maanantai 19. tammikuuta 2015

Mera stad i staden

Sanomalehti HUFVUDSTADSBLADET (torsdag 15 januari 2015) esittelee kahden sivun aukeamalla helsinkiläisen tutkijan, ja vuoden kaupunkilaisen Mikko Särelän.

” Vi har den stad som vi förtjänar”

Referoimatta juttua sen kummemmin, suosittelen tutustumaan fb-sivustoon
Lisää kaupunkia Helsinkiin

Myös täällä Vaasassa keskustellaan kaupunkikuvasta niin somessa kuin kasvotustenkin ihmisten tavatessa tuttujaan kaduilla ja kahviloissa.

Kaupunkimme vaiheista, eletyistä vuosikymmenistä, on monilla nettisivuilla alettu jakaa huimia määriä vanhoja valokuvia. Tämä on upeaa kotiseuturakkautta! Todella merkittävää, ja hieno tapa saada myös nuoremmat arvostamaan omaa kasvuympäristöään, kotikulmiaan, ja myös kunnioittamaan niitä sukupolvia, jotka ovat tämän kaupungin ja maan rakentaneet.

Katseen suuntaaminen taaksepäin ei ole kuitenkaan ristiriidassa sen kanssa, että on aktiivinen suhteessa kaikkeen tulevaan. Ja on innostunut olemaan mukana omalta pieneltä osaltaan vaikuttamassa siihen, miltä kaupunkimme näyttää, miten se koetaan, miten siellä voi saada palveluja, elää yhdessä hyvää elämää muiden kaupunkilaisten kanssa.



Kuva: AN. Astorin edessä, 18.1.2015


Netti on pienentänyt koko maailman yhdeksi kyläksi.

Jos aikaa ja kiinnostusta on, niin jokainen voi omalla koneellaan seurata keskusteluja, ja katsella kuvia lähes mistä päin maailmaa tahansa.

Kotimaisista kiinnostavista kaupungeista voisi mainita Helsingin lisäksi ainakin Tampereen.

Kuva: Nettikuva AL, tammikuu 2015. Tampereen uusi Tornitalo ja ortodoksinen kirkko.

Korkea rakentaminen puhuttaa ihmisiä, varsinkin päättäjiä ja kaupunkisuunnittelijoita nyt erityisesti niissä kaupungeissa, jotka pyrkivät säilyttämään / saavuttamaan alueensa johtavan kaupungin aseman.

Vaikka kuntauudistuksen kohtalosta ei vielä voida sanoa mitään varmaan, niin suunnitelmissa on ainakin ollut kolmiportainen jako kuntatyyppeihin: metropoli (3-5 kpl), seutukaupunki (20-30 kpl) ja kunta. (Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon työryhmän raportti, joulukuu 2014)

Vaasan asema on ollut perinteisesti merkittävä

Vaasa oli Nikolainkaupunkina Venäjän valtakunnan vartiotornina, ja samalla tietenkin myös suomalaisten ja suomen-ruotsalaisten porttina länteen.

Vahvana talouselämän keskuksena, merenkulun ja kaupan keskuksena, alue sai toimia myös monien henkisten virtausten todistajana, - vuorovaikutus etenkin Ruotsiin on ollut vuosisatojen ajan merkittävää koko Suomelle. Näin on tottakai edelleenkin, ja toivon mukaan myös jatkossa.

Monipuolinen Vaskiluoto

Vaskiluoto saarena kantakaupungin edustalla on hieno kokonaisuus. Se voidaan toivottavasti nähdä useamman toiminnon yhteisenä alueena.

Satama-alueen säilyminen on turvattava, väyläsyvyyksistä on huolehdittava, ja Eurooppatie 12 -statuksen vaatimukset pystyttävä turvaamaan (E12 on Helsingistä alkava ja Mo i Ranaan Norjaan päättyvä tieyhteys). Uuden laivan saamiseksi tehty työ tuo toivottavasti onnistuneen tuloksen lähivuosina.

Satamaan ja myös alueen teollisuuteen liittyen on erityisen tärkeää hoitaa jollain aikataululla myös Vaasan satamatie asiaa. Eli lisääntyvän liikenteen, erityisesti raskaan ja vaarallisen liikenteen saaminen pois Vaasan ydinkeskustasta on aivan välttämätöntä. Myös Vaasanpuistikon alle tehdyt suunnitelmat läpiajoliikenteelle, ja toki myös toriparkin laajennukselle, on otettava rohkeasti toteutettavien hankkeiden listalle.

Vaskiluoto on myös virkistysalue. Näin on ollut ja on erityisesti kantakaupungin asukkaille, mutta laajemminkin kaupunkilaisille, ja jopa turisteille. Vaskiluodon metsän nyt saamaa kaavamerkintää on kunnioitettava. Monikäyttöinen metsäalue välttyi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kerrostalorakentamiselta. Samoin uskoakseni myös arvostettu Vaasan leirintäalue jatkaa nykyisellä alueellaan, ja saa toivottavasti kehittyä edelleen.

Veneseurojen, kesäravintoloiden merkitystä on syytä jatkossa edelleen tuoda esiin, ja toimintaedellytykset turvata.

Öljysäiliöt ja monipuolistuva teollisuus ovat myös merkittävä osa Vaskiluodon kokonaisuutta. Nämä luovat rajoitteita, mm. etäisyyksiin suhteessa pysyvään asutukseen. Öljyn korvaaminen vaihtoehtoisilla energiamuodoilla lienee tulevaisuuden suuntaus, huolimatta siitä, että öljynhinta juuri nyt on voimakkaasti laskenut. Tuulivoimaloita valmistavaa tehdasta ei ole alueelle ainakaan vielä saatu. Mitä tuleman pitää, sen näyttää aika.

Tähän isompaan kuvioon suhteutettuna en näe mitään syytä olla suhtautumatta positiivisesti myös ajankohtaiseen suunnitelmaan Vaskiluodon tornitalohankkeesta. Infotilaisuudessa 15.1.2105 saatu tilannekatsaus, ja kaupunkisuunnittelun sivuilla olevat selostukset kertovat hyvin perusteellisesta ja laadukkaasta suunnitteluvaiheesta. Jos toteutus on liiketaloudellisesti mielekästä, niin hanke edennee jopa poikkeuksellisen kiireellisellä aikataululla.

Aimo Nyberg

Kirjoitus on henkilökohtainen mielipide, eikä siis VKA ry:n virallinen kanta.

Yhdistyksemme on toimittanut kaupunkisuunniteluun koosteen mielipiteistä jo 3.12.2014. (luettavissa myös tämän blogin sivuilta joulukuun 4. päivän kohdalta: Malttia tarvitaan)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...