TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 22. heinäkuuta 2016

Asuntomessuilla Seinäjoella

Täpötäyteen lastattu bussi reippaita vaasalaisia teki tänään matkan Seinäjoen asuntomessuille. Matkan järjesti asukasyhdistysten neuvottelukunnan puheenjohtaja Peter Remahl. Onnistuneesta reissusta suuret kiitokset taas Petterille!

Eniten väkeä oli Purolasta ja Asevelikylästä, ja muutamia myös Sundomista, Suvilahdesta ja keskustasta.

Reissu oli perinteisen kaavan mukainen. Saimme alkuun klo 11.30 ryhmäesittelyn, eli kuulla messujen järjestelyistä, kiinnostavista kohteista, uusista tuulista, pohjalaisuuden huomioimisesta jne.

Muutoin päivä sujui klo 17 alkavaan kotimatkaan asti omatoimisesti, pienryhmissä / omien kiinnostuksiemme mukaisesti. Kohteita riitti hyvin koko päiväksi. Välillä piti toki istahtaa alas lepäämään, katualueilla, metsäalueella tai rannalla! Ruokaa, kahvia ym. virvokkeita messualueelta löytyi moneen makuun. Seinäjoella palvelut tuntuvat pelaavaan aurinkoisella asenteella.

Tämän vuotisia asuntomessuja upeissa maisemissa tekojärven rannalla voin mielelläni suositella kaikille nykyajan rakentamisesta kiinnostuneille. Perinteistä pohjalaista rakentamisen historiaa ei alueelta tokikaan löydy, kysehän on talonrakennusfirmojen näyttelystä. Pohjalainen tahto, ja hyvään laatuun pyrkiminen kyllä alueella mielestäni näkyy. Eli kuten sanotaan. ” Hyvää yritetähän mutta priimaa pakkaa tulemahan.”

Tutustu messujen viralliseen sivustoon:
http://asuntomessut.fi/

Alla olevat kuvat antavat pienen näytteen alueen tarjonnasta. Oma kiinnostukseni ei tällä kertaa riittänyt juurikaan sisustuksiin. Niistä löytyy kyllä juttuja ja kuvia kiinnostuneille alan lehtien kesänumeroista.

Minä kuvailin tällä kertaa enemmän ulkona pihoilla. Ensimmäisenä menimme vaimon kanssa tutkimaan rantaa, Kyrkösjärven tekojärveä.



Kyrkösjärven rannalle voisi tulla toistekin, vaikka luontoretkille!



Periskooppia mainostetaan maailman suurimpana periskooppina, tietenkin kun kerran ollaan Etelä-Pohjanmaalla! Hieno se kyllä ainakin on.




Rannan lähellä oli upea uimaranta, venelaiturit, ja myös jännittäviä pienmökkejä, jotka soveltuvat mitä erilaisimpiin tarkoituksiin, myös vierasmajoiksi. Pihan ja puutarhan hoitoon esiteltiin myös vaihtoehtoja.




Toki komiaa asumista oli esillä vaikka kuinka. Omakotitaloja ja kerrostalojakin.




Puukerrostalo Mäihä (kohde 3) esitteli sisällä mm. Galleria Konstin, eli myös vaasalaisten taiteilijoiden taidetta. Kuvassa Paula Blåfieldin teos Kettutytöt. Pihalla oli erikoinen, mielestäni oivallinen uudenlainen ratkaisu pihan kasvimaaksi. Sisällä näkyi yksityiskohdissa pohjalaisuus.




Tämäkin koululaisten kanssa toteutettu liikennemerkki projekti miellytti minun silmää.


Tässä päivitys pihan perältä. Kuva: Nina Kinnunen, Kekkilä Oy.

Kaikki muut kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Aamiaisella yläilmoissa


Kuva: AN. 22.7.2016.

Tänne emme aamulla ehtineet vaimon kanssa mukaan, kun oli kiire yhdeksän jälkeen asukasyhdistysten yhteiselle asuntomessumatkalle Seinäjoelle!

Lue lisää tästä erikoisesta aamiaistapahtumasta päivän Pohjalaisesta.
Lehden nettisivulla on myös lyhyt video:
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/taivasaamiaisella-vaasassa-katso-video-tunnelmista-ja-huikeista-maisemista-1.2090509

 Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Vaasan upeat puistot

Myös meidän vaasalaisten kannattaa mennä nauttimaan kaupunkimme upeista puistoista!

Täällä vierailevilta ystäviltä saa aina silloin tällöin kuulla, että Vaasa on todella kaunis kesäkaupunki. Tottahan tämä on!

Vaasan puistoista on osattu myös pitää erinomaisen hyvää huolta. Tästä suuret kiitokset kaupungin kuntatekniikan ammattilaisille, niin suunnittelun kuin rakentamisen puolellekin!

Vuosittain on tehty jo monen vuoden ajan aina yksi suurempi kunnostus, - viime vuoden kohde oli melkoinen urakka, - Tiklaslammen ympärillä tehtiin maaperän kunnostusta ja myös uusia istuskelualueita, kauniita kukkaistutuksia ym.

Seuraavat kuvat ovat yhdestä jo aikaisempana vuotena kunnostetusta puistosta.

Tiedätkö missä puistossa tässä ollaan? 

Puisto on kunnostettu muutama vuosi sitten, ja nyt susosittu lasten leikkipaikkana, ja toki myös alueen asukkaiden levon ja rauhan keitaana. Kohde on lähellä merenrantaa.


Kenen varpaat ne tässä?


Puiston keskipisteenä on suihkulähde. Ympärillä on komeita kukkaistutuksia.


Tämä hanhea retuuttava poika on myös samassa puistossa.

No niin, - taidat jo tietääkin.

Puisto on Setterbergin puisto Rantakadun ja Koulukadun välissä.
 

Antiikkipatsaiden jäljennökset ovat puiston erikoisuus.



Ensimmäisen kuvan varpaat kuuluvat tälle veistokselle.

Patsas on siis Lepäävä Merkurius. 

Kuvat (17.7.2016) ja teksti: Aimo Nyberg

Lainaus netistä:
ANTIIKKIPATSAS JÄLJENNÖKSET JA SUIHKUKAIVO Setterbergin puistossa, Koulu- ja Rantakadun välissä.

Patsaat sijaitsevat Setterbergin puistossa (vuoteen 1966 Lastenpuisto) Koulu- ja Rantakatujen välissä sisäsataman yläpuolella.

Statyerna står i Setterbergsparken (Barnparken fram till år 1966) mellan Skolhusgatan och Strand- gatan ovanför inre hamnen.

Lähinnä Koulukatua leikkikentän reunassa on Borghesialainen miekkailija.

Närmast Skolhusgatan i kanten av lekplatsen står Borghesisk fäktare.

Leikkikentän alapuolella, suihkukaivon ympärillä ovat Apollo ja Venus miekkoineen.

Nedanför lekplatsen runt springbrunnen står Apollo och Venus med svärd.

Lähinnä Rantakatua ovat Lepäävä Merkurius sekä Poika ja hanhi.

Närmast Strandgatan står Vilande Merkurius och Pojken och gåsen.


Setterbergin puiston peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1991 suihkukaivon ympärillä olleet patsaat siirrettiin suihkukaivon yläpuolelle yhteen riviin. Puiston peruskorjaussuunnitelman laati maisema- arkkitehti Nancy Sabol.

I samband med den grundliga renoveringen av Setterbergsparken år 1991 flyttade man de statyer som stått runt springbrunnen så att de placerades i en rad ovanför springbrunnen. Parkens ombygg- nadsplan gjordes av landskapsarkitekt Nancy Sabol.

Taustatietoja Bakgrundsuppgifter

Vuonna 1921 Vaasan Höyryleipomo Oy lahjoitti puistorahastonsa nimissä rahasumman Lasten- puiston kunnostamiseksi. Höyryleipomon 20-vuotisjuhlan johdosta vuonna 1924 annettiin varat pieneen suihkukaivoon, jonka suunnitteli kaupungin- insinööri I. I. Holming.

Vuosina 1929-1936 hankittiin puistorahaston toimesta helleenistä tyyliä edustavat antiikkipatsasjäljennökset suihkukaivon ympärille. Vuonna 1936 veistokset tanssiva Faun ja Narkissos siirrettiin kaupungintaloon. Tyhjiksi jääneille graniittijalustoille lahjoitti puutarharahasto seuraavana vuonna pronssiset puutarhauurnat. Vaasan Höyryleipomo Oy:n perusti vuonna 1904 kauppaneuvoksetar Hanna Schauman. Hänen poikansa Harry Schauman, puistorahaston perustaja, kävi itse v 1929 Napolissa, Italiassa valitsemassa puistoon tulevat veistokset. Vaasan Höyryleipomo Oy sijaitsi alkuvuosinaan Ranta- ja Kirjastonkatujen kulmatontilla. Vuonna 1919 Höyryleipomo sulautui Vaasan Höyrymyllyyn.

År 1921 donerade Vasa Ångbageri Ab en penningsumma i dess parkfonds namn för att rusta upp Barnparken. Med anledning av Ångbageriets 20- årsjubileum år 1924 gavs medel till en liten springbrunn som planerades av stadsingenjör I. I. Holming. Åren 1929-1936 anskaffade parkfonden reproduktioner av statyer från antiken som representerade den hellenska stilen till området runt springbrunnen. År 1936 flyttades skulpturerna Dansande Faun och Narkissos till stadshuset. Till de granitsocklar som lämnade tomma donerade trädgårdsfonden följande år trädgårdsurnor i brons. Vasa Ångbageri Ab grundades år 1904 av kommerserådinnan Hanna Schauman. Hennes son Harry Schauman, parkfondens grundare, besökte själv Neapel i Italien år 1929 för att välja ut de skulpturer som skulle stå i parken. Vasa Ångbageri Ab fanns under sina första år på hörntomten mellan Strandgatan och Biblioteksgatan. År 1919 uppgick Ångbageriet i Wasa Ång- kvarns Aktiebolag.

Mikä on sinun suosikki puistosi Vaasassa, tai jossain muualla?

Jatkossa on tulossa uusia "puistoarvoituksia". (voidaan tehdä juttuja yhdessäkin, - kuvia ym. materiaalia otetaan mielellään vastaan)


Kuva: Aimo Nyberg, Venus miekkoineen. antiikkipatsas jäljennös, Setterbergin puisto, Vaasa.
Tämä kuva on yksi viidestä postikortista, jonka asukasyhdsityksemme julkaisi vuonna 2011.
Painos oli silloin sen veran pieni, että nämä kortit taitavat olla jo pienoinen keräilyharvinaisuus.

Aimo
aimonyberg(a)gmail.com



maanantai 18. heinäkuuta 2016

Muutama muistolaatta

Vaasassa on todella paljon patsaita ja muistomerkkejä. Ja myös muistolaattoja. Onneksi niitä tulee koko ajan myös lisää.

Vaasa on ja pysyy yhtenä Suomen tärkeimmistä kulttuurikaupungeista. Historiaa täällä kyllä riittää. Ja sille osataan antaa myös asiaan kuuluvaa arvostusta.

Eilisellä sunnuntaipyöräilyllä, sadekuurojen välissä, pysähdyin kuvaamaan seuraavat kolme kohdetta.

Ensin esitän pelkät kohdekuvat, että saat arvuutella mitä ja missä ne ovat, ja sitten perään jotain tietoa itse muistolaatoista. Jos sinä tiedät enemmän näistä kohteista, otan kiitollisena vastaan faktoja ja kuviakin (esim. muistolaattojen paljastustilaisuuksista)

1.
2.
3.

1. Vaskiluodon sillalla on kaksi laattaa, merkintää, joissa lukee ensimmäisessä: 2013, Vaskiluodon silta, ja toisessa kerrotaan molemmilla kotimaisilla, että osa Vaskiluodon sillan vahvistamisen ja saneerauksen kustannuksista on saatu Euroopan Unionilta. 2012 – 2015. Midway Alignment of the Bothnian Corridor

2. Vaasan 400 v. juhlavuotena 2006 istutettiin tammi Rantakadun alkupäähän, Academillin edustalle. Laatan teksti: Kasvun ja tiedon puun lahjoitti Handelsbanken.

3. Vaasassa osoitteessa Kauppapuistikko 31 on uusi kiiltävä muistolaatta, jonka teksti kertoo: Tällä paikalla perustettiin 25. huhtikuuta 1906 Vienan karjalaisten liitto.

Seuraava lisätieto on fb-lainaus:
”Wienan Karjalaisten Liitto syntyi Suomen vienalaisten kauppiaiden aktiivisuudesta Pohjanmaalla. Vaasassa osoitteessa Kauppapuistikko 31 he pitivät liiton perustamista valmistelevan kokouksen huhtikuussa 1906 ennen elokuun varsinaista järjestäytymiskokousta Tampereella. WKL:n toiminnan jatkaja KSS kiinnitti osoitteessa olevan talon seinään muistolaatan. Paljastustilaisuudessa puheen piti seuran pj Eeva-Kaisa Linna. Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapo esitti kaupungin puolesta tervehdyksen paljastustilaisuudessa. Laatan paljastivat Mari Rajamaa ja Kai Peksujeff. Airueina paljastustilaisuudessa olivat vaasalaiset Neema Berg ja Otto Paajaste.”


Tähän vielä kohteet uudelleen ja mukana myös vähän ympäristöä.



1. Laatat ovat komean sillan punagraniittisessa reunassa. Melko keskellä siltaa.


2. Laatta on pienehkössä kivessä, ja takana istutettu puu.


3. Tähän puutaloon liittyy ainakin 110 vuotta vanhaa historiaa.


Patsaita ja muistomerkkejä on helppo kuvata. Ne kun eivät juokse kuvaajaa karkuun!



Tämä kuva kertoo vaikeuksista ja haasteista, joita tulee vastaan, kun valokuvaa näinkin helppoja aiheita kuin seinillä ym. olevia laattapintoja.

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kyllä nyt kiiltää!

Palosaarella Valtion virastotalon sisäänkäynnin edustan aukiolla on hieno näky! Erinomainen osoitus siitä, että ainakin Suomen valtio satsaa tulevaan itsenäisyytemme 100 v. juhlavuoteen.

Paikkoja laitetaan kuntoon. Myös taideteoksia!

Inhimilli on kiillotettu siistin näköiseksi!






Kuvat: Aimo Nyberg.

Inhimilli -niminen teos on Valtion viratotalon alkuperäiseen suunnitteluun kuuluva taiteellinen osa. Valtavaan, kolossaaliseen rakennukseen tuotiin tällä teoksella edes pieni ripaus inhimillisyyttä. Muistutukseksi, että kaikkien valtiollisten ja muidenkin viranomaisten toimien tulee olla ihmisiä varten, meidän parhaaksemme.

Inhimilli

Tekijä on Kari Huhtamo, ja taideteos on paljastettu 3.9.1984.
Osoite: Valtion viraston aukio, Palosaari, Vaasa

Tämä kokonaisuus muodostuu kahdesta hahmosta, se sijaitsee Valtion virastotalon edustalla Palosaarella ja se on valettu pronssiin kuvanveistäjäliiton Herttoniemen valimossa Helsingissä.

Teos on 4,5 metriä korkea ja lähes 5000 kg painava.

Tämä abstraktinen pronssiveistos graniittijalustalla oli valmistuessaan ensimmäinen kirkkaaksi hiottu pronssiveistos Suomessa. Pyöreine muotoineen patsas edustaa ihmisen ja luonnon yhteyttä, alkuvoimaista äitiyttä ja luonnollista kasvua. Inhimilli -nimestä voi oikeutetusti lukea viestin, että tämän teoksen yksi tarkoitus on tasapainottaa erittäin massiivista, suorastaan kolossaalista valtion virastotaloa. Veistos antaa pehmeillä muodoillaan, arvokkaalla auringonvaloa heijastavilla pinnallaan, ja jopa ” hahmojen kasvojen ilmeillä” inhimillisemmät mittasuhteet aukiolle, josta astutaan sisään moniin virastoihin saamaan viranomaispalveluja.

Inhimilli, pronssiveistos virastotalon aukiolla ja reliefit sisääntuloaulassa kuuluvat yhteen.

Lainaus netistä
 
 ”Valtion taideteostoimikunta julisti 1980 yleisen kuvanveistokilpailun, jonka tarkoituksena oli saada yhtenäisen suunnitelman pohjalta Vaasan virastotalon edustalle veistos sekä taideteoksia sisääntuloaulaan. Kilpailun avulla pyrittiin luomaan virastotalosta eräänlainen esimerkkitapaus julkisen taiteen harkitusta ja onnistuneesta sijoittamisesta valmistuvaan uudisrakennukseen. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Kari Huhtamo (s. 1943) ehdotuksellaan Inhimilli, jonka pohjalta toteutettiin pronssiveistos virastotalon aukiolle ja reliefit sisääntuloaulaan. Veistoksen todettiin olevan kiinteä kokonaisuus, jossa on voimakas kontrasti rakennuksen muotokieleen. Kiillotettuun pronssiin toteutettu, graniittijalustoineen lähes viisi metriä korkea Inhimilli täydentää osaltaan Kari Huhtamon taiteilijakuvaa nimenomaan monumentaaliveistäjänä.”

Tekstin koonti ja kuvat Aimo Nyberg

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Vaskiluoto mielessäin 1/12

HISTORIAA 1


Kuva 1. Nettikuva. Vaskiluodon sillalla on venäläisiä sotilaita lakon aikana 1905.
Kuvasta minulla ei ole enempää tietoa. Jos joltain löytyy jotain, niin olisi kiva saada täydentää tätä kuvaa.

Kuva lienee yksi vanhimmista ko. paikkaa esittävistä valokuvista?

Vaasan Vaskiluoto on Pohjoisen Kaupunginselän erottama saari noin puolen kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Tänä päivänä saareen voi ajaa komeaa, pari vuotta sitten saneerattua leveää ja erikoiskuljetuksetkin kantavaa siltaa pitkin.


Kuva 2. AN. 27.1.2016. Vaskiluodon silta. Tässä ollaan matkalla Vaskiluotoon päin



Kuva 3. Nettikuva. Kuvan ajankohtaa en tiedä. Nykyistä Vaskiluodon siltaa ei kuvan oikeassa alalaidassa vielä ole. Vaskiluotoon vie vain kuvan vasemman reunan rautatie/autotieyhteys.



Kuva 4. Tässä kuvassa ollaan palaamassa Vaskiluodosta, kuva on vuodelta 1931. Kuvassa Vaasan maaherran auto (rekisterinumerolla VA-1). Pojat jotka istuvat kaiteella ovat Heikki Martonen ja Eino Merisalo. Auton ikkunassa Liisa (os. Martonen) Olki. Kuvan on ottanut K.V. Martonen. Kuva on saatu Kai Martoselta.


Kuva 5. Kuvan ajankohtaa en tiedä. Tässä on ilmeisesti aloitettu nykyisen Vaskiluodon sillan rakentaminen. Lähempänä Hietasaarta näkyy vanha rautatiepenger ja silta-aukko. Myöskään Kotkapatsasta ei vielä ole. Kuva on saatu Kari Hallantieltä, ja se on hänen isänsä kuvaama.



Kuva 6. Nettikuva. Kuvan ajankohtaa en tiedä. Näyttäisi siltä, että kuvan kuorma-auto odottaa, että jonkinlainen nostosilta lasketaan taas paikoilleen ohi ajaneen laivan jälkeen? Laivojen piti silloin vielä päästä kulkemaan Eteläiseltä kaupunginselältä Pohjoiselle kaupunginselälle, ja edelleen merelle kauemmaskin.



Kuvat 7 ja 8. AN. Vaskiluodon saneerattu silta. Kuvattu 8.9.2013.


Kuva 9. AN. Kesälauantaina 9.7.2016.


Kuva 10. AN. Liikennettä Vaskiluodosta kaupunkiin päin kuvattuna 15.7.2014.


 Kuva 11. AN. Nykypäivän liikennettä Vaskiluodon sillalla, kuvattuna kaupungista Vaskiluotoon päin 4.7.2016.
Tie on osa Sinistä tietä, joka Suomen puolella tulee Itärajalta Niiralasta, Joensuun ym. kautta Vaasan ja jatkuu lauttayhteyden jälkeen Ruotsin puolella Uumajasta Norjan rannikolle Mo i Ranan asti (Eurooppatie E 12).


Vaskiluodon varhaishistoriaa

Täällä Merenkurkussa maankohoamisilmiö vaikuttaa voimakkaasti. Rantaviiva siirtyy, meri ns. pakenee ja luodot ja saaret kasvavat aikojen kuluessa kiinni mantereeseen. Vaasan lähelle Öjbergetin rinteeseen on tien varteen merkitty mielenkiintoisella tavalla millä korkeudella alueen rantaviiva on ollut aikojen saatossa. Kannattaa käydä tutustumassa!



Kuva 12. AN. Reprokuvattu kartasta Vaasa 1856. Vertailu 2000-luvun karttoihin kertoo suurista muutoksista.

Vaskiluoto 1400-luvulla oli vain hylkeenpyytäjien ja kalastajien asuttamia saaria ja luotoja. Alue oli osa Naantalin Pyhän Birgitan nunnaluostarin Kokkoböle-nimistä verotilaa, jonka tiedetään v. 1443 kuitanneen veronsa luostarille tynnyrillisellä suolattua lohta.

Uskonpuhdistuksen jälkeen Kokkobölekin takavarikoitiin valtion omaisuudeksi. Sen nimeksi tuli Klemetsö. 1680-luvulla sinne rakennettiin herraskartano kruunun virkamiesten asunnoksi. Vuonna 1777 tila siirtyi Klemetsöhem-suvun vuokratilaksi.

Vasan palon1852 jälkeen klemetsöläiset kuitenkin joutuivat luopumaan maistaan, ja valtio luovutti alueen Nikolainkaupungin kaava-alueeksi. Itse Vaskiluoto muodostui vielä 1800-luvun alussa kahdesta pääsaaresta, joita erotti järviruokoa kasvava maatuva salmi.

Itse asiassa arvellaan, että Vaskiluodon alkuperäinen nimi olisi ollut Vassglot (Mitts1967). Salmi, lammet ja glo-järvet ovat kaikki kasvaneet umpeen, vain saarenpohjoisosassa on edelleen Haukilammen pieni glo-järvi.

Ennen Vaasan paloa Vaskiluodossa oli Klemetsön kyläläisten kalamajoja ja pari torppaa. Kesäksi saareen tuotiin kyläläisten hevosia, hiehoja ja lampaita. (Piispala2006)

Uuteen Vaasaan kuuluva Vaskiluoto jaettiin 1860-luvulla 24 isoksi vuokratontiksi kaupunkilaisten huviloita varten. Tämän kasvistonkin kannalta merkittävän huvilakauden aloitti pormestari Karl Oskar Elfving rakentamalla 1868 ensimmäisen huvilan, Villa Mainiemen, nykyisen Kylpylähotelli Tropiclandian paikalle.

Vaasa-lehden 1894 julkaiseman ”Vaasa oppaan” mukaan huviloita oli Vaskiluodossa parisenkymmentä. Huvilakausi jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle saakka. Joitakin huviloita siirretiin 1920-luvulla Terijoelta Suomen ja Neuvostoliiton rajan sulkeuduttua. Tuolloin jäi varakkaiden pietarilaisten huviloita Suomen puolelle rajaa vapaasti siirrettäviksi.

Muutamia vanhoista huviloista on vieläkin jäljellä. Niemeläntien varrella sijaitsivat apteekkari Mandelinin ”villa Walterborg”, joka on nykyään Vasa Segelföreningenin paviljonki. (Apteekkari, filosofian maisteri Karl Fredrik Mandelin, puoliso Emmelin Elis Ottilie von Dykowsky, lähde wikipedia)

Toinen esimerkki löytyy tullipäällikkö N. Estlanderin talosta, myöhemmin ns. Grönroosin huvilasta.

Yllä olevan tekstin lähde: Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. Pertti Ranta ja Eija Piispala, julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006 



Kuva 13. AN. 4.7. 2016. Taustalla sininen rakennus on ns. Grönroosin huvila. Talon on kunnostanut ulkoa ja sisältä päin nykyinen omistaja. Etualan tietyömaa liittyy uusimpaan muutokseen alueella, nimittäin köysiradan tekemiseen metsäalueelle.



Kuva 14 . AN. Kuulahden rannalla sijaitsee raastuvanoikeuden yleisen syyttäjän Emil Tandenfeltin v. 1883 rakennuttama ”Villa Narcis”. Villa Narcis on ollut 2002 lähtien Wuorenlinnan perinneyhdistyksen omistuksessa.

Tein vuosi sitten Aatto Wuorenlinnan kertomien tietojen perusteella lyhyen historiikin tämän upean rakennuksen vaiheista. Voit lukea mm. miten John Wikcström liittyy tähän villaan?

Katso blogikirjoitukseni, Historian havinaa, kohdasta 21.6.2015. (löytyy tämän sivun alusta, blogiarkistosta).



Löytyykö keneltäkään lisää mielenkiitoisia kuvia ja dokumentteja Vaskiluodosta?

Ota yhteyttä, tehdään vuoden mittaan juttuja Vaskiluodosta.

Lähestymistapa voi olla millainen vaan! Voin tehdä myös haastattelun, tai koota jutun erilaisista kuva ja tekstimateriaaleista.

Julkaisen seuraavan VASKILUOTO MIELESSÄIN 2/12 jutun 15.8. Teemat liittyvät silloin mm. satamaan, ja 1900-luvun loppupuolen asioihin Vaskiluodossa.


Lopuksi muutama kuva Vaskiluodon satamasta


Kuva 15. Netistä.
Vaasan kaupunki oli päättänyt siirtää sataman Vaskiluotoon, ja satamaan onnistuttiin vetämään myös rautatie.


Kuva 16. Netistä.






Kuvat 17 -20. Asko Halme. Kuvat ovat 80-luvulta, ajalta jolloin taxfree oli vielä totta.

Vaskiluodon matkustajaterminaali on Vaasan silloisen kaupungin arkkitehti Asko Halmeen suunnittelema ja vuodelta 1981.


1863 Vaskiluoto liitettiin Vaasan (Nikolainkaupungin) kaupunkialueeseen.

1893 Vaskiluodon syväsatama  otettiin Vaskiluodossa käyttöön.

1897 teollisuustoimintaa Vaskiluodon pohjoiseen työntyvään niemeen. Alueella on edelleen hyvin säilyneenä entisen sokeritehtaan kokonaisuus, eli tehdasrakennukset, konttori, kellotorni, konepaja ja asuinrakennukset. Tämän alueen rakentaminen alkoi 1897, ja tuotanto käynnistyi 1899. Sokeritehtaana alue toimi vuoteen 1980 asti. Sen jälkeen alue on ollut muussa käytössä, eli tiloissa on erilaista pienyritystoimintaa ja myös taiteilijoiden työtiloja.

1900 Vaskiluotoon rautatie. Rata Vaasaan valmistui 1893. Rata satamaan vedettiin v. 1900. Vaskiluodon semarakennus ja asemapäällikön talo olivat valmiina 1910-luvun alkuun mennessä.

1906 öljysatama ja Wickströmin moottoritehdas tulivat Vaskiluotoon.


Vielä 1700-luvulla Vaskiluoto oli ollut neljän saaren kokonaisuus, eli Pieni Vaskiluoto, Suuri Vaskiluoto, Porvarinsaari ja saaren koilliskärki. Nämä olivat kasvaneet yhtenäiseksi saareksi noin vuoteen 1900 mennessä.

Kuva 22. Nettikuva.
Kaupungin kaavoitus. Vaskiluodon asemakaavakilpailu 1903.


Lähteet:

Halme Asko, Vuolteenaho Hannu. Miten Vaasa on muuttunut? Näyttelyjulkaisu. Vaasa 2002.
Halme Asko, Hallasmaa Juhani. Kunnallisarkkitehtuuria Vaasa 1965 – 1985. Vaasa 1986.
Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtikanto Mirjam. Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna-Maija Salo, Vaasa 1981.
Lukkarinen Rita, Eero Murtomäki. Vaasa Vasa Kuvateos Bildverk. Vaasa 2006.
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006.
Viljanen Kaarlo, Hannu vuolteenaho. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys. Vaasa1986.

Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
VAMK (Vaasan ammattikorkeakoulu) opinnäytetöitä

Haastattelut: Aatto Wuorenlinna, 15.6. 2015.

Lähteiden luotettavuus:

Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista.
Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla.
Mukana on myös paljon vanhoja valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään itse kunkin omalla vastuulla.


TÄMÄ ON JUTTUSARJA Vaasan Vaskiluodosta 

Koitan saada aikaiseksi yhden jutun kuukaudessa, koko tulevan vuoden ajan.
Julkaisen sekä tietoa menneistä ajoista, että tästä päivästä.
Tulevaisuuden näkymiäkin pohdiskelen, kuten ajankohtaisia kaavoitusnäkymiä. Voimassaolevaa yleiskaavaa, tulevaa osayleiskaavaa, asemakaava käsittelen, kunhan asioista jotain alkaa kuulua (loppuvuodesta tai ensi vuonna).

Kuvia tulee myös, tottakai. Omia, vuosien varrella kuvaamiani kuvasarjoja niin luonnosta kuin rakennetusta ympäristöstäkin. Kenties saadaan kuvia myös asukkaista, Vaskiluodossa asuvien arjesta, tapahtumista jne.

Toivon saavani tuleville kuvausretkille mukaan muitakin valokuvauksen harrastajia. Ja ilman muuta tarvitsen myös asiatiedon keruuseen apua kaikilta teiltä, joita tämä teemakokonaisuus kiinnostaa. Anekdootit, muistelut, kaikenlaiset legendat kiinnostavat minua, ja uskon myös että muillekin vaasalaisille nämä asiat voivat olla tärkeitä.

Eli kootaan näille sivuille vuoden aikana mielenkiintoinen tietopaketti Vaskiluoto 2016 -2017!

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuu: Historiaa 1
Elokuu: Historiaa 2
Syyskuu: Liikunta ja urheilu
Lokakuu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Rakennukset 1
Helmikuu: Rakennukset 2
Maaliskuu: Satama
Huhtikuu: Veneily ja meri
Toukokuu: Linnut
Kesäkuu: Kasvit

Kirjoitussarja päättyy siis kesän 2017 juhannusajan kasvi- ja kukkakuviin!

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com