TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 25. syyskuuta 2017

Pystykierre, 25. syyskuuta 1997






Kuvat: AN, 3.9.2017. Asko Halme on nimennyt tämän teoksensa rakkaan harrastuksensa mukaan. Pystykierre on lentämistä harrastavan arkkitehdin sanojen mukaan erittäin vaikeaa taitolentoliike.


Veistosten, taideteosten kuvaileminen sanoin ja valokuvin on aikaa ja keskittymistä vaativaa. Sen voi tehdä monella tavalla. Kun tuntee taiteilijan, tilanne on toisaalta helppoa, mutta samalla myös haasteellisempaa.

Asko Halmeen hyvin tuntevana esitän Pystykierre -teoksesta kuvia, jotka ovat omakohtaisia tulkintoja, näkemyksiäni teoksen nimestä, aavistuksia taiteilijan ajatuksista, ja mahdollisista tuntemuksista hänen katsoessa yläilmoista maailmaa.

Kuvaajana minun oli tyydyttävä katsomaan teosta alhaalta ylöspäin. Samaistumista, mielikuvitusta on aina lupa käyttää, kun ollaan tekemisessä taideteosten kanssa.

En saa (tätäkään teosta esitellesäni) koko fiilistä tiivistettyä yhteen ainoaan kuvaan, siksi kuvaan kohdetta paljon, valitsen useampia kuvia tähän, muokkaan kuvia nyt myös poikkeuksellisen paljon, rinnastan kuvia peräkkäin saadakseni esiin kontrasteja muodoissa, osien suhteissa, väreissä jne. Näin uskon korostavan teoksen ideaa.

Myönnän, että turistibussien ikkunoista, penkkirivien välistä, patsaiden ym.teosten kokeminen on paljon vaikeampaa. Nopeasti ohi kulkemalla ei ole ihan helppoa aina saada patsaista kovin monipuolista kuvaa. Mutta ammattitaitoiset oppaat osaavat kyllä asiansa, tekevät ihmeitä elävöittäessään uteliaiden kuulijoiden tekemiä havaintoja esiteltävistä kohteista. Toivon myös, että näistä minun henkilökohtaisista tulkinnoistani on jotain apua, jopa oppaille, ja kaikille näistä kohteista kiinnostuneille.


Tämän Rojekti X= kirjoitussarjan idea on tehdä näkyviksi, tutuiksi paikallisia patsaita, veistoksia, muistomerkkejä, ja muistolaattoja. Vaasassa meillä on näitä pitkälti yli 100 kohdetta. Kohteita olen esitellyt vuoden alusta alkaen ko. teoksen ”syntymäpäivänä”, eli julkistamispäivien mukaisesti.

Lista on jo pitkällä, ja se täydentyy vuoden loppuun mennessä. Esitän kohteista perusfaktat, lähteet mainiten, ja muutamalla tai useammalla kuvalla pyrin saamaan aikaan kiinnostusta myös käymään kohteen luona, kenties jopa itsekin kuvaamaan näitä kohteita.

Patsasbongaus ei ole hullumpi ulkoiluharrastus.




Kuvat: AN, 3.9.2017 olimme Asko Halmeen kanssa yhteisellä patsas- ja arkkitehtuurikuvausretkellä.


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Pystykierre 

Teos sijaitsee Aikuiskoulutuskeskuksen pihassa, Runsorissa. (on nykyisin Runsoria Business Park / lisäys AN) 

Taideteoksen tekijä on Asko Halme. 

Teos on paljastettu 25.9.1997. 

Taustatietoja 

Arkkitehti Asko Halme (1931 – ) toimi kaupungin arkkitehtina Vaasassa 1976 – 1994. Hän suunnitteli useita julkisia rakennuksia Vaasaan mm. Virastotalo, Kappelinmäen päiväkoti, Vaskiluodon matkustajaterminaali, Teeriniemen koulu ja päiväkoti, Kappelinmäen koulu, Länsimetsän päiväkoti ja monitoimitalo Variska. 

Monet Halmeen veistokset liittyvät hänen omiin rakennussuunnitelmiin hyvin olennaisena osana kokonaisuutta. Hän itse kertoo, että omien rakennusten yhteydessä oli mahdollista kokeilla reliefien tai veistosten tekoa suurempaan mittakaavaan. 

Halmeen veistokset eivät synny massaa muovailemalla vaan rakentamalla elementeistä tilaa. Suorista ja kulmikkaista osista syntyy lukemattomia uusia, erilaisia tilasommitelmia. Ne vastaavat paremmin hitsattavaan teräsmateriaalin vaatimuksia ja Halmeen omaa luonnetta. 

Kulmateräs on Halmeen suosikkimateriaali. Pienikin veistos voidaan helposti ja halvalla vakiotuotteista suurentaa julkisenveistoksen vaatimaan kokoon. Veistosten osien terävät varjot muuntuvat ja elävät auringossa.” 

Lainaus päättyy

Ruskea pinta kuuluu teokseen 

Koska omasta kokemuksestani tiedän, että patsaskierroksilla, joita olen vetänyt, Askon teosten kohdalla ihmetellään ja kysellään veistosten ruosteesta, on syytä todeta:

Lainaus wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4nkest%C3%A4v%C3%A4_ter%C3%A4s

 ”Säänkestävä teräs eli corten-teräs on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle.”

 Lainaus päättyy


Kuva: AN


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, sekä vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Pystykierre netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, 23. syyskuuta 2017





Kuvat: AN, 23.9.2017.

Muistolaatan paljastustilaisuus oli perinteinen, arvokas tilaisuus. Asiaa eli historialliset faktat kertoi Pohjanmaan Viestikillan puheenjohtaja Lasse Kinnunen, ja laatan paljasti Tuomas Koskinen.

Näin Saarmaa (ent. Stenholm) kertoo sen itse

Alla olevan linkin ainutlaatuinen A.R. Saarmaan haastattelu on jokaisen Suomen itsenäistymisen historiasta kiinnostuneen ehdottomasti kuunneltava. Vaasan merkityksestä näihin sadan vuoden takaisin tapahtumiin on jostain syystä haluttu käydä keskusteluja aivan liian vähän.

Haastattelussa äänessä siis itse jääkärieversti A.R. Saarmaa.

Artur Reinhold Saarmaan haastattelu. Kesto 1 tunti 10 min, 19 s. (Kannattaa kuunnella kokonaan, Vaasaa koskeva osuus alkaa 16 min 45 sekunnin kohdalta, Harald Boucht mainitaan kohdassa 43 min 30 s.)

Julkaistu: 19.8.1969

Ohjelmasta: Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut

yle ELÄVÄ ARKISTO

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat

Lainaus:

”Jääkärieversti, sähköinsinööri Artur Reinhold Saarmaa (ent. Stenholm) (1892-1971) lähti Saksaan tammikuussa 1916 Oulunkylästä käsin, opiskelupaikka oli Tampereella. Saarmaa ei kertonut lähdöstään kenellekään sukulaiselle. 

Perillä Saksassa Saarmaa arvosti tiukkaa ja asiallista kuria, ja vain miellyttäviä muistoja on jäänyt mieleen. Hän kertoo, miten suuri hämmästys oli lehdestä vuonna 1917 lukea, että Suomessa oli punakaartilaisista. ”Sellaisista me jääkärit ei tiedetty mitään. Se oli meistä ihmeellistä ja masentavaa.” 

Saarmaata kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Monien vaiheiden jälkeen Saarmaa pääsi radiolaitteineen Vaasan Vaskiluotoon, missä hän rakensi radiovastaanottoaseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen komeroon. Asema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut joulukuussa 1917 löytämään. Ensimmäinen lokakuun alussa saatu sanoma koski aselaivoja. Marraskuun lopulla saatiin sanoma, ettei Saksalla ole mitään sitä vastaan, että Suomi julistautuu itsenäiseksi.”

Lainaus päättyy

Toinen lainaus:

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen jäsenlehdestä PAROLE 1/2013

Viestiaselajin Grand Old Man jääkärieversti A. R. Saarmaa 

"Jääkärieversti Arthur Reinhold Saarmaa (vuoteen 1935 Stenholm) kuului viestiaselajin keskeisiin kehittäjiin itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Hänen merkittävä roolinsa maamme radiotoiminnan uranuurtajana, useiden viestijoukko-osastojen komentajana sekä sota-ajan yhtymien viestitoiminnan johtotehtävissä antoivat hänelle aikanaan arvonimen “viestiaselajin grandold man”. 

Viestirykmentissä Riihimäellä muisteltiin eversti Saarmaan toimintaa aselajin kehittämistä käsitelleessä seminaarissa 21.9.2012. 

Arthur Reinhold Stenholm syntyi Tuusulassa 120 vuotta sitten 23.9.1892. Koulunkäyntinsä ja opintojensa jälkeen hän liittyi Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:een tammikuussa 1916. 

Saksassa hän sai perusteellisen viestikoulutuksen ja osallistui mm jääkäripataljoonan ensimmäiselle radioviestittäjäkurssille. 

Syksyllä 1917 hänet komennettiin salaisen radiovastaanottoaseman hoitajaksi Vaasaan. Vapaussodan alussa 29.1.1918 Stenholm valtasi Vaasassa toimineen venäläisen radioaseman, otti sen valkoisen armeijan käyttöön ja toimi sen hoitajana koko sodan ajan. Asema mahdollisti valkoisen armeijan johdon ensimmäiset yhteydet ulkomaille.”

Lainaus päättyy


Historiallisia tapahtumia tässä rakennuksessa 




Kuvat: AN. Villa Grönroos Niemeläntiellä Vaskiluodossa on nykyään taas hienossa kunnossa, kiitos nykyisen omistajan. Kuvassa näkyvän parvekkeen takana talon toisessa kerroksessa oli sata vuotta sitten biljardisali. Tämän huoneen kaapissa oli vuoden 1917 lopussa, ja keväällä 1918 salainen radiovastaanotin asema. Vieraana kävi mm. C.G. E. Mannerheim.


Tutustu Pohjanmaan viestikillan fb-sivut

https://www.facebook.com/pohjanmaanviestikilta/

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry

http://www.jp27.fi/



MUSEOT:

Pohjanmaan museo,  JÄÄKÄRIT näyttely 6.10.2017 – 27.5.2018.

http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=Koti

”Pohjanmaan museo järjestää Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi jääkäriliikkeen historiaa sekä vuosien 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta esittelevän näyttelyn. Jääkärit avaa näkymän Suomen kohtalonhetkiin ja jääkäreiden elämäntarinoihin ruohonjuuritasolta, yksilöiden kokemusten kautta. Uuteen tutkimustietoon perustuva näyttely päivittää kuvan jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä sekä liikkeen merkityksestä Suomen historiassa.” 


Suomen Jääkärimuseo, Kauhava

https://www.kauhava.fi/jaakarimuseo

”Uusittu perusnäyttely keskittyy jääkäriliikkeeseen. Miten ja miksi? Koska ja kuinka? Missä ja milloin? Valokuvien, haastattelujen ja videoiden sekä elokuvien avulla tutustutaan jääkäriliikkeen historiaan. Kaikki 1.897 jääkäriä ovat läsnä, mutta tarkemmin tutustutaan muutamiin kymmeniin nuoriin urheisiin miehiin, heidän ajatuksiinsa ja kohtaloihinsa. 

Näyttelyssä hyödynnetään AV –tekniikkaa, jonka ansiosta mm. jääkäreiden aidot harjoitukset Lockstedtissa vuonna 1916 välittyvät museovieraille. Voimme kuunnella ja katsella päiväkirjoja ja kirjeitä ja kortteja ja kuunnella jääkärihaastatteluita, joissa vanhat herrat muistelevat omia, jännittäviäkin nuoruusaikojaan.
Dokumentteja, musiikkia ja laulunäytelmiä… Alkuperäisiä jääkäripukuja, jääkäripasseja, rahoja, konekivääri ja muita aseita – sirpaleita, kunniamerkkejä ja jääkäreiden tunnistuslaattoja – aitoa jääkäreitten esineistöä."

 
Wikipedia 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Saarmaa




Kuva: AN.

Huomautus, laatasta puuttuu paljastuspäivänä tekstin yläpuolelle tuleva JP 27:n jääkärimerkki, jääkäriristi (ylläolevaan kuvaan merkki on siis photoshopattu laatan päälle. Kuvan vaihdan myöhemmin, kun laatta on valmis).


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, sekä vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg Rojekti
X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com



Maasta ja auringosta, 24. syyskuuta 1982






Kuvat: AN, 28.3.2017.
Antti Maasalon teos Maasta ja auringosta Palosaarella on kiehtova kohde katsottavaksi ja myös valokuvattavaksi.

Lainaus:

Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, päivitetty versio 2008.

Maasta ja auringosta 

Patsas sijaitsee Palosaarella Vaasan Ammattikorkeakoulun ja Yliopiston välissä, ammattikorkeakoulun tontilla. Wolffintie 30.

Patsaan on suunnitellut ja tehnyt taiteilija Antti Maasalo (1940 - ). 

Veistos on valmistettu haponkestävästä teräksestä. Siinä on kolme sisältä valaistua pystymoduulia, joissa vihreä on maan, sininen on veden ja keltainen on auringon värit. Pyörivä keskiö kertoo maan ja auringon yhteydestä. 

Valtion taidetoimikunnan hankkima veistos paljastettiin 24.9.1982. (Vaasan ammattikorkeakoulu oli tuolloin Teknillinen oppilaitos ja kuului valtiolle).

”Maasta ja auringosta”-veistos kuuluu taiteilija Antti Maasalon vuonna 1977 aloittamaan ekosarjaan, jossa hän käsittelee luonnon eri elementtejä. Taustalla on ajatus pehmeämmästä teknologiasta, sillä tekniikkaa voi käyttää muuhunkin kuin hyötytarkoituksen. 

Lainaus päättyy

Teos oli jonkun aikaan pois paikaltaan viereisen Vaasan ammattikorkeakoulun rakennuksien remontin ajan. Taideteos oli konservoitavana, ja se on nyt (2017) kuin uudestisyntynyt, teos kiiltää ja loistaa, peilaa ympäristönsä värejä, muotoja, liikettä hienolla tavalla.

Katso lisää blogikirjoituksesta, jonka tein teoksen takaisin tulon jälkeen:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/maasta-ja-auringosta.html

Antti Maasalon kaunis, mielestäni suorastaan häkellyttävän hieno taideteos, on palannut alkuperäiselle paikalleen Wolffintien reunaan Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) päätyyn. 

Nyt valmiiksi saadun rakennuksen remontin ajan Antti Maasalon taideteos oli konservoitavana, eli siis puhdistettavana, kiillotettavana ja teknisestikin kunnostettavana. Nyt uuden kiiltävänä teos on kuin uudesti syntynyt. Sen liikkuvat osat pyörivät pirteinä, ja peilimäisillä pinnoilla heijastuvat upeasti ympäristön kaikki värit, muodot, liikkeet… 

Tätä Antti Maasalon teosta olen jo odottanutkin takaisin. Tämä taideteos on tuonut Palosaareen modernia, leikkisää ja luovaa ilmettä jo vuodesta 1982 alkaen. Teos on paljastettu 24.9.1982, eli samana syksynä, jolloin itse aloitin kuvataideopettajan työt täällä Vaasassa. 

VAMK:n (entisen Vaasan Teknillisen oppilaitoksen) ja sen viereen nousseen Vaasan yliopiston välissä oleva Antti Maasalon teos on nimeltään Maasta ja auringosta. Olemassaolollaan se on jo yli 34 -vuoden ajan muistuttanut, kaikkina vuodenaikoina, ja joka säässä, 24/7, maailmankaikkeuden ja oman itsemme suhteesta ja vuorovaikutuksesta, rytmeistä meissä itsessämme ja kosmisissa mittakaavoissa. Näin minä koen Antti Maasalon taiteen. Hänen teostensa äärellä minulla on hyvä, turvallinen, ja iloinen mieli. Siksi olin eilen erityisen onnellinen, kun aivan sattumalta, aurinkoisena iltapäivänä, satuin katsomaan – oikeaan paikkaan ja oikealla hetkellä. 

Ilmestys ei päästänyt minua ohi. Yksi taideteos ja miljoonia tapoja kokea, nähdä se! Antti Maasalon taiteen laaja näyttely nähtiin vuoden vaihteessa Pohjanmaan museossa. (30.9.2016–5.2.2017, Valon vuosikymmenet – Antti Maasalon taidetta 1968–2016) 

Suosittelen, tutustu taiteilijaan!

http://www.maasalo.fi/


Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Maasta ja auringosta, netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 23. syyskuuta 2017

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta, 23. syyskuuta 1954



Kuvat: AN. Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta on Pohjanmaan museon Muistohallin ulkoseinässä.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta 

Pohjanmaan museon merenpuoleisessa kivijalassa Muistohallin ikkunan alapuolella. 

- arkkitehti Thom Thesleff (1895 – 1961). 

- syvennys, johon Hedmanin puolisoiden tuhkauurnat on sijoitettu lääninhallituksen luvalla, on peitetty Kurikan graniitista valmistetulla laatalla. 

Karl Hedmania merkitsemässä on vapaamuurarien kolmiotunnus (muurauslasta) ja hänen puolisoaan rouva Hedmanin nimen alkukirjaimet: E M E H 

- vihitty 23.9.1954 professori Karl Hedmanin syntymän 90-vuotispäivänä. 

KARL GUSTAF WILHELM HEDMAN (1864 – 1931) kaupunginlääkäri, professori. Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vv. 1905 – 1912 sekä useiden lauta- ja toimikuntien jäsen. 

V. 1895 perustetun Pohjanmaan Historiallisen Museon johtokunnassa Hedman oli vuodesta 1899 rahastonhoitaja, vuodesta 1912 yhdistyksen puheenjohtaja ja vuodesta 1922 kaupunginlääkärityönsä ohella museon intendentti kuolemaansa saakka. 

Hedman oli myös liikemies; I maailmansodan aikana hän tuotti ulkomailta vaikeasti saatavia lääkekasveja ja mausteita ja käytti varat kokoelmiensa kartuttamiseen. Pohjanmaan Museo on suurimmaksi osaksi hänen aikaansaannostaan. 

ELIN MARIA EMILIA HEDMAN o.s. Haseelblatt (1877 – 1943) teki elämäntyönsä apuna. Pariskunta oli lapseton ja testamenttasi koko omaisuutensa Vaasan kaupungille ja Pohjanmaan Museolle. Puolisonsa kuoltua toimi Elin Pohjanmaan Museon intendenttinä 12 vuotta.

Lainaus päättyy


Tutustu Hedmanin Säätiöön

http://www.hedmanskastiftelsen.fi/?page=S%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6




Kuvat: AN. Karl Hedman 150 juhlanäyttelyn avajaiset, ja Muistohallin lasimaalaus Isänmaa.

Lainaan tähän omaa kirjoitustani tässä blogissa: (Karl Hedman 150 -juhlanäyttelyn avajaiset)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/05/1-karl-hedman-150.html

Arvokkaat avajaiset 

Pohjanmaan museossa avattiin (23.5.2014) KARL HEDMAN, keräilijä ja museomies -näyttely.
Avajaisissa tervehdyssanat lausui vt. museojohtaja Selma Green. Hän luonnehti muutamin sanoin Karl Hedmania ja hänen elämänvaiheitaan, ja myös Karl Hedmanin suurta merkitystä ei vaan Vaasalle, vaan myös koko Suomen mittakaavassa. Kunniaa saivat toki myöhemmätkin taiteentukijat, keräilijäsukupolvet, joita Vaasassa on onneksemme riittänyt. 


Mutta miksi juuri Vaasassa on ollut useita merkittäviä keräilijöitä? Tässä olisi vielä valtavasti selvitettävää taiteen ja kulttuurin tutkijoille. Vaasa on ehdottomasti edelleen myös tänään merkittävä taide- ja kulttuurikaupunki. Aikoinaan Vaasa saattoi olla jopa ”mitalisijoilla” eli kolmen kärjessä, kun mitattiin missä kaupungissa on määrällisesti eniten erilaisia kulttuurilaitoksia, ja esim. taidemuseoissa merkittäviä kokoelmia. Uskoakseni kovin kaukana kärjestä ei olla tänä päivänäkään, vaikka kehitys ei täällä ole mennyt viime vuosikymmeninä kovin näkyvästi eteenpäin. Suuret ja näyttävät satsaukset ovat jääneet tekemättä. 

Hedmanin näyttelyn avauspuheen piti yli-intendentti Berndt Arell (Nationalmuseum, Stockholm). Tukholmassa merkittävään asemaan edennyt alan huippuammattilainen oli omassa elementissään saadessaan kertoa omista vaiheistaan täällä Vaasassa ja Hedmanin kokoelmin parissa. 1980-luvulla Arell teki töitä juuri Pohjanmaan museossa! Berndt Arellin avajaispuhe kuultiin arvokkaassa tilassa. Muistosali, jossa on mm. tuo yllä olevan kuvan upea isänmaallinen lasimaalaus, on valitettavasti monelle vaasalaiselle liian tai jopa täysin tuntematon paikka. Salin henki on vuoden 1918 sisällissodan voittajien eli valkoisten näkemysten mukainen. 

Yhteisen Suomemme 100-v juhlavuoden lähestyessä tällä Karl Hedmanin katedraalisella tilalla voisi olla hyvin suuri merkitys yhtenä osana maamme historiallisten tosiasioiden ymmärtämisessä. 

Yksittäiset keräilijät, kuten Karl Hedman, samoin monet aikoinaan perustetut yhdistykset, mm. Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ovat jo Suomen itsenäisyyttä edeltäneeltä ajalta asti tehneet arvokasta työtään, jotta tärkeiksi koetut aineelliset ja henkiset arvot voisivat säilyä seuraaville sukupolville. Vetovastuu tässä työssä on jossain määrin siirtynyt viime vuosikymmeninä valtiolle ja myös kunnille ja kaupungeille. Nyt on taas herätty sen tosiasian eteen, ettei yhteiskunta ainakaan yksin ole niin rikas, että kaikista tarpeellisista toimista selvittäisiin kunnialla. Onko aika kypsymässä myös uudenlaisille toimille? Varallisuutta on kertynyt ympärillemme paljonkin, myös kohtuullisessa määrin ihan tavallisillekin ihmisille. Perinteiset mesenaatit, toki niitäkin varmasti vielä löytyy, mutta oikeasti rikkaiden hyväntekijöiden ja kulttuurin tukijoiden rinnalle sopisi myös hyvin uudenlaiset, jonkinlaiset kansalaisten tukitalkoot, tai vastaavat keräykset ym. toimet. 

Kirjoitan näistä jatkossa lisää. Ideoita kannattaa nostaa esiin, - maailma muuttuu joka päivä. Ei ole ollenkaan huono juttu käydä näyttelyissä, ja perehtyä historiaan. Eteenpäin näkee, kun katsoo aina välillä myös taaksepäin. 

Lainaus päättyy


Kuva: AN. Hedmaninkadun kyltti, 24.9.2014

Katukyltti Hedmaninkatu on ajankohtainen myös nyt Suomen 100 -v. historiaan liittyen. Edessämme on Suomen ja Vaasan historian tärkeä vuosi 2018.

Karl Hedmanin isä menehtyi lavantautiin, ja vaikeudet osaltaan johtivat säästäväisyyteen ja keräilyn arvostamiseen läpi koko hänen elämänsä ajan. Lääkärin työstäkin palkkioksi Karl Hedman otti mielellään esineitä, joita aktiivisesti keräämällä ulkomaita myöten, syntyi vähitellen merkittävä taide- ja esinekokoelma, Hedmanin kokoelmat. Valtaisa ponnistus oli myös museorakennuksen aikaansaaminen. Valmista oli kesällä 1928, ja museo avattiin mm. presidentti Relanderin kunnioittaessa läsnäolollaan juhlavia avajaisseremonioita. Kovin kauan ei Karl Hedman ehtinyt aikaansaannoksestaan nauttia, sillä hän kuoli huhtikuussa 1931. Karl ja Elin Maria Emilia olivat lapseton pariskunta. Heidän mittavat kokoelmansa ovat lahjoitettu Pohjanmaan museolle.



Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

perjantai 22. syyskuuta 2017

Vaasan muraalit

Valmista tuli. Eikä mitä tahansa seinään tehtyä töherrystä. Nyt ei kyllä ole mitään valittamista laadusta, eikä aiheestakaan. Ainakaan minun mielestäni. Päinvastoin. Upea on!


Vaasa oli mukana UPEA17 -kaupunkitaidefestivaali tapahtumassa 1.–24.9.2017.

Ricky Lee Gordon toteutti muraalin Vaasan keskustaan. Teos on osa UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia, jota järjestää Upeart-yhdistys. Tänä vuonna toteutetaan yli 20 pysyvää muraaliteosta sekä muuta kaupunkitaidetta ja tapahtumia 14 suomalaiskaupunkiin.

Vaasan teoksen toteuttamisessa ovat mukana Vaasan kaupunki, Vaasan kulttuurikeskus, Visit Finland, Tikkurila, Taike, Cramo ja dripit.fi

Lisätietoa Ricky Lee Gordonista:

Nettisivu: http://rickyleegordon.com/
Facebook: https://www.facebook.com/ricky.l.gordon
Instagram: https://www.instagram.com/rickyleegordon/



Tältä tämä sama seinä näytti vielä hetki sitten eli 13.9.2017.

Muutama kuva tältä aamulta (22.9.2017) Kuvia otin siis koko seinästä, jotta taideteoksen ilme tulisi mahdollisimman oikein esille. Muutamalla rajaamillani osakuvilla haluan saada näkyviin myös niitä fiiliksiä, joihin kenties taiteilija on halunnut meitä johdattaa.

Nämä kokonaisuudesta rajatut kuvat tarjoavat mielestäni jännittävän mahdollisuuden nähdä sielunsa silmin kuviteltuja paikkoja, peilata niitä omiin kokemuksiin ja unelmiin.

Nautitaan nyt näistä kaupunkiimme saaduista uusista, Vaasan näkövinkkelistä katsottuna aivan toisenlaisista maisemista.












Kuvat: AN 22.9.2017

Esittelen tässä blogissa, Vaasa ennen ja nyt, lähipäivinä myös vuosi sitten Vaasaan tehdyn muraalin, Paloaseman tornissa olevan teoksen, jonka teki Andrew Hem.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Heikki Klemetti, 20. syyskuuta 1980




Kuvat: AN, 18.9.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, päivitetty versio 2008.

Heikki Klemetti 

Patsas sijaitsee Vaasan lyseon lukion tontilla Vaasanpuistikon puoleisella reunalla. 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917- 2010). 

Kivityöt on tehnyt Veljekset Suokko Tervajoelta. 

Professori Heikki Klemetin pronssiin valettu korkokuva on tehty Lyseon juhlasalissa olevan medaljongin mukaan. Korkokuva on kiinnitetty punagraniittiseen paateen, jossa kuvan alapuolella pronssikirjaimin teksti: 

Heikki Klemetti 1876 - 1953 
sekä kaiverrettu alkutahdit Klemetin säveltämästä laulusta "Oi kallis Suomenmaa". 

Patsas paljastettiin Lyseon 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä 20.9.1980. 


Taustatietoja 

Patsas hankittiin vuonna 1976 olleen Heikki Klemetin syntymän 100-vuotispäivän johdosta Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry:n (VaLeO) aloitteesta. Vaasan kaupunki osoitti tarkoitukseen määrärahan Hedmanin rahastosta vuonna 1980. 

Heikki Valentin Klemetti (1876-1953) professori, kuoronjohtaja, säveltäjä ja musiikkikirjailija oli kotoisin Kuortaneelta. Hän oli oppilaana Vaasan Lyseossa vuosina 1884-1890 ja 1891-1894. Elämäntyönsä Klemetti suoritti Helsingissä. Hän toimi Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) johtajana vuosina 1898-1927. Perustamansa Suomen Laulun (1900) johtajana hän vaikutti suomalaisen kuorolaulun kehitykseen ja voimakkaaseen kasvuun. 

Lainaus päättyy


Lue lisää tästä miehestä, joka on päässyt myös jopa postimerkkiin!




Lue lisää kuvanveistäjä Tea Helenelund-Suomisesta


 
Kuva AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Heikki Klemetti osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

tiistai 19. syyskuuta 2017

Vaasan Jaakkoo, 19.9. 2015


Kuva: AN. 19.9.2015.

Vaasan Jaakkoo muistolaatan, reliefikuvan J.O. Ikolasta, on alun perin tehnyt Lauri Hyppönen. Se oli osoitteessa Pitkäkatu 37, sanomalehti Pohjalaisen seinällä 32 vuotta.

Vaasan Jaakoon Säätiössä päätettiin tilata arkkitehti Heikki Aitoaholta suurempi 9-metrinen taideteos, samoille kulmille. Tämä Vaasan Jaakkoon elämäntyön kunniaksi pystytetty ”muuri” paljastettiin Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmauksessa 19.9. 2015 arvokkaassa juhlatilaisuudessa.




Kuvat: AN, 19.9.2015.

Nykyisen sanomalehti Pohjalaisen ”pihapiiriin” Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmaan pystytetty muistomerkki paljastettiin tilaisuudessa, jonka avasi Vaasan Jaakon Säätiön puheenjohtaja Seppo Nurmi, muistomerkin paljasti EU-parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri. Juhlapuhe piti professori Jukka Kemppinen, ja myös valtionhallinnon tervehdys kuultiin valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantilalta. Nykyisen Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljamaan puheen aihe oli, pitävätkö Jaakon opit yhä sanomalehdessä. Musiikkia kuultiin Pohjan miehiltä Katariina Korkmanin johdolla. Paikalla oli myös suuri joukko yleisöä.

Vaasan Jaakkoo 

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

- medaljonkimuotokuvassa, halkaisijaltaan 50 cm, on Vaasan Jaakkoo eli päätoimittaja J.O. Ikola sivukuvana 

- tekijä Lauri Hyppönen (1913 - ?) 

- teksti: Vaasan Jaakkoo J.O.IKOLA 1887 – 1951 

- paljastettu VAASA OY:n 80-vuotisdjuhlaviikon aikana 24.2.1983 

- Korkokuvan mallina ollut Lauri Hyppösen 1950-luvun alkupuolella VaLeO ry:lle (Vaasan Lyseon Entiset Oppilaat ry) tekemä mitali. 


JAAKKO OSKARI IKOLA (1887 – 1951) tuli VAASA -lehteen uutistoimittajaksi v. 1918 ja v. 1924 lehden päätoimittajaksi. Raumalaisen HJ. Nortamon esimerkkiä seuraten kypsyi hänessä ajatus etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettavista pakinoista. näin syntyivät ”Oottako kuullu! -pakinat ja ”Jaakkoo selittää” pakinaluonteiset selostukset mm. eduskunnan työstä. 

Ikola oli eduskunnan jäsenenä kokoomuksen edustajana vv. 1927 – 1930 ja vv. 1939 – 1945 sekä Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenenä 15 vuotta. 

V. 1978 perusti VAASA Oy Vaasan Jaakkoon nimeä kantavan kulttuuripalkinnon, jonka tunnus on Jaakkoo-pienoisveistos, myös Lauri Hyppösen tekemä. 

Ajatus muistolaatan hankkimisesta Vaasan Jaakolle syntyi palkintolautakunnan piirissä 1981 (tämä muistolaatta, pyöreä sivuprofiilikuva, on siis nykyään osana isompaa muistomuuria / lisäys AN). 

Lainaus päättyy

Vaasan Jaakkoo muistomerkillä on siis kahdet ”synttärit”, jolloin voimme nostaa esille sekä muistamisen kohdetta, eli Vaasan Jaakkoa, että muistomerkkiä.


Kuvat: AN.

Vaasan Jaakkoosta lisää tietoa

http://vaasanjaakkoo.fi/


Reprokuva: AN. VAASAN-JAAKKOO, VALIOJUTUT II, eteläpohjalaisia murrepakinoita.


Kuva: 20.5.2017.

Vaasan hautausmaalla Jaakko Oskari Ikolan hautakivessä on myös kasvokuvallinen muistolaatta. Laurin Hyppösen tekemä sekin.

Saman mallin pohjalta on aikanaan tehty Vaasan Jaakkoo -mitalit. Sellaisella Vaasan Jaakkoon Säätiö palkitsi muistomerkin suunnitelleen arkkitehti Heikki Aitoahon paljastustilaisuudessa 19. syyskuuta 2015.

Vaasan Jaakkoon toinen reliefi on Alahärmässä kirkon vastaisen puistoalueen nurkassa. Ikolahan oli Härmän poikia.


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vaasan Jaakkoo osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com