupungin edun nimissä?

Mielestäni nyt olisi aika keskittyä esim. Klemettilän ja Raviradan alueiden käyttöön saamiseen, ja jättää Vaskiluodon rakentamissuunnitelmat tulevien sukupolvien päätettäväksi.

Aimo Nyberg VKA ry:n pj.