TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




torstai 20. heinäkuuta 2017

Mennään Vanhaan Vaasaan


Kuva: AN. 18.7.2017. Vanhan Vaasan museo 

Osallistutaan, lähdetään mukaan Perhepiknik – Familjepicnick – tapahtumapäivään 8.8. 2017 Vanhassa Vaasassa.

Lainaus tapahtuman nettisivulta

https://events.osterbotten.fi/tapahtumat/nayta/18565

PERHEPIKNIK TIISTAINA 8.8.2017 KLO 10–16 VANHAN VAASAN KIRKKOPUISTOSSA JA VALLEILLA 

Tule piknikille Vanhan Vaasan kirkkopuistoon viettämään Suomi 100 -juhlavuotta yhdessä muiden kanssa. Päivän ohjelmaan kuuluu paljon kaikenlaista, kuten konsertti, keskiaikaisia elämyksiä, jännittäviä opastuksia lapsille ja aikuisille sekä paikallisten tuotteiden myyntiä. Voit osallistua drop-in-aikamatkalle, tietovisaan, hevosajelulle ja maalaustyöpajaan sekä kokea ruokaelämyksiä ja paljon muuta. Vapaa pääsy. 

Ohjelma 

Kirkkopuisto:

Satukonsertti puistossa klo 14 Skogens dotter, aspens ande (ruotsiksi) ja klo 15 Haapaneitty, mettän tyttö (suomeksi). Jos sataa, konsertit pidetään Mustasaaren kirkossa. Esiintyjät: Vaasan kaupunginorkesterin kamarimusiikkiryhmä ja sadunkertojat 

Urkumusiikkia kirkossa klo 13–13.45: kanttori Ann-Christine Nordqvist-Källström 

Opastukset kirkossa klo 12.45 (ruotsiksi) ja klo 13.45 (suomeksi): kirkkoherra Berndt Berg 

Maalaustyöpaja klo 12–16 Matala seikkailurata klo 13–16 

Hevosajelua klo 12–14 

Paikallisten käsitöiden ja ruokatuotteiden myyntiä 

Vallit:

Keskiaikaista ohjelmaa valleilla klo 11–13: ratsastusjousiammuntaa, drop-in-aikamatka, merirosvohenkinen tietovisa keskiajasta. 


Vanhan Vaasan museo:

Vanhan Vaasan museossa koko perheelle soveltuvat opastukset klo 10 (suomeksi) ja klo 11 (ruotsiksi). 

Vanha Vaasa:

Opastettu 2 kilometrin kävelykierros historiallisessa Vanhassa Vaasassa klo 12–13.30 (suomeksi ja ruotsiksi), lähtö museon sisäpihalta. 

Järjestää: Mustasaaren kunta, Vaasan kaupunki, Korsholms svenska församling, Söfuk, Korsholman musiikkijuhlat, Vaasan kaupungin museot - Vasa stads museer 



HUOM!

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n jäsenet!

Jäsenkirjeessämme keväällä mainittiin, että tekisimme tutustumisretken to 3.8. Vanhaan Vaasaan, eli vuoden 1852 Vaasan palon vuosipäivän merkeissä kävisimme museossa ym. kohteissa.

Nyt kun näin iso ja upea tapahtuma on tarjolla seuraavalla viikolla, eli tiistaina 8.8. 2017, Taiteiden Yö viikolla, ei ole mielekästä järjestää erillistä omaa retkeä Vanhaan Vaasaan.

Retki 3.8. 2017 Vanhaan Vaasaan siis peruuntuu!

Osallistutaan 8.8.2017 Perhepiknik – Familjepicnick ohjelmaan! Ja mennään yhdessä myös eväiden kera yhteiselle piknikille Kirkkopuistoon, klo 14 maissa, kun ensin on kuultu urkumusiikkia kirkossa klo 13–13.45: kanttori Ann-Christine Nordqvist-Källström, ja opastukset kirkossa klo 12.45 (ruotsiksi) ja klo 13.45 (suomeksi): kirkkoherra Berndt Berg.

Yhteiskuljetuksista (henkilöautoilla) voit kysellä allekirjoittaneelta.

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.
aimonyberg(at)gmail.com
puh. 050 3308540

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Sundomin kylä 600 vuotta, 17. heinäkuuta 1977





Kuvat: AN 2.6.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

SUNDOMIN KYLÄ 600 VUOTTA 

”Sundomin museoalueella tuulimyllyn ja Myrgrundintien välissä. 

- Börje Backholmin suunnitelman mukaan valmistettu kyläläisten talkootyönä. 
- pronssikilven lahjoitti valmistaja Th. Häggqvistin valimo. 

1,5 m korkean muistomerkin muodostavat kaksi myllynkiveä, toinen lappeellaan, toinen pystyyn nostettuna nupukivistä kootulla kummulla. 
Pystyssä olevaan myllynkiveen kiinnitetyssä laatassa on teksti:
TILL MINNET A GÅNGNA SLÄTLED I MURMURSUND – SUNDOM
SUNDOM BY 600 ÅR
1977 


- paljastus 17.7. 1977 Sundomin kylän 600 -vuotisjuhlien yhteydessä. Muistomerkin hankkinut Sundomin kotiseutuyhdistys vietti samalla 25-vuotisjuhlaansa. 

Nupukivet muistomerkin perustana kuvaavat sitä kivistä maata, josta esi-isät kuokalla ja lapiolla raivasivat peltoa. Kivet ovat viimeiset jäännökset Sundomin nupukiviharjanteesta, mistä 1800-luvulla haettiin kivet vanhan ja uuden Vaasan katuihin sekä 1970-luvulla Sundomin – Vaskiluodon tienpenkereeseen. 

Muistomerkki pystytettiin paikalla vuoteen 1905 olleen tuulimyllyn perustalle. Sundomin kylä on viimeisten runsaan sadan vuoden aikana kuulunut kolmeen kuntaan: Mustasaaren suurpitäjään, Sulvan ja vuodesta 1973 Vaasan kaupunkiin. 

MURMURSUND: Ensimmäinen maininta Sundomista on v. 1445 maanmittaustoimitusten tuomiopöytäkirjoissa. 1500-luvun puoliväliin saakka kylän nimi oli Murmursund, tarkoittanee lähinnä mutaista salmea. Nimi muutettiin sittemmin Sundomiksi = kylä salmen ympärillä. Ko. salmi oli Bredsund, toisinaan myös Bredvikeniksi mainittu, Salmi jakoi kylän kahteen osaan, ylempään (Övre Sundom) ja alempaan (Yttre Sundom), joita nimiä edelleen käytetään.” 

Lainaus päättyy

Tutustu Sundomin kylään

http://www.sundom.fi/fi



Kuva: AN

Hyvät ystävät!

ätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Sundomin kylä 600 vuotta osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Keskikesää kaupungissa – kukkien keskellä!

Arvoisa tämän Vaasa ennen ja nyt blogin lukija: tunnustan, että haluan houkutella Sinua tällä kirjoituksellani lähtemään kaupunkikierrokselle Vaasan kaupungin viheralueyksikön uskomattoman hienojen kesäkukkaryhmien äärelle! Katselemaan ja ihastelemaan, nauttimaan kauneudesta, todellisten ammattilaisten tarjoamista kesäkukkien ainutkertaisista asetelmista!

Ennen retkeä, tai viimeistään paikan päällä, kannattaa netistä katsoa aivan mahtava viheralueyksikön KESÄKUKKIA – SOMMARBLOMMOR 2017 -julkiasu.


Katso esite netissä

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/kesakukkia_esite


Viheralueyksikön teema on Suomi 100 -juhlavuosi

Sini-valkoista väriteemaa näkee nyt kaupungilla todella paljon. Juhlavuoden kunniaksi painetussa Kesäkukkia-esitteessä viheralueyksikkö esittelee kesän istutuksia lajeittain sekä istutuspaikoittain.

Kohteita esitteessä on 15 kpl. Erityisen paljon ja mahtavan hienoja toteutuksia on juuri kantakaupungin alueella, tästä me asukkaat ja toki myös Vaasassa vierailevat turistit saamme olla todella kiitollisia.

Kävimme perjantaina (14.7.) vaimon kanssa iltakävelyllä kohteessa n:ro 9, eli Tammikartanon alueella. Alue on ainutlaatuinen keidas hyvin keskeisellä paikalla Vaasaa, silti monille melko tuntematon kohde. Sepänkyläntien terveyskeskuksen takana, mäellä oleva puistoalue lampineen, suihkulähteineen on näin kesäisin erityisen hieno kohde istahtaa alas puiston penkille, ja vaan olla, rauhoittua ja nauttia näkemästään.

Näin perjantai iltana puisto oli kovin hiljainen. Päiväsaikaan alue on vanhusten palvelukeskus Tammikartanon ulkoilualuetta, lähellä on myös Klemettilän päiväkoti, kaupungin sairaala ja pääterveysasema.


Kuvia kukista ja puistoalueen maisemista 


































Kuvat: Aimo Nyberg, 14.7.2017


Tammikaivon alueesta on hyvä kuvaus Vaasan kaupungin sivuilla

https://www.vaasa.fi/tammikaivon-alue%20


Onko Sinulla kuvia näistä viheralueyksikön kesäkukkaryhmistä? Oletko jakanut kuviasi nettiin, fb-sivulle tai jonnekin muualle? Olisi todella mahtavaa saada jakaa kuviasi tai linkittää niitä myös tähän sivustoon.

Jakaminen on tätä päivää! Tehdään yhteistyötä Vaasa aiheisten kirjoitusten ja kuvien esille tuomisessa.

Aimo Nyberg
VKA ry:n pj.
aimonyberg(at)gmail.com

torstai 13. heinäkuuta 2017

Antti Tuuri on oikeassa

Kirjailija Antti Tuuri otti esiin Pohjalaisen kolumnissa (7.7.2017) Vaasan kauppahallin puolustamisen, ts. asioimisen siellä, jotta kauppa siellä kannattaa jatkossakin.

Asia on juuri näin. Kauppahallin kauppiaat tarvitsevat entiset ja paljon uusia asiakkaita, ettei toiminta hiljalleen ala hiipua, ja pahimmillaan loppua. Akuuttia uhkaa ei tietääkseni nyt ole, mutta itsestäänselvyytenä näitä vanhaan perinteeseen nojaavia kauppahalleja ei missään kaupungissa voida pitää. Sen verran kovaa kilpailu kaupan alalla kaiken kaikkiaan on.

Meidän vaasalaisten on totta tosiaan skarpattava, muistettava asioida entiseen malliin, mielellään vielä useamminkin tässä erinomaisen kauniissa Vaasan Kauppahallissa.

Itse en ole aivan jokaisessa Vaasan kauppahallin kojussa asioinut. Eli nyt vaan asennetta mukaan, ja Kauppahalliin katsomaan mitä siellä on tarjolla!

Vaasan kauppahalli netissä

http://www.vaasankauppahalli.fi/


Kuva: AN. 3.2. 2017. Vaasan kauppahallin Vaasanpuistikon puoleisen sisäänkäynnin vieressä on muistolaatat A.W. Stenforsille, erikseen molemmilla kotimaisilla. Hän on suunnitellut tämän kauniin tyylihistoriallisesti merkittävän, ja tänä päivänä suojellun rakennuksen.

Muistolaatta on kuvanveistäjä Marita Perttulan tekemä, ja se paljastettiin Vaasan kauppahallin 100 v. juhlien yhteydessä 2.1. 2002.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Miksi tänään 10.7. on liputuspäivä?

Helene Schjerfbeckin kunniaksi lipun saa tänään laittaa salkoon!

https://svenska.yle.fi/artikel/2017/07/10/grattis-helene-schjerfbeck-pa-fodelsedagen-och-flaggdagen


Tänään on myös kuvataiteen päivä

Suomen kuvataiteen päivää on vietetty vuodesta 2004 lähtien heinäkuun 10. päivänä, joka on myös Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Aloitteen tekijänä on ollut Suomen Akvarellitaiteen yhdistys.

http://www.akvarellitaiteenyhdistys.fi/


Keskikesä on hyvä hetki lähteä vaikka spontaanille kulttuurimatkalle, jonnekin päin kotimaata, tai vaikkapa omaan lähimuseoon. Vaihtoehtoja löytyy kyllä moneen makuun, kunhan surffaa hetken netissä.

Tai otetaan itse sivellin tai kynä käteen, ja tehdään itse taidetta. Erinomainen vaihtoehto tämäkin kesän viettoon!


Vaasassa on tällä hetkelläkin yksi Helene Schjerbeckin työ esillä, nimittäin Vaasan taideyhdistys 100 v. -näyttelyssä Pohjanmaan museossa. Yhdistys piti ensimmäisen näyttelynsä jo 1918, ja sieltä hankittiin yhdistyksen kokoelman ensimmäinen teos, Helene Schjerfbeckin samana vuonna valmistunut La Petite Servante – Pikku palvelijatar. Suosittelen – maalaus on nyt siis esillä 19.5 – 10.9.2017.

Linkki museon sivulle.

http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=Koti


Näyttely ja siitä tehty kirja ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia



Kansikuva kirjasta Tarinoita taidekaupungista, Berättelser från en konstad. Vaasan taideyhdistys 100 vuotta, Vasa konstförening 100 år. Pohjanmaan museon julkaisuja n:o 47, Maisa Kannonmaa (toim./red.)

Kirjoitin blogikirjoituksen näyttelystä ja kirjasta 21.5.2017.



Pohjanmaan museon omistuksessa on hieno kokoelma Helene Schjerfbeckin teoksia. Ainutlaatuinen kokoelma ei ole ollut yhtenäisenä esillä, ainakaan minun tietääkseni, pitkään aikaan. Näyttelyn pitäminen näistä teoksista olisi mielestäni hieno teko. Milloin, - siihen en osaa ja halua ottaa kantaa.

Lainaus kirjasta, jossa nämä Vaasan 19 Schjerfbeckin teosta esiteellään:
THE KARL HEDMAN ART COLLECTION
and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum
Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen
Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen

Helene Schjerfbeck
The Hedman Collection includes nineteen works by Helene Schjerbeck. Twelve of them belonged to the private collection of the renowned art dealer and collector Gösta Stenman. After a series of Stenmans´s unsuccessfl business transactions, Hedman acquired the collection as a compensation for his loans.

Lainaus päättyy

Kirjassa teokset on esitelty, myös kuvat teoksista ovat kirjan sivuilla 599 – 633 katsottavissa.

Tässä luettelo ko. Helene Schjerbeckin teoksista

1. Asetelma, 1875
2. Sairasvuoteella, 1877 – 78
3. Lukeva nuorukainen, 1878 -1879
4. Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista. Vapaasti kopioitu Edelfeltin mukaan (n. 1879)
5. Museokäynti, 1870-luvun lopulla
6. Puistokuja, 1882 – 84
7. Hautajaiskulkue, 1884
8. Naisprofiili, 1884
9. Wilhelm von Schwerinin kuolema, luonnos, 1885
10. Leipomo, 1887
11. Naamiaiskuva, 1887
12. Snappertunan kirkko, 1890
13. Tanssivia lapsia, 1894
14. Romaani, 1910
15. Palvelijatar, 1911
16. Lapsenpää, 1917
17. Pikku palvelijatar, 1918
18. Helle, 1919
19. Unia, 1920

Teksti ja kirjan kansikuvan reprokuvaus

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä

 

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Suomen Vapaudenpatsas, 9. heinäkuuta 1938





Kuvat: AN

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985. Vaasan kaupunki/ Kalevi Paakki, päivitetty versio v. 2008.

SUOMEN VAPAUDENPATSAS 

”Patsas sijaitsee Kauppatorilla Hovioikeudenpuistikon puoleisessa päässä. 

- kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola (1881 – 1971). Savimallin muovailutyössä avustajina mm. vaasalainen taiteilija Lauri Hyppönen ja kuvanveistäjä Jussi Vikainen Turusta. 
- Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen (1886 – 1978), joka kuului patsaskilpailun tuomaristoon. 
- pronssivalu M. Virtasen valimo, Helsinki 
- jalusta mustaa graniittia, hakattu valmiiksi Räntämäen louhoksella Turun lähellä. Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi korkokuvaa tehtiin tmi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla. Vinkkilän aseman lähellä. 

Pronssiveistoksen korkeus on 6 m, paino 3,6 tonnia.; jalustoineen korkeus on 14 m. 

Veistoksessa on kaksi mieshahmoa: seisova, kivääriä kädessään pitelevä sotilas heiluttaa lakkiaan ja hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. 

Alkuperäinen voittanut ehdotus oli nimeltään ”Pohjan poika rynnistää”, jossa miekalla iskuun valmistautunut nuorukainen puolustaa haavoittunutta toveriaan. 

Graniittijalustassa on viisi korkokuvaa. (ks. kuvat ja teksti alla) 

- paljastusjuhlallisuuksiin 9.7. 1938 osallistuivat mm. Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio, marsalkka C. G. Mannerheim, Itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet ym. 

Vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi Vaasaan perustettiin patsastoimikunta jo kesällä 1918. Toimikunnan puheenjohtajina toimivat vaasalaiset kauppaneuvos E. J. Ollonqvist vv. 1918 – 1930 ja konsuli Erik Hartman vv. 1930 – 1935, sekä vuorineuvos Gösta Serlachius Mäntästä v:sta. 1935. 

Varoja kerättiin koko maassa, mutta pääosa rahoista tuli kuitenkin Pohjanmaalta ja erikoisesti Vaasasta. Valtiolta ei rahaa pyydetty. Vaasan kaupungin osuus rajoittui patsaan perustuksen tekemiseen sekä juhlatilaisuuden kustantamiseen. 

V. 1935 julistettuun valtakunnalliseen patsaskilpailuun jätettiin 42 ehdotusta. sitä ennen oli toimikunta ehtinyt käsitellä muutamia hyvinkin konkreettisia ehdotuksia. Vasta 1936 vahvistettiin patsaan paikaksi Kauppatori.” 

Lainaus päättyy


Mitkä Suomen Vapaudenpatsaan kuva-aiheet muistat?

Lakkia heiluttava sotilas, hänen takanaan oleva haavoittunut istuva sotilas, lohikäärmeen jalkoihinsa polkenut leijona, - nämä ovat tutuimmat symbolit, kuvat, jotka vaasalaiset todennäköisesti muistavat hyvin.

Lakkia päänsä päällä heiluttava sotilas (armeijan merkkikieltä, tarkoittaa, että alueella ei ole vihollisia) on 6 metrin korkuinen, eli melkoisen suuri pronssiveistos on kyseessä.

Takana oleva haavoittunut sotilas on usein jäänyt katseluissa vähemmälle huomiolle, mutta hänenkin roolinsa kokonaisuudessa on hyvin oleellinen.


On hyvin mielenkiintoista tutkia jalustan symboleja, ja myös keskustella niistä muiden kanssa.


Torille päin olevassa julkisivussa: Suomen leijona polkemassa lohikäärmettä, yläpuolella Vapaudenristi ja sanat: Isänmaansa vapauttajille, Åt fäderneslandets befriare, 1918.


Ylätorin puolella: Laki, eli mies käsissään miekka ja kilpi.


Ylätorin puolella: Uskonto, nainen kääntyneenä kirkkoon päin


Hovioikeudenpuistikon puolella: Kenraali Mannerheim armeijansa edessä


Alatorin puolella: Tulevaisuus, äiti lapsineen


Alatorin puolella: Työ, mies käsissään viljalyhde ja sirppi


Koko Suomen Vapaudenpatsasta kannattaa jäädä katsomaan ja ns. ”lukemaan kuvallisia symboleja”. Jokainen peilaa näkemäänsä omiin elämänkokemuksiinsa. Yhtä ainutta ja oikeaa tulkintaa tuskin kukaan nykypäivänä olettaa olevan olemassakaan.


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit… päivitysversio 2008, Vaasan kaupunki

Taustatietoja

”… Toukokuussa 1922 patsastoimikunta, jota oli laajennettu Vaasan kaupungin virkamiehillä, katsasti Vaasassa sopivia paikkoja muistomerkille. Toimikunta piti Hietalahden huvilan kenttää vanhan merenrantapuiston keskellä sopivimpana muistomerkin sijoituspaikkana. 

Patsastoimikunta vietti hiljaiseloa muutaman vuoden, kunnes tammikuussa 1930 toimikunta kokoontui jälleen, tällä kertaa Akseli Gallen-Kallelan kotona. Gallen-Kallela ehdotti rakennettavaksi rakennusta, johon voitaisiin kerätä itsenäisyystaisteluun liittyviä muistoja. toimikunnan muut jäsenet pitivät ajatusta kauniina, mutta huomasivat että ainakin Vaasassa toivottiin itsenäisyystaistelun muistoksi ”rakennustaiteellista tai kuvanveistoksellista ratkaisua torille”. 

Hietalahden huvilan puistosta patsaan sijoituspaikkana luovuttiin. 

Tämän jälkeen patsaan sijoituspaikaksi ehdotettiin Kirkkopuistikon itäistä reunaa Kaupungintaloa vastapäätä. Paikka todettiin kuitenkin aivan liian ahtaaksi tämän kokoiselle monumentille. Näiden kokeilujen jälkeen patsaan sijoituspaikaksi valittiin Kauppatori vuonna 1936.” 

Lainaus päättyy


Vaasaan suunniteltiin siis tämän kaltaista Vapauden temppeliä. Lue lisää blogikirjoituksesta:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/09/mielenkiintoista.html


Palataan takaisin toteutettuun Suomen Vapaudenpatsaaseen. Hieno kuvaus siitä valtaisasta työmäärästä ja luovasta innosta hankkeen toteuttamiseksi välittyy tästä Lauri Hyppösen Vaasa-lehden artikkelista vuodelta 1937 (6.3.)

Eteläpohjalaiset Juuret Tietoa ja tarinoita 1/10

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/artikkeleita_vaasa-lehdesta_vuodelta_1937.pdf

Lainaus netistä: Puhtaaksikirjoitus Raija Konttas

”Vaasan Vapaudenpatsaan syntymäsijoilta 

Vähän selostusta siitä, miten jättiläismäistä taideteosta valmistetaan.
Vaasalle kirjoittanut Lauri Hyppönen 


Koska pohjalaisista lienee kiintoisaa kuulla, millä asteella tuo jo luonnoskilpailunsa aikana paljon puhetta antanut Vaasan vapaudenpatsas nykyisin on, uskaltaudun kertomaan hieman seikkaperäisemmin sen maailmaantulon erivaiheista. 

Jokaisella taitaa tosin vielä olla muistissaan patsaan ulkomuoto, mutta siitä huolimatta kertailen sen olennaisimmat osat. Patsaan pääryhmän muodostavat kaksi talonpoikaissoturia, toinen seisten, voitonhurmaansa huutaen ja lakkiaan heiluttaen, kivääri vasemmassa kädessään, toinen kuoleva, maahan lyyhistyneenä, pidellen vasemmalla kädellä rintaansa ja oikeassa, maahan tukevassa kädessään miekkaa. Tämä pääryhmä lepää kuutiomaisella jalustalla, jonka etusivulla, kylki jalustassa kiinni, on leijona, polkien etujaloillaan voittamaansa lohikäärmettä. Jalustan molemmilla sivuilla on kaksi vertauskuvallista henkilökorkokuvaa ja takasivulla suurempi, Mannerheimia ja sotajoukkoja esittävä ryhmäreliefi. Jalusta vuorostaan on loivasti nousevalla porrasrakennelmalla. Pääryhmä tulee valettavaksi pronssiin, jota vastoin jalusta hakataan tummanharmaaseen graniittiin, leijona ja korkokuvat himmeästi kiillotettuina. 

Tämän suuren työnsä kuvanveistäjä Yrjö Liipola aloitti ateljeessaan Lallukan taidekodissa Helsingissä noin vuosi sitten. Alusta alkaen on hänellä ollut apunaan turkulainen kuvanveistäjä Jussi Vikainen. Mutta koska pääryhmän suuren korkeuden vuoksi ei työtä täällä kuitenkaan voitu suorittaa loppuun, alkoi taiteilija Liipola rakennuttaa viime keväänä itselleen Kauniaisiin taloa, johon oli suunniteltu patsaan suuruussuhteiden vaatima ateljeeri. (jatkuu, lue yllä olevasta linkistä lisää)"

Lainaus päättyy


Ennen ja nyt

Suomen Vapaudenpatsas on ollut ehdottomasti Vaasan kuvatuimpia kohteita. Postikorteissa ja nykyään netissä on huimat määrät kuvia, joista voi nähdä patsaan pysyneen paikallan, ja ympäristön torin laidoilla muuttuneen.

Myös tauluissa ym. taiteessa Vapaudenpatsasta on haluttu esitellä yhtenä tärkeimpänä Vaasan historiaan kuuluvana asiana.



Kuvat: Postikorttikuva netistä. Kullattu kipsinen reliefilaatta, taulu, on Tea Helenelundin tekemä, ja nähtävillä Vaasan keskussairaalan pääsisäänkäynnin aulassa.



Tässä vielä muutama kuva juhlista 9.7.2013

Vuoden päästä, heinäkuussa 2018 Suomen Vapaudenpatsaalla on 80 v. synttärit. On syytä odottaa, että juhlallisuudet ovat taas suuri tapahtuma Vaasassa, ja toivottavasti myös valtakunnallisestikin.







Kuvat: AN. Suomen Vapaudenpatsaalla 9.7.2013


Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen Vapaudenpatsas osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com