TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 20. marraskuuta 2017

Mietityttää ja huolestuttaa

Dokumenttiprojekti: Tulevilla rannoilla – dokumentti ilmastonmuutoksesta

TV1 maanantaina 20.11.2017 klo 21.30 - 23.05, uusinta sunnuntaina 26.11. klo 12.10
Katsottavissa Yle Areenassa.

”Dokumenttielokuva Tulevilla rannoilla vie katsojan tulevaisuuden äärelle. Se luo näkymän niihin kaventuviin elämänmahdollisuuksiin, joihin meidän sukupolvemme päätökset vaikuttavat. 

Pystymme käsittelemään asioita lähitulevaisuudessa eli miten ilmaston lämpeneminen ja nouseva merenpinnan välittömät vaikutukset näkyvät omassa elämässämme. Vaikutukset tuntuvat kuitenkin voimakkaammin lapsenlapsiemme elämänlaadussa. 

Miten tämä hetki vaikuttaa siihen, miltä jälkipolviemme tulevaisuus näyttää”? 

Lue lisää YLE:n sivuilla

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/15/dokumenttiprojekti-tulevilla-rannoilla


Keskustelua aiheesta: Ilmastonmuutos ja Vaasa

Asukasilta tiistaina 21.11.2017 klo 18.00 – 19.00.
Paikka: Sotilaskoti. Artellinkuja 2, (Kasarminalueella kentän laidalla)
Alustuspuheenvuoron pitää Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.


 
Tervetuloa!

Keskustelun jälkeen noin klo 19.00 alkaen on samassa paikassa asukasyhdistyksemme sääntömääräinen syyskokous. Tervetuloa osallistumaan myös tähän.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

lauantai 18. marraskuuta 2017

Gridlock, 18. marraskuuta 2006






Kuvat: AN. Yö- ja päiväkuvia samasta teoksesta. Valoja ja varjoja hyödyntävä teos on erittäin mielenkiintoinen katselukohde ympäri vuoden.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

GRIDLOCK 

Taideteos sijaitsee kävelykadulla lähellä Raastuvankadun risteystä. 

Teoksen on tehnyt taiteilija Jaakko Niemelä. 

Teos valmistui ja pystytettiin paikalleen marraskuussa 2006. 

Teoksessa on epäkesko, pyörivä verkkomainen osa, joka on kuuden metrin korkeudessa. Verkkomainen osa pyörii koko ajan ja heijastaa varjokuvia Rewell Centerin seinälle. Teoksen pyörivä liike ja jatkuvasti muuttuvat varjokuvat antavat mahdollisuuden hyvin erilaisiin tulkintoihin, jotka varmaan kaikki ovat omalla tavallaan oikein. 

Jotkut henkilöt näkevät pyörivässä teoksessa pyörivän maailmankaikkeuden, toiset taas näkevät varjokuvissa kaupunkirakenteen kuvioita. Varmasti kaikki ovat oikeassa. 

Jatkuva pyörivä liike aiheuttaa sen, että teoksen liikkuvat osat ja rakenteet joutuvat erittäin kovaan rasitukseen. Helmikuun alussa 2008 tapahtui ensimmäinen onnettomuus taideteokselle. Verkkomainen osa tipahti kuuden metrin korkeudelta alas katuun, sillä laippahitsaus oli kulunut puhki. Toivottavasti taideteos ilahduttaa kaupunkikuvassa jatkossakin. 

Lainaus päättyy


Kuva: AN. 31.12.2016 Toimii!

Häkkyrä on pyörinyt jälleen upeasti, se heijastaa taas valoja ja varjoja korkeaan vaaleaan seinään!

Uudetkaan teokset eivät pysy kunnossa ilman seurantaa ja säännöllisiä kunnostustoimia. Gridlock -teos, eli Hovioikeudenpuistikolla Rewell-centerin päädyssä oleva Jaakko Niemelän taideteoksen kunnostus oli varmasti vaativa työ. Oli syynä rikkimenoon ilkivalta tai työmaavahinko, tai muu syy, on hienoa todeta, että Vaasassa ollaan peräänantamattomia, ja paikat laitetaan aina kuntoon.

Mielestäni on hyvin tärkeää, että tämän teoksen kunnostukseen löytyi rahaa ja osaamista. Kiitos tästä.

Liikkuvat varjokuvat luovat tunnelmallista elämänsykettä keskellä elinvoimaista Vaasaa. Liike, dynaamisuus, muotojen leikit, värien pilkahdukset, ovat erinomainen lisäarvo paikallisen liike-elän ”sydämessä”, Vaasan Cityssä!

Tutustu lisää taiteilija Jaakko Niemelään

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Niemel%C3%A4

Katso myös toisen Jaakko Niemelän Vaasassa olevan teoksen esittely

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/search?q=White+open




Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Gridlock netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 13. marraskuuta 2017

Hyvää huolenpitoa, kyllä!

On ilo huomata, että meillä täällä Vaasassa halutaan pitää huolta muistomerkeistä.

Viimeisimpänä osoituksena tästä on määrätietoinen ote, jolla Vaasan kaupungin viheralueyksikkö yhdessä Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kanssa on laittanut kuntoon Lars Vilhelm Torohwein muistomerkin.

Muistomerkistä ilmeisesti ilkivallan takia kadonnut osa, Vapaudenristi, on korvattu uudella samanlaisella kiltalaisten toimin hankitulla Vapaudenristillä. Uutuuttaan kiiltävä Vapaudenristi on nyt asennettu takaisin kaupungin viheralueyksikön toimesta sille kuuluvalle alkuperäiselle paikalleen.

Hienoa työtä, josta kiitokset kuuluvat molemmille edellä mainitulle taholle.




Kuvat: AN 13.11.2107.

Millaisesta sotilasmuistomerkistä on kyse?

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Lars Vilhelm Torohwei 

Sijainti: Kasarmialueella Korsholmanpuistikon varrella lähellä Raastuvankadun kulmaa. 

Luonnonkiveen on kiinnitetty laatta ja siinä teksti: 

Isänmaan puolesta För Fosrterlandet 
kaatui 31.12. 1939 stupade
kersantti sergeant
Lars Vilhelm Torohwei 
* 14.2.1916 
Tällä paikalla På denna plats 
lentopommituksessa vid flygbombanfall 

Laatan kulmissa on heraldiset ruusut ja yläpuolella kivessä metallinen vapaudenristi. 

Muistolaatta on paljastettu 31.12. 1979 Lars Torohwein omaisten toimesta. 


Taustatietoja 

Lars Vilhelm Torohwei (1916 -1939) ennen sotaa Bockin panimon autonkuljettaja Vaasassa. Hän kuului Vaasan sotilaspiirin kuljetusosastoon. Torohwei oli ainoa talvi- ja jatkosotien (1939 -1944) aikana Vaasan varuskunnan alueella surmansa saanut. 

31.12.1939 vihollisen pommikoneiden kaartaessa kaupungin ylle juoksi Lars Torohwei kasarmin pihalle ja ampui ilmatorjuntaa kiväärillä. Yksi pommi räjähti lähellä ja Torohwei kuoli välittömästi.

Vuosina 1939 – 1940 tehtiin Vaasaan kuusi ilmahyökkäystä, joissa kuoli 21 ihmistä ja 60 haavoittui. 

Lainaus päättyy


Aiheeseen liittyen

Vapaudenristi – mikä se on?

Entä Vapaudenristin ritarikunta?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenristin_ritarikunta

Lainaus

Vapaudenristit perustettiin Vaasassa Suomen senaatin päätöksellä 4. maaliskuuta 1918 ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin aloitteesta sisällissodan aikana. Varsinainen vapaudenristin ritarikunta perustettiin pysyvästi vasta 16.12.1940. Sisällissodan ansioista merkkejä myönnettiin 28 000. Kunniamerkkien jakaminen keskeytettiin sisällissodan alkamisen vuosipäivänä 28. tammikuuta 1919. Samana päivänä myönnettiin vielä VR1 rintatähden kera kuudelle kenraalille ja pääministeri Lauri Ingmanille sekä perustettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta. Sekä Vapaudenristin että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. 

Lainaus päättyy


Esittelen Lars Vilhelm Torohwein muistomerkkiä laajemmin, perusteellisemmin, eli siihen liittyvää historiaa ja kuvia tässä blogissa ja RojektiX=:n sivulla muistomerkin vuosipäivänä eli 31.12. 2017.


Tulossa ovat takaisin myös nämä 

Takaisin omille paikoilleen ovat tulossa myös Perinnemuurin ja Lotta-patsaan välimastoon kuuluvat tykit. Nämä kenttätykit ovat vm 1873. Tykit ovat vuoden 1918 sotasaalista, ja ne ovat kaupungin lahjoitus Joukko-osastojen perinnemuuri kokonaisuuteen. Tykkien puurakenteiset pyörät ovat olleet syksyn ajan kunnostettavina. Suomen 100-v. juhlaseremonioihin mennessä myös nämä vanhat tykit on tarkoitus saada paikoilleen.


Mainitaan vielä tämä

Myös tämä työ on nyt saatu vihdoin ”valmiiksi”. Suomen Vapaudenpatsaan wikipediasivut on nyt saatu päivitettyä aktiivisten valtakunnan tason wikikirjoittajien toimesta. Allekirjoittaneella oli tässä pieni rooli, kun lokakuun lopulla Vaasassa pidetyssä wikikirjoittajien tapaamisessa/kuvasafarissa tästä heille muistutin välttämättömänä ja kiireellisenä kirjoituskohteena.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kaarle IX, 12. marraskuuta 1924









Kuvat: AN. 1.6.2017

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Kaarle IX:n korkokuva 

Sijainti: Kaupungintalon julkisivun Vaasanpuistikon puoleisessa päässä 

Korkokuvan suunnittelija on John Munsterhjelm (1879 – 1925) 

Kokonaissuunnitelman on laatinut kaupunginarkkitehti Carl Schoultz ( 1872 – 1832); kaupunginarkkitehtina vuosina 1916 – 1932. 

Korkokuvan pronssivalu on Arttu Halonen, Lapinlahti ja kivityöt on suorittanut Ab Granit Oy, Hanko. 

Korkeus kehyksineen on 4,30 metriä. Varsinainen pronssikuva on kooltaan 1,30 x 1,50 metriä ja siinä on vasemmalle katsova, haarniskaan pukeutunut kuningas. 

Graniittipilasterit yhtyvät kattopalkkirakenteeseen, jossa keskellä Vaasan ja Vaasa-suvun vaakunalyhde ja sivuilla kypäräkoristeet. 

Korkokuvan alapuolella kiillotetussa graniittilaatassa on teksti: 

Carolus IX Rex Urbis – Wasa – Condita Ad MDCXI
(Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan vuonna 1611) 

Vaasan Höyrymyllyn taidevaliokunnan lahjoitus Vaasan kaupungille konsuli Harry Schaumanin aloitteesta. 

Korkokuva paljastettiin yksinkertaisin juhlamenoin Vaasan Höyrymylly-osakeyhtiön 75-vuotispäivänä 12.11. 1924. 


Taustatietoja 

Korkokuva sai ansaittua huomiota. Arkkitehti A.W. Stenfors sanoi mm. seuraavaa: ”Ensimmäisen kerran on maassamme tällä tavoin sovellutettu plastillista taidetta rakennusten julkisivuihin”. Korkokuvan mallina on ollut Hieronymus Nűtzel´in vaskipiirros Kaarle IX:stä vuodelta 1596. 

Kaarle IX, Kustaa Vaasan poika (1550 – 1611) oli Ruotsin kuningas vuosina 1599 - 1611. Hän vieraili Pohjanmaalla helmikuussa vuonna 1602 ja asui perheineen kuusi päivää Korsholman linnassa. 

Päätös kaupungin perustamisesta ”Pohjanmaalle Mustasaaren pitäjään likellä Korsholmaa” on allekirjoitettu 2.10. 1606. Kaupungin ensimmäinen sinetti on sama kuin Mustasaaren pitäjän, hylkeenpyytäjää kuvaava. 

31.1.1611. kaupunki sai uuden, 19 pykälää käsittävän oikeuskirjan, jossa kaupungin nimeksi tuli Vaasa hallitsevan kuningassuvun mukaan. samoin kaupungin sinetiksi määrättiin kultainen lyhde, joka on kuningassuvun vaakunan keskuskuivio. 

Lainaus päättyy

Lue Wikipediasta kuningas Kaarle IX:stä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX

Lue lisää Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/linnasta-ja-kirkosta-kaupungin-perustamiseen




Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Kaarle IX netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

A.A. Levón, 12. marraskuuta 1949




Kuvat: AN, 19.5. 2017


Esittelyvuorossa on tänään mielenkiintoinen muistomerkki, pronssinen rintakuva. Syystä että kohde, aivan samanlainen rintakuva, ja myös korkean jalustan päällä, löytyy Palosaarelta.

Vaasan yliopiston välittömässä läheisyydessä, entisen Finlayssonin pääkonttorin edustalla, on nimittäin kaksoiskappale tästä teoksesta. Palosaarella oleva A.A. Levónin muistomerkki on vuodelta 1956, ja tämä Vaasan keskustassa oleva on aikaisempi, alkuperäinen, vuodelta 1949.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

A.A. Levón 

Patsas sijaiteee kaupungintalon puistossa Vaasanpuistikon puoleisessa reunbassa. 

Patsaan suunnittelija on kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895 – 1977). 

Jalustan on tehnyt Vaasan Hautakivi Vaasan kaupungin tilauksesta. 

Pronssinen rintakuva on 2,7 metriä korkealla punagraniittijalustalla. 

Jalustassa teksti: 

A.A. Levón 

Patsas paljastettiin 12.11. 1949 Vaasan Höyrymylly-Osakeyhtiön 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Vaasan Höyrymylly-Osakeyhtiö lahjoitti patsaan kaupungille. 

Lainaus päättyy

August Aleksander Levón (1820-75) oli merkittävä teollisuusmies Vaasassa. Hän perusti mm. Vaasan höyrymylly Oy:n 1849 ja Vaasan puuvillatehtaan 1856. Levon perusti Suomen ensimmäisen höyryllä toimivan viljamyllyn 1849 Alkulan tilalle joka sijaitsee Vanhan Vaasan puolella. Muita hänen perustamiaan tehtaita: tiilitehdas 1854 ja sahalaitos 1861 Hietalahteen. Levon oli mukana monessa muussakin yrityksessä osakkaana ja perustajana.

Aiheesta enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Alexander_Lev%C3%B3n

Palosaarella olevan kaksoiskappaleen olen esitellyt tässä blogissa jo aikaisemmin.

Lue kirjoitus:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/aa-levon-25-elokuuta-1956.html



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta A.A. Levón netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 9. marraskuuta 2017

Nenäpäivä käynnistyi Vaasassa


Kuva: AN, 9.11.2017. Toimittaja Antti Haavisto ja Erkki Kannoston veistos Syvä jano, joka sai tänään aamuhämärissä nenälleen punaisen pallon.

Nenäpäivätempaus alkuun Vaasassa

Minulla oli ilo ja kunnia lähteä, lyhyellä varoitusajalla, mukaan Vaasan ja Seinäjoen YLE:n tämän vuotiseen Nenäpäivätempaukseen.

Toimittaja Antti Haavisto pyysi minut ”nenittämään” jonkun tai joitakin Vaasan patsaista. Asia on tärkeä, hyvä tapahtuma, suuri show, ja olen siinä mielelläni mukana yhtenä ”pellenä”.

Lähetys tuli suorana radiolähetyksenä torstaina 9.11. klo 8.30 maissa.

Asiallista vai ei?

Saako patsaita valjastaa uusille asioille, eikö niillä ole oma sanomansa kerrottavanaan?

Patsaat ja muistomerkit ansaitsevat kunnioitusta, ja niiden kansa ei pidä sallia mitä vaan. Leikkiminen, vahingoittaminen, pelleily niiden kanssa on tottakai kiellettyä. Tässäkin mentiin nyt niillä rajoilla, että laillisuusmiehenä minun oli punnittava asiaa, eli voinko olla tässä Antin ideassa mukana.

Olen asukasyhdistyksen puheenjohtaja, totta, mutta otan tästä henkilökohtaisen vastuun, jos jälkipuheita tulee.

Esim. Suomen Vapauden patsaalle en olisi tätä tempausta suostunut tekemään.

Entä nämä?

Teollisuus/ kauppamiehet Joachim Kurtén (Emil Wikströmin tekemä, korkeuksiin nostettu rintakuva, vuodelta 1908), ja A.A. Levón (Lauri Leppäsen tekemä, sekin korkeuksiin nostettu rintakuva, vuodelta 1949) olivat aikoinaan myös hyväntekijöitä. Näiden teosten nenittäminen ei olisi mielestäni ihan hirveä synti ollut. Nämä kaksi aikoinaan tavallisen kansan yläpuolelle korotetut, jalustalle nostetut suurmiehet jätettiin nyt kuitenkin rauhaan.

Nenäpäivätempauksen tunnukset, punaiset pallot, kuuluvat minusta juuri Erkki Kannoston teoksille. Ne kun ovat Vaasan kävelykadulle tilattu juuri tuomaan vastapainoa mahtipontisille monumentaaliteoksille, kuten Kauppatorilla olevalle Suomen Vapaudenpatsaalle.

Veistokset Matkakuume ja Syvä jano saatiin Vaasan kävelykadulle, Vapaudenpatsaan takamaastoon vuonna 2005, ja Varjoja metsässä, kahden figuurin teos, Rewell Centerin sisäänkäynnin eteen Hoviskalle vuonna 2006. Näiden teosten olemus, koko ja mittasuhteet, asettelu ihmisten tasolle, kadulle osaksi jokapäiväistä elämää kertovat aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin 1900-luvun alkupuolen arvoteokset.

Nenäpäivänä 

Patsaiden punaiset nenät tuovat nyt siis esiin NENÄPÄIVÄÄ, varojen keräystä hyvään tarkoitukseen. Toivotaan mahdollisimman monen ottavan osaa keräykseen.

Tällaisen suuren kampanjan hienoin asia on minusta siinä, että aivan pienetkin lahjoitukset, yksilön tai vaikkapa työyhteisön satsaus, saa itseään paljon suuremman merkityksen, kun mukana ovat sadat tuhannet muut kanssaihmiset. Yhdessä tekemisen voima näkyy, ja kuuluu todella, erilaiset TV ohjelmat ja tempaukset antavat tapahtumalle valtaisan näkyvyyden.

Samalla nenäpallot patsaissa muistuttavat meitä vaasalaisia katselemaan kaupunkimme hienoja patsaita ym. muistomerkkejä näin Suomen 100 juhlavuoden merkeissä. Ei kuljeta nokka maahan päin, vaan nostetaan katse aina välillä myös silmänkorkeuden yläpuolellekin!

Patsaat eivät puhu. Niitä voi silti kuunnella, nähdä, kokea omakohtaisesti. 

Minulla on unelma, että vaasalaiset innostuvat oman kaupunkimme historiasta, ja ryhtyvät ”ns. bongailemaan” paikallisia muistomerkkejä ja patsaita. Kohteita löytyy reippaasti yli sata, jos muistolaatat lasketaan mukaan.

Tietoja löytyy mm. wikipediasta, jonne niitä on tänä syksynä saatu melko hyvin päivitettyä. Ja tietenkin Rojekti X= hankkeen fb-sivulla, jota olen tämän vuoden ajan rakennellut kuukausittain eteneväksi teosluetteloksi.

Aimo Nyberg

Eläkkeellä oleva kuvataiteen lehtori

tiistai 7. marraskuuta 2017

Varautua vai ei?


Asukasilta 21.11. 2017 aloitetaan tärkeällä puheenvuorolla. Saamme yhdistyksemme vieraaksi Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson esittelemään suunnitelmia ja myös jo tehtyjä toimia eli varautumista tulevien vuosikymmenten uhkakuviin.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan.

VKA ry:n hallitus

Syyskokous 21.11. 2017


Kuva: AN 21.4.2014

Tervetuloa Asukasyhdistyksemme VKA ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen 

Aika: marraskuun 21. päivänä klo 19.00.

Paikka: Sotilaskodissa

Osoite: Artellinkuja 2, Kasarmialueella

Aloitamme jo klo 18 ASUKASILLALLA. 
Saamme vieraaksi Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson. Hän alustaa keskustelun aiheesta ILMASTONMUUTOS JA VAASA.

Kokouskutsu ja jäsenkirje on lähetetty, kokousasiat ovat siinä tarkemmin.

Mahdolliset kannanottoehdotukset, ja huomionosoitusehdotukset tulee toimittaa viimeistään viikkoa ennen syyskokousta hallituksellemme.

Tervetuloa Aimo Nyberg,

VKA ry:n pj.


Tämä nettisivusto, vaasaennenjanyt on allekirjoittaneen ylläpitämä vapaamuotoinen, kaikille avoin sivusto. Tarkoitus on olla foorumi erilaisille (asukas)näkökulmille. Myös Sinä voit lähettää kirjoituksiasi ja kuvia julkaistavaksi tälle sivulle, osoitteeseen aimonyberg(a)gmail.com

Asukasyhdistyksemme virallinen sivu löytyy täältä
http://vkaicv.nettisivu.org/

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen facebook -sivu taas löytyy täältä https://www.facebook.com/VKAICV/?ref=aymt_homepage_panel

Vaasan patsaisiin ja muistomerkkeihin keskittyvä teemasivusto fb:ssa on nimeltään Rojekti X= https://www.facebook.com/rojektixon/

Yllämainittujen sivujen kehittämiseen otetaan mielellään vastaan vinkkejä ja apua myös toteutukseen!



Ole Sinäkin mukana! Kansalaisaktivismia tarvitaan tänään ja vielä huomennakin.

Liity Vaasan kantakaupungin asukasyhdistykseen: Ilmoita kiinnostuksestasi pj:lle, sihteerille tai jollekin hallituksemme jäsenelle. Jäsenmaksu (päätetään vuosittain juuri syyskokouksessa) on ainut velvollisuus, kaikki muu on sitten sinusta itsestäsi kiinni!

Nähdään, Aimo

maanantai 6. marraskuuta 2017

Samoilla paikoilla, marraskuu



Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, marraskuun kuva: Huutoniemen kirkko.

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Tällä kertaa ollaan siis Huutoniemellä, kirkon luona. Tämä v. 1964 valmistunut Aarno Ruusuvuoren piirtämä betonikirkko on yksi Vaasan nähtävyyksistä. Se esitellään myös Vaasan ja Mustasaaren oppaiden turistibussikierroksella. Vaasalaisten mielipiteitä tämä modernia arkkitehtuuria edustava, betonibrutalismin mainettakin kantava, ”piruntorjunta bunkkeri” on jakanut koko olemassaolonsa ajan.

Kaikkeen totutaan, ja itse seurakuntatyö tässäkin Vaasan kirkossa toimii oikein hyvin.



Kuva: AN, 6.11. 2017

Rolf Holmin maalaus on signeerattu vuodelle 2010. Työ on tehty kenties kevään puolella, - tai sitten marraskuussa, mikä ettei. Tällaisena samanlaisena aurinkoisen iltapäivän hetkenä kuin oli tänään minun ottaessa valokuvan samasta kohdasta. Viimeiset auringonsäteet ennen hämärän laskeutumista loivat valon ja varjon leikin yleensä niin harmaalle betoniselle kirkon julkisivulle.

Maisema ja kohde on erinomaisen hyvin tunnistettavissa, muutoksia ei ole juurikaan nähtävissä. Kuvien erot ovat lähinnä siinä, että tänään ei ole maassa lunta. Lämpötila oli tänään poikkeuksellisen korkea marraskuun lämpötilaksi, eli + 7 °. Rolfin maalauksen aurinkoinen, talvisen tunnelman mittariluku on kenties saman verran miinuksella.

Kuvien eroavaisuudet johtuvat myös siitä, että maalari saa tietenkin poistaa kuvastaan "turhaa", liikennemerkkejä ym. pientä. Valokuvaajakin voi niin tehdä halutessaan, mutta tätä kuvaa en ole muokannut mitenkään.

Myös kameran optiikka on koneen, eli objektiivin, yhden silmän läpi tallentunutta näkymää, ja maalarin teos on luonnoksista ja apuna käytettävistä valokuvistakin tehty itsenäinen sommitelma, joka antaa luonnollisemman, ihmisen näkökulman, siis kahdella silmällä koetun todellisuuden.

Rolfin työt ovat hyvin pitkälle todellisuudelle uskollisia. Erinomaisia dokumentteja suorastaan siitä, miltä Vaasa ja Vaasan seutu näyttää.

Taiteilija Rolf Holmiin voi parhaiten tutustua käymällä hänen ateljeessaan osoitteessa Rantakatu 8.

Rolf Holm maalaa ja luonnostelee sekä paikan päällä, että ateljeessaan Rantakadulla. Lopputulos on useinmiten hänen tyylinsä mukaisesti rentoa ja kaunista rakennetun maiseman taltiointia, kohteen tunnelmaa, vuoden ajan värisävyjä ja mm. rakennusten yksityiskohtia kunnioittavaa.


Tutustu myös Vaasan suomalaisen ev. lut. seurakunnan nettisivuun

https://www.vaasaevl.fi/tilat/kirkot/huutoniemen-kirkko

Lue lisää Huutoniemen kirkosta wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutoniemen_kirkko




Kuvat: AN 4.11.2017. Yökuva Huutoniemen kirkosta.


Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan, Samoilla paikoilla, aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty siis jo loppusuoralle, yksitoista kuvaparia on esitelty.

Joulukuussa esittelen Fatigålin. Kirjoitussarjan juttujen julkaisupäivä on ollut kuukauden 7. päivän tienoilla. Seuraa tätä blogia, - sarjan viimeisen jutun teen Suomen 100-vuotispäivien aikoihin.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Korsholman sotilassoitto-opiston muistolaatta, 1. marraskuuta 1981





Kuvat: AN 28.10. 2017.

Vanhassa Vaasassa Kuninkaankartanon puistosta löytyy tämä muistolaatta.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Korsholman sotilassoitto-opisto 

Muistolaatta sijaitsee Mustasaaren koululla vanhan opettaja-asunnon ulkoseinässä. 

20 x 40 cm kokoinen laatta on valmistettu Puolustusvoimien asekoululla. 

Laatassa on sotilassoittokuntien merkki, tyylitelty lyyra sekä teksti: 

Korsholms Militärmusikinstitut
1918
Korsholman sotilassoitto-opisto 


Muistolaatta paljastettiin Vaasan varuskunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1.11.1981. 


Taustatietoja 

Helmikuussa 1918 teki vaasalainen kapellimestari Aatto A. Liljeström aloitteen musiikkiopiston perustamiseksi. Hänet valtuutettiin Suomen armeijan kapellimestariksi sekä Sotilassoittojoulun johtajaksi Korsholmaan 25.2. 1918. 

Soitto-opistoon, joka aloitti toimintansa 1.3. 1918, haettiin sanomalehti-ilmoituksin oppilaita, instrumentteja ja nuotteja. Opiston päämäärä oli muodostaa soittajista soittokuntia. Varsinaista soitto-opetusta ei annettu, sillä oppilaat osasivat jo tullessaan soittaa auttavasti. Kun ryhmä oli harjoitettu toimintakykyiseksi lähetettiin se joukkoihin. 

Muodostetuille soittokunnille kopioiduissa ns. marssikirjoissa oli 30 soittokappaletta marsseja, isänmallisia lauluja ja virsiä. 

Toukokuussa 1918 Korsholman sotilassoitto-opisto lakkautettiin ja se siirtyi Helsinkiin. Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen toimikauden aikana oli muodostettu 15 soittokuntaa ja opiston kirjoissa oli ollut 480 soittajaa. 

Vuonna 1926 perustettiin Armeijan soitto-oppilaskoulu, jonka perinteitä ja työtä nyt jatkaa Puolustusvoimien Soittajakoulu.
 

Lainaus päättyy

Tutustu: Tämän päivän Puolustusvoimien Sotilassoittokuntien konserttikalenteriin
http://konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi/fi/etusivu

Tutustu: Suomalaisen sotilasmusiikin historiahanke
https://sotilasmusiikki.wordpress.com/





Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Korsholman sotilassoitto-opisto netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Rojekteja marraskuussa!

Rojekti X= on viittä vaille ”valmis” 

Marraskuussakin kohteita toki vielä riittää! Samoin joulukuussa. Ja sitten on vielä useita selvittämättömiäkin kohteita. Eli ei ole pelkoa siitä, että tekeminen loppuisi.

Tämän vuoden 2017 tammi-lokakuussa olen kirjoitellut patsasteemasta jo yhteensä 90 blogikirjoitusta. Ideana on järjestellä Vaasan julkisten veistosten, muistomerkkien ym. kokonaisuutta kuukausittain eteneväksi, pvm:n mukaan esiteltäviksi tietopaketeiksi. Olen käyttänyt perusteena ko. teoksen syntymäpäivää, ts. sitä päivämäärää, jolloin teos on paljastettu. Vuosiluku kertoo teoksen iän.

Vanhin esitellyistä muistomerkeistä on tähän mennessä Hietalahden Villan puistossa oleva Totikivi, 1.5.1843, ja uusin on Vaasaan saatu ajankohtainen sotilasmuistomerkki, jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, 23.9. 2017.

Tietoa Vaasan patsaista ja muistomerkeistä toivon edelleen kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Perustiedot saadaan kasaan kirjoista, netistä, mutta toivon saavani mukaan tähän rojektiin myös aivan tavallisia arkisia muistoja, kokemuksia ja kuviakin kotialbumeista ko. kohteisiin liittyen. Tätä varten avasin alkuvuodesta toiveikkaana myös facebook -sivuston täydentämään tätä blogikirjoittelua.

Isompana kuviona tämän Rojekti X= hankkeen taustalla etenee hienosti myös Suomen Wikmedian iso hanke päivittää Suomen suurten kaupunkien, kuten Vaasan julkiset taideteokset. Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Vaasan pysyvät julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Muistolaatat ovat erillisenä luettelona.

Wikipedia: Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4

Suomen Wikimedian pj. Heikki Kastemaa vieraili Vaasassa viikonloppuna 28. - 29.10. Tällöin tilanne käytiin läpi, ja listasta puuttuvia kohteitakin kuvattiin vielä, vaikka sää ei patsasbongailua suosinutkaan.

Myös tätä listaa toivon jokaisen asiasta kiinnostuneen seuraavan, ja ilmoittavan puutteista ja selvistä virheistä. Wikipedia- avoin tietosanakirja on aina kesken, mutta hyvin lähelle tämän hetkistä todellista tilaa on mahdollista päästä, jos tiedostoa vaan halutaan päivittää, pitää sitä ajan tasalla paikallisin voimin. Viikonloppuna heräsi idea ja toive saada perustettua Vaasaan jonkinlainen wikipediakirjoittajien ja kuvaajien ryhmä, yhteisö.

Arvoisat Ystävät, olette sydämellisesti tervetulleita mukaan näihin patsaiden- ja muistomerkkien kartoitus hankkeisiin. Sekä jakamaan tietoja, muistoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä, että kommentoimaan jo tehtyjä, vanhoja blogikirjoituksia.

Helpointa on tulla mukaan alla olevalle fb-sivullelle. Voit aloittaa uusia viestiketjuja, lisätä kuvia, esittää lisäkysymyksiä / vastata muiden esittämiin kysymyksiin jne.

Tutustu Rojekti X= sivustoon!
Ole mukana, - tietojen, kokemusten, omien ajatusten jakaminen on tätä päivää!

https://www.facebook.com/rojektixon/


Rojekti X= jatkuu marraskuun osalta seuraavasti:

X= 1.11. (1981) Korsholman sotilassoitto-opisto, muistolaatta, Mustasaaren koulu

X= 12.11. (1949) A.A. Levón, Lauri Leppänen, Kaupungintalon puisto

X= 12.11. (1924) Kaarle IX, John Munterhjelm, Kaupungintalon julkisivu

X= 18.11. (2006) Gridlock, Jaakko Niemelä, Hovioikeudenpuistikko, Rewell-Centerin pääty

X= 29.11. (1981) Artturi Leinonen, muistolaatta, Hovioikeuden puisto


Onko sinulla tietoa?

1. Stundarsissa Hemmerin talon eteisessä olevasta Jarl Hemmerin muistolaatan historiasta? Kuvia, vanhoja, uusia?

 2. Hienoon kuntoon kunnostetusta Tiklaspuistossa olevasta Elias Ilkan veistoksesta?


Kuva: AN. Peikko ja Impi Tiklaspuistossa.

Veistos on vuodelta 1917 eli sadan vuoden takaa. Se oli alun perin Meriniemessä Tikanojan mailla. Kaupungille se lahjoitettiin v. 1959. Lisää tietoja tarvittaisiin!

3. Lisää tietoja tarvitaan myös Illuusiosta, joka luo värivaloa pimeneviin iltoihin Palosaaren sillan kupeessa. Vaasan sähkön maisemapylväs saatiin tuomaan tunnelmaa ja piristystä syksyllä 2007. Virallista käyttöönotto pvm ei saamieni tietojen mukaan ole. Onko kellään kenties kuvia heti pylvään käyttöönoton alusta?

Jos haluat katso kuvia Illuusiosta, niin klikkaa tämän blogin sivuille tai wikipediaan niin näet kuvia muistakin maamme maisemapylväistä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/ei-pelkka-sahkopylvas.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maisemapylv%C3%A4s#Illuusio.2C_Vaasa

4. Yhteisötaideteoksesta Palasista kokonaisuus, Palosaaren torilla?

Kuva: AN

5. Runsorin muistokivestä? Vuoden 1918 muistokivi, Evert Kull, 1931 syksy, Runsorintie


Kuva: AN

Avusta ja yhteistyöstä kiittäen, Aimo Nyberg,
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com tai 050 3308540

lauantai 28. lokakuuta 2017

Vaasan patsaat ja puistot Wikipediaan - NYT



Kuva: AN 27.10.2017 Eilinen sää oli tällainen, - syksy ja talvi ottivat mittaa toisistaan.

Tänäänkään ei ole mikään paras mahdollinen keli lähteä KUVASAFARILLE, eli bongailemaan Vaasan patsaita, muistomerkkejä, muistolaattoja. Näin kuitenkin on tänään tarkoitus tehdä.

Myös Vaasan puistoja on tarkoitus ainakin kartoittaa, ja kenties kuvatakin. Lehdettömät puut ovat omalla tavallaan haaste kuvaajille, mutta voihan ajatella niinkin, että nyt näkyvät myös rakennukset ym. kaupunkikuva paremmin kuin keskikesällä.

Saamme tänään Vaasaan vierailulle viikonlopuksi Suomen Wikimedian pj:n Heikki Kastemaan ja muutamia muitakin wikipediaan kirjoittavia aktiiveja. Aloitamme Pohjanmaan museon kahvilassa klo 12. Toivotaan, että Helsingistä ja Tampereelta tulevien matka sujuu ongelmitta.

Vaasan patsaat ja puistot Wikipediaan

Wikimedia Suomi järjestää kuvaussafarin ja koulutustilaisuuden Vaasassa lauantaina 28. ja sunnuntaina 29.10.2017. Tilaisuuden tavoitteena on kuvata ja kartoittaa Vaasan julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä ja muistolaattoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä 

sekä Luetteloa Vaasan puistoista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista

Wikipedian Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistolaatoista on osa valtakunnallista Wikiprojektia Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan .
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikiprojekti:Suomen_julkiset_taideteokset_ja_muistomerkit_Wikipediaan

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Vaasan julkisista taideteoksista, muistomerkeistä, muistolaatoista ja puistoista kiinnostuneille ja niille, joilla on halukkuutta lisätä tietoja ja kuvia niistä Wikipediaan.

Osallistuminen ei edellytä kokemusta Wikipedian muokkaamisesta. Kannettava tietokone olisi hyvä olla, kun kuvia ladataan ja kirjataan. Kännykkäkamera riittää valokuvaamiseen. Tapahtuma on kaikille ilmainen.

...

Sinäkin luultavasti käytät wikipediaa

Tätä ilmaista palvelua saa käyttää jokainen, totta kai.

Oletko milloinkaan ajatellut sitä, että joidenkin pitää kirjoittaa näitä wikipedian artikkeleita, kerätä faktoja, järjestellä asiat selkeästi ja asiallisesti luettaviksi jutuiksi, lähdeviitteineen ym. Samoin kuvia on wikipediaan saatu melkoiset määrät.

Suomenkielinenkin Wikimedia alkaa olla jo melkoisissa mitoissa!

Wikipedian käyttäjänä myös Sinä olet tervetullut tämän maailmanlaajuisen projektin tekijäksi, - kirjoittajana, kuvaajana.

Katso ja kuuntele miten Suomen wikimedian pj. Heikki Kastemaa perustelee omaa mukana oloaan!

https://www.youtube.com/watch?v=HLrB-hC4stA

Suomenkielinen Wikipedia sai alkunsa 2002 ja nykyään tuolla Suomen neljänneksi suosituimmalla nettisivulla on jo yli 400 000 artikkelia! Katso viikon videosta lisää suomenkielisen Wikipedian kehityksestä Wikimedia Suomi ry:n puheenjohtajan Heikki Kastemaan kertomana. Videon aineisto: Mediamuseo Rupriikki


Vaasan viikonlopun kuvasafarin järjestää Wikimedia Suomi,
Tapahtumassa mukana: Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n Vaasa ennen ja nyt blogi

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/

RojektiX= fb-sivu

https://www.facebook.com/rojektixon/


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Rauhanpuu Hovioikeudenpuistossa, 28. lokakuuta 1981


Kuva: AN, 27.7.2014


Kuva: AN, 13.8. 2011

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Rauhanpuu Hovioikeudenpuistossa 

Kansainvälisen Lionsjärjestön Rauhanpuu istutettiin Hovioikeudenpuistoon 28.10. 1981. 

Tammen istutti Kaoru Murakami, joka oli tuolloin Lionjärjestön kansainvälinen presidentti. Häntä avustivat liiton puheenjohtaja Rauno Laitinen ja kansainvälinen johtaja Aimo Viitala (LionsClub Vaasa-meri). 

Messinkinen muistolaatta on kiinnitetty tammen edessä olevaan kiveen. Murakamin istuttama tammi oli ensimmäinen rauhanpuu, jonka hän istutti Suomessa. hänen ohjelmassaan olikin kautta maailman istuttaa rauhanpuu missä ikinä hän vierailisi. 

Lainaus päättyy

Tutustu: Lions Club Vaasa-Meri

http://www.e-clubhouse.org/sites/vaasameri/



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Rauhanpuu hovioikeudenpuistossa netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

perjantai 27. lokakuuta 2017

Reino Ignatius-pronssireliefi, 27. lokakuuta 1989





Kuvat: AN, 24.10.2017. Osoitteessa Saaristonkatu 1 löytyy idyllisestä pihamaisemasta tämä näköisreliefi.


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.
  
Reino Ignatius-pronssireliefi 

Pronssireliefi sijaitsee Saaristokadun varrella Vaskiluodossa. 

Reliefin tekijä on kuvanveistäjä Raimo Heino. 

Pronssireliefi on kiinnitetty suuren luonnonkiveen, joka on Ignatiuksen entisen asuintalon lähellä Ignatiuksen puistossa. Kiven korkeus on noin 1,2 m. ja julkisivun leveys noin metri. Kiven takaosa on noin kaksi metriä pitkä. 

Laatan koko on 49 cm korkeus ja leveys 33 cm. Laatta on osittain upotettu luonnonkiveen. Reliefissä on latinankielinen teksti: 

Hic habitabat Reino Ignatius
qui amoenitatem loci creavit
MDCCCCLI  MDCCCCLXXVII 


Täällä asui Reino Ignatius joka loi paikan kauneuden 1951 -1977 

Reliefi paljastettiin ja luovutettiin Vaasan kaupungille 27.10. 1989. 

Taustatietoja 

Diplomi-insinööri Reino Ignatius toimi hyvin pitkään Suomen Sokerin Vaasan tehtaiden johtajana. Hänen aikanaan Sokerin tehdas- ja asuinalueen miljöötä kaunistettiin lukuisilla istutuksilla. Omaiset ja ystävät halusivat kunnioittaa Ignatiuksen elämäntyötä, josta voidaan edelleen nauttia, vaikka sokeritehdasta ei enää olekaan. 

Vaasan kaupungille reliefin luovutti Ignatiuksen tytär, taidegraafikko Elina Luukkanen ja lahjoituksen vastanotti kaupunginjohtaja Martti Ursin. 

Sokerin alueella Vaskiluodossa on poikkeuksellisen runsas kasvivalikoima ja edelleen näkyy, että ympäristön kauneus on ollut Ignatiukselle harrastus ja sydämen asia. 

Reliefi valmistui Ignatiuksen 75-vuotisjuhlaksi vuonna 1988.

Lainaus päättyy

Tuntematon Reino Ignatius

Netistä löytyy aika vähän tietoja Reino Ignatiuksen elämänvaiheista, merkittävästä urasta Suomen Sokerin palveluksessa Vaasassa. Kirjoissa voisi olla paljonkin, mutta en ole niitä löytänyt. Vaasan historiaa 1900-luvulta on aivan liian vähän saatu kirjojen kansien väliin.

Myös wikipediaan tulisi Reino Ignatiuksesta laatia artikkeli.

Yksi linkki kuitenkin: Vaasa NYT, valokuvankaunis kaupunki/ muistomerkki / Ignatius

http://vaasanyt.net/muistomerkki/ignatius/




Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Reino Ignatius-pronssireliefi netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 26. lokakuuta 2017

Ensilumi satoi Vaasaan

Setterbergin puiston antiikkipatsasjäljennökset ovat aina kiinnostaneet vaasalaisia.

Tässä pieni tunnistusleikki, kertausta Vaasan patsaita ”bongaaville”.

Tunnistatko näistä tämän päivän (26.10.2017) talvisista valokuvista mikä veistos alla olevista kuvista puuttuu?

Setterbergin puistossa ovat seuraavat veistokset:

1. Borghesialainen miekkailija
2. Apollo
3. Venus miekkoineen
4. Lepäävä Merkurius
5. Poika ja hanhi
6. Puutarhauurna 1
7. Puutarhauurna 2

Katso alla olevat kuvat, tunnista tai päättele mikä veistos puuttuu?







Yllä olevissa kuvissa ovat, ylhäältä alaspäin lueteltuina: Puutarhauurna 1, Borghesialainen miekkailija, Lepäävä Merkurius, Venus miekkoineen, Puutarhauurna 2 ja Poika ja hanhi.


Myös tänään ensilumen jälkeen puisto oli erityisen kaunis.


Kesällä tässä upeassa puistossa on suihkulähde.


Oikea vastaus on Apollo.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg