TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 4. syyskuuta 2015

Mielenkiintoista


Kuva: Aimo Nyberg, 3.9.2015.

Suomen Vapaudenpatsaan ”selän takana” Vaasan kävelykadulla on nähtävissä sunnuntaihin 6.9. asti tämä hollantilaisen taiteilijan Wouter Osterholtin teos Freedom Temple (kuvanmuokkauksella olen teoksen takaa poistanut siinä nykyään olevan pikaruokapaikan).
Tutustu taiteilijaan: http://www.wouterosterholt.com/

Nykytaide parhaimmillaan haastaa ihmiset tässä ja nyt suhteuttamaan omia arvojaan ja asenteitaan mm. paikalliseen historiaan.

Suomen 100-v juhlavuosi lähestyy. Onko Vaasa mukana?

Vaasalla oli merkittävä rooli itsenäisyytemme saavuttamisessa, monessakin mielessä.
Millainen rooli Vaasalla tulee olemaan kaiken kaikkiaan itsenäisyytemme juhlallisuuksissa, ja saako Suomen Vapaudenpatsas arvonsa mukaisen huomion, jää nähtäväksi?

Vuonna 1922 Albert Gebhardin luonnostelema idea Vapauden temppelistä ei toteutunut Vaasaan Hietalahteen. Sen sijaan (lainaus Dan Holmilta) "Karl Hedman antoi temppelisuunnitelmille henkilökohtaisen revanssin Pohjanmaan museon uuden rakennuksen muodossa, joka valmistui 1930. Antautuneesti hän suunnitteli siihen Vapaussodan muistohallin. Hedman valitsi siihen 10 vapaussodan sankaria, joihin kuuluivat esimerkiksi Mannerheim, Oskari Peltokangas ja Hannes Ignatius. Heidän rintakuvansa nostettiin korkeille mahonkipylväille, joka eleenä merkitsee apoteoosia (korotetaan kuoleman jälkeen jumalaksi). Menettelyn esikuva löytynee Regensburgin temppelistä Walhallasta, joka rakennettiin Atenan Parthenonin mukaan 1830-42 ”saksalaiselle kunnialle”.
(Dan Holmin kirjoituksesta Vapauden temppelin toteutus 


Vapauden temppelit löytyvät 2000-luvun maailmassa ihmisistä itsestään, jos yleensäkään mistään löytyvät. Ei niinkään viime vuosikymmenten arkkitehtuurista, ulkoisista rakennuksista ja monumenteista. Ei ainakaan läntisissä demokratioissa.

Historiaa on syytä tutkia. Tuntuu kuin silläkin olisi omat syklinsä, ”biorytminsä”, kuten meillä ihmisillä. Vertaus ei kenties ole kovin tieteellinen, vaan musta tuntuu juttua paremminkin. Mutta mitä muuta voi ajatella esim. ajankohtaisesta kansainvaellusilmiöstä?

Vapaus on valtavan suuri asia. Sanana sen soisi olevan maapallon kokoinen. Yhteen temppeliin sitä on turha yrittää houkutella. Vapaudella on myös monia symboleja. Monesti ne kohottautuvat arkisen elämämme, ihmisten kykyjen yläpuolelle. Onnistuessaan Vapauden sanoma on elämää voimistava, ja yhteistä hyvää edistävä aate.

Vapauden kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin ulottuvuudet ovat mitä erilaisimmille taiteenmuodoille ehtymättömiä inspiraation lähteitä. Ovat olleet aina, ja tulevat olemaan olkoot ulkoiset olosuhteet sitten mitä tahansa.

Ellet itse usko inspiraatioihin, niin – inspiraatiot kyllä uskovat ja luottavat Sinuun, - ne ovat mukana matkoillasi eilen, nyt ja aina.

Aimo Nyberg