TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Minne voin viedä muovipakkaukset?

Vaasassa on kolme kierrätysmuovin lajittelupistettä:

1. Gerbyn S-market, Västervikintie 2
2. PRISMA Vaasa, Jukolantie 1
3. K-supermarket Huutoniemi, Kuninkaantie 65-69






Kuvat: AN, 27.1.2017. Keskikaupungilla ei muoveille ole lajittelupistettä. Lähin on Prisman pihalla. Ihan pieneen paikkaan ei tällaista muovien kierrätyspistettä voida perustaa.
Löytyisikö Vaasan keskustasta sopivaa aluetta jostain?

Netistä muovin kierrätyksestä löytyy hyvin lisää tietoa mm. Rinki ekopiste -sivuilta.

Lainaus:

”Palauta puhtaat ja lajitellut muovipakkaukset Rinki-ekopisteisiin. Ekopisteverkostoon on tulossa vuoden 2016 aikana 500 kotitalouksien muovipakkausten keräyspistettä. Vuoden alussa ekopisteitä on lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa, verkosto kasvaa vähitellen.

Verkoston ylläpidosta vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Rinki järjestää ja hoitaa vastaanottoverkostoa muovipakkausalan tuottajayhteisön, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimeksiannosta.

Lähimmän Rinki-ekopisteen löydät karttahaulla ylläolevalta Rinkin sivuilta.

Pakkaukset pitää tyhjentää ja tarvittaessa puhdistaa. Puhtauden hyvä lähtökohta on, että pakkausjätettä voi sellaisenaan säilyttää vaikka pitempiaikaisesti kotona. Pakkausten tulisi olla myös kuivia.

Rinki-ekopisteverkostossa on kartonki-, lasi- ja metallipakkauksille yli 1 850 keräyspistettä kautta Suomen. Lisäksi muovipakkausten keräystä varten on yli 500 keräyspistettä.

Rinki-ekopisteiden sijainteja on myös Kierratys info -verkkopalvelussa."



Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg


perjantai 27. tammikuuta 2017

Ajankohtainen museo

Vasa krigsveteranmuseum

Vaasan Sotaveteraanimuseossa avataan tammisunnuntaina 29.1.2017 klo 14 Kansallisarkiston tuottama ja Kansallisarkisto Vaasan sekä Vaasan Sotaveteraanimuseon yhteistyössä toteuttama Pro Finlandia II: Suomen tie itsenäisyyteen -näyttely.

Näyttelyn avaa Kansallisarkiston pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva. Pro Finlandia II näyttely koostuu 16 teksti- ja kuvamateriaalia sisältävästä seinäkkeestä. Näyttelyaineisto on kaksikielinen.

Vaasan Sotaveteraanimuseo sijaitsee entisen Suomen Pankin Vaasan konttorin kellaritilassa osoitteessa Kirkkopuistikko 22 A.

Vaasan Sotaveteraanimuseo on toiminut vuodesta 1999 (28.1.) asti. Päätös ja aloite tämän museon aikaansaamiseksi on jo vuodelta 1981. Aloitteentekijöinä olivat Holger Strandberg, Fjalar Rosenlöf, Helmer Wikström ja Nils-Erik Nykvist (lähde Veteranen Nr 3/154, 2015)

”Harry Schauman luovutti tilan, jota ryhdyttiin kunnostamaan museotarkoitukseen. Rakennustyössä tarvittava materiaali on saatu lahjoituksina, työ on tehty talkoovoimin, jossa on ollut mukana sotaveteraanit ja myöhemmin entiset sotilaspojat. Entiset lotat ja (koti)rintamanaiset ovat osallistuneet esineistön kunnostus- ja huoltotöihin. Kun Harry Schauman Stiftelsen luopui pääosasta huoneistojen omistusta museo on toiminut talossa vuokralaisena. HSS vastaa kuitenkin vuokrakustannuksista.”

Lähde: http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/91-vaasan-sotaveteraanimuseo

Vaasan Sotaveteraanimuseossa on vuosittain perusnäyttelyn lisäksi yksi tai kaksi erikoisnäyttelyä. Museon pysyvä näyttely esittelee runsaslukuisin esinein sotilas- ja sotahistoriaa kahdelta viime vuosisadalta, eli Vaasan sotaveteraanimuseossa voi tutustua Suomen sotahistoriaan aina Venäjän vallan ajoista Lapin sodan päättymiseen. Perusnäyttely alkaa vuodesta 1808 keisari Aleksanterin julistuksesta. Autonomian ajasta siirrytään jääkäriliikkeen ja vapaussodan vaiheisiin. Suojeluskunta- ja lotta-aineistoa on runsaasti. Näyttelyn pääkohtia ovat talvi- ja jatkosota.

Lue lisää
http://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/

Lyssna på här
Radio Vega Österbotten: Ett besök i Vasa krigsveteranmuseum
http://arenan.yle.fi/1-3819289

Klikkaa kuvaa, niin saat sen isommaksi.

Tammisunnuntaina 29.1. 2017 klo 16 Vaasan Kaupungintalolla alkaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi Vaasan maanpuolustusväen osalta perinteisessä arvokkaassa juhlassa. Pohjanmaan Maanpuolustuskilta ry:n tilaisuudessa juhlapuneen tulee pitämään sisäministeri Paula Risikko.

Kuva netistä, tekstin koonti: Aimo Nyberg

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Tuntematon museo

Suomen ainoa kirjastomuseo? - Tiesitkö sinä, että se on täällä meillä Vaasassa!

Minä en tätä tiennyt, mutta onneksi mentiin vaimon kanssa tänään tutustumaan Vaasan pääkirjaston järjestämään info-tilaisuuteen.

Kirjastomuseo ei ole säännöllisesti avoinna, - jos sinne haluaa järjestää esim. ryhmäkäynnin, niin asiaa voi tiedustella kirjastosta.

Tätä pientä erikoismuseota ylläpidetään vapaaehtoisvoimin, eikä se saa museoille tarkoitettua tukea (koska sitä ei pidetä säännöllisesti avoinna).

Kohde on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Tämän päivän tapaisia tutustumismahdollisuuksia toivoisi lisää, - uteliaita varmasti riittäisi, näin uskon.


Suomen kirjastomuseo – finlands biblioteksmuseum avattiin vuonna 2003

Hovioikeuden presidentti Erkki Rintalan merkitys ja vahva tuki oli kirjastomuseohankkeen toteutumiselle olennainen asia. Todella hieno asia, mutta melko vähäiselle huomiolle jäänyt/ jätetty maineteko.

Kirjastomuseon omat verkkosivut eivät näyttäisi olevan toiminnassa.

Perustietoja löytyy onneksi TÄÄLTÄ

Vaasan kirjaston videoita kannattaa myös katsoa
http://www.kirjastokaista.fi/vaasa/

Historiaan voi tutustua esim. sivustolla Sukkula.fi> pohjanmaan kirjastohistoriasta (mm. Olof Langensteinista, Lovisa Charlotta Reuterholmista…) 
https://www.tritonia.fi/sukkula/kirjastohistoria.php3


Tässä muutama kuva














Teksti ja kuvat (Suomen kirjastomuseo 25.1.2017)
Aimo Nyberg

torstai 19. tammikuuta 2017

Päämajan muistolaatta, 19. tammikuuta 1968

Siitä on tänään tasan 49 vuotta, kun osoitteessa Koulukatu 2 oli muistolaatan paljastustilaisuus.

Tämänpäiväinen blogikirjoitus on toinen koko vuoden kierron mittaisella matkalla, jonka tavoite on etsiä ja löytää ”kaikki” Vaasassa olevat julkiset muistomerkit. Tavoite on myös päivittää Vaasapedian ja Wikipedian asiaan liittyviä sivustoja. Tähän tarvitaan mukaan kaikkia halukkaita kirjoittajia, - ja myös valokuvaajia!

KOHTAAMISIA, patsaiden ja muistomerkkien kanssa 

Tutustutaan Suomen 100 v. juhlavuoden aikana kotikaupunkimme patsaisiin, veistoksiin, muistomerkkeihin ja muistolaattoihin. Kohteita on paljon, toistasataa, eli tekemistä riittää.

Selvitellään Yhdessä – Tillsammans hengessä sekä tietoja kohteista, että miten eri ihmiset kokevat patsaiden ja muistomerkkien välittämää sanomaa. Yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ei ole, - jokaisen meidän omat ajatuksemme, tuntemuksemme ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita.


19.1. 1968 paljastettiin Koulukadulla osoitteessa Koulukatu 2 Päämajan muistolaatta.

Onko Sinulla mahdollisesti tietoja, muistikuvia muistolaatan paljastustilaisuudesta?
Entä valokuvia?
Onko kenties vanhempiesi valokuva-albumeissa kuvia tästä tapahtumasta?
Tiedätkö jotain muistolaatan tekijä Vidar Hannuksesta?
Entä mitä tämä muistolaatta Sinulle merkitsee?

TULE MUKAN myös uudelle fb-sivustolle!

https://www.facebook.com/rojektixon

Keskusteluja, kommentointeja, valokuvia jne. varten on nyt myös käytössä allekirjoittaneen avaama ”yhden asian” facebook foorumi!

Sivusto on avoin kaikelle asialliselle KOHTAAMISELLE – omaa kotiseutuaan rakastaville ihmisille!

Rojekti X = (voi lausua vaikka rojekti äksön) on koko vuoden tutkimusmatka!
Lähtökohtina ovat patsaiden, veistosten, muistomerkkien ja muistolaattojen ”synttäripäivät”, ts. pvm. jolloin teos on paljastettu.

Sivusto on monikielinen, vapaa sitoutumaton foorumi, etsiä ja löytää kotikaupunkimme historiaa ja samalla myös tätä päivää.

Olet sydämellisesti tervetullut mukaan!

Rojekti X=:n inspiraattori, Aimo Nyberg

Linkkejä aiheeseen Päämajan muistolaatta Vaasa:
(linkkejä tarvitaan lisää!)

http://www.epmuisto.fi/page450.html

Alustavan, vielä puutteellisen luettelon Vaasan julkisista patsaista, muistomerkeistä ja löydät täältä:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/luettelo-vaasan-julkisista-patsaista.html

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

3 x draamasaliin!

Viikolla 4, eli ensi viikolla iltaisin ma – ke on odotettavissa aikamoista kiirettä. Ainakin näin kansalaisaktivismin näkökulmasta katsoen.

Itse haluan uskoa kansalaisvaikuttamiseen, mielellään erilaisten hankkeiden alkumetreiltä asti. Aktiivinen kiinnostus oman lähiympäristöönsä, oman asiantuntemuksen, kokemusten tuominen yhteiseen käyttöön, on erinomainen asia. Tavallisten ihmisten kuulluksi tulemisen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa.

Ns. ruohonjuuritason demokratia on tätä päivää, ja varmasti myös tulevaisuuden toimintamalli paremman kotiseudun ja maailman aikaan saamiseksi.

Osallistutan siis meille tarjottuihin mahdollisuuksiin, - eikä jätetä asioiden valmistelua pelkästään poliitikoille ja virkamiehille. Taloudellista valtaa käyttävät ovat joka tapauksessa aina omia etujaan ajamassa, se on nähty joka paikassa. Olkaamme siis mekin aktiivisia! Yhdessä - tillsammns.

Maanantaina:
23.1.2017 klo 17–19.30, Draama-sali, pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, Vaasa

Kalarannan kilpailun voittaneet Smakkompanietin Michael Björklund ja Johanna Stenback esittelevät voittanutta ehdotustaan ja kertovat, millaista toimintaa Kalarantaan on luvassa.
Tämän jälkeen Vaasan kaupungin kaavoitus kertoo Kalarannan kaavatyön etenemisestä.
Molempien osioiden yhteyteen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lue lisää
https://www.vaasa.fi/tiedote/kaavoitus-ja-smakkompaniet-esittelevat-kalarannan-tulevaisuutta-yleisolle


Tiistaina:
24.1.2017 klo 17 alkaen, Draama-sali, pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, Vaasa

Vaasan satamatie keskustelutilaisuus – Diskussionstillfällen om Vasa hamnväg.
Yleisötilaisuus: Arviointiselostusta koskevat kaikille avoimet yleisötilaisuudet pidetään maanantaina 23.1.2017 klo 17.00 Mustasaaressa Sulvan koulun ruokasalissa, Urheilukuja 3, 65450 Sulva ja tiistaina 24.1.2017 klo 17.00 Vaasan kaupunginkirjaston Draama-salissa, Kirjastonkatu 13.
Mielipiteen esittäminen: Arviointiselostuksesta voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 14.3.2017 klo 16.15 mennessä.

Lue lisää
http://www.ymparisto.fi/vaasansatamatieYVA

Seuraa myös keskustelua
https://www.facebook.com/hamnvagen


Keskiviikkona: 
25.1.2107 klo 18-20, Draama-sali, pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, Vaasa

Palosaaren salmen alue, Rahkola-Varisselän puisto (ak1081) 

Lue lisää

https://www.vaasa.fi/kuulutukset/palosaaren-salmen-alueen-asemakaavaehdotus-nahtavilla

HUOM! Palosaaren alueen suunnitelmia voi myös kommentoida netissä!





Tähän alle laittamani kuvituskuvat eivät liity edellä oleviin tilaisuuksiin mitenkään.




Kuvat: AN. Näkymiä luontoretkeltä Öjenin metsässä loppiaisena 6.1.2017. Kaikella on aikansa, - maailma muuttuu joka päivä. ”Paremmaksi maailma muuttuu, vaan hyväksi ei milloinkaan”.

Ehkä on niin, että oman elämän mielekkyyttä lisää tunne siitä, että voi joltain pieneltä osin vaikuttaa lähellä olevaan elinympäristöönsä, sen laatuun ja toimintoihin. Yhdessä muiden kanssa.

Aimo Nyberg

tiistai 17. tammikuuta 2017

Kalarannan suunnitelmista infoa


Kuva netistä. Ilmakuva Vaasasta, etualalla Kalaranta. Minulla ei ole tietoja ajankohdasta tai kuvaajasta.

Millainen Kalaranta ja Kalastuksen Talo Vaasassa on 2020-luvulla?

Viikon päästä maanantaina ilta kannattaa varata tähän kaikille avoimeen info- ja keskustelutilaisuuteen!

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta:

Kalarannan kilpailun voittaneet Smakkompanietin Michael Björklund ja Johanna Stenback esittelevät voittanutta ehdotustaan ja kertovat, millaista toimintaa Kalarantaan on luvassa.

Tämän jälkeen Vaasan kaupungin kaavoitus kertoo Kalarannan kaavatyön etenemisestä. Molempien osioiden yhteyteen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ohjelma:

23.1.2017 klo 17–19.30, Draama-sali, pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, Vaasa

17:00–18:00 Smakkompaniet
• Kalarannan kilpailun voittanut Smakkompaniet (Michael Björklund ja Johanna Stenback) yhteistyökumppaneineen esittelevät voittanutta ehdotustaan
• Yleisön kysymykset ja keskustelua.

18:00–19:30 Kaavoitus
• Vaasan kaupungin kaavoitus esittelee Kalarannan kaavatyötä.
• Yleisön kysymykset ja keskustelua

Lue kaupungin sivuilta lisää:

https://www.vaasa.fi/tiedote/kaavoitus-ja-smakkompaniet-esittelevat-kalarannan-tulevaisuutta-yleisolle


Ps. Palosaarelaisia, ja tottakai meitä muitakin kiinnostaa miltä näyttää Mansikkasaari ja Sundin seutu uusimman asemakaavaehdotuksen mukaan.

Kuulutusaika 17.1.-17.2.2017
Asemakaavaehdotus nähtävillä: Palosaaren salmen alue, Rahkola-Varisselän puisto (ak1081)

https://www.vaasa.fi/kuulutukset/palosaaren-salmen-alueen-asemakaavaehdotus-nahtavilla

Ehdotusta pääsee netin sivuilla myös kommentoiman, -vaikka samantien. Onpa hienoa!


Kuva ja tiedot netistä.
Jutun koonti Aimo Nyberg

maanantai 16. tammikuuta 2017

EI EHDI JÄSENKIRJEESEEN!


Hallituksemme kokouksessa sovimme, että yhteisisiä teatteri-, konsertti-iltoja jne. jatketaan!

Tämä konsertti kiinnosti kovasti, - mutta liput ovat kovin kysyttyjä! KIITOS Birgitalle nopeasta lippujen varauksesta. Eli mukaan pääsee, kun noutaa itse teatterin kassalta mahdollisimman pian oman/omat lippunsa! HUOM! Liput on lunastettava jo tällä viikolla / VKA varaus.

Hej alla Har reserverat 15 biljetter till pianisten Iiro Rantalas konsert med John Lennons musik må 13.2 kl 19.00 på Kaupunginteatteri. Pris: 26 €. Biljetterna måste tyvärr lösas ut senast lö 21.1. (Föreställningen Suosalo-Rantala sö 12.2. är redan slutsåld.)

Jäsenet, ystävät, tervetuloa mukaan! Aika: helmikuun 13. päivä klo 19.00 (maanantai)! Iiro Rantalan konsertti, John Lennonin musiikkia.
HUOM! Toimi nopeasti, liput (26 € kpl) on siis lunastettava jo tällä viikolla / VKA varaus.

Katso konsertista lisää
http://www.vaasankaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/vierailut/uusi-naytelmasivu-3/

Aimo
050 3308540

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Vaskiluoto mielessäin 7/12

Vaskiluodon rakennukset 1 

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 2017: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme. Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com

Kirjoitussarjani Vaskiluodosta on puolessa välissä. Kuukausittain edennyt perehtymismatka tähän tuttuun ja tuntemattomaan Vaskiluotoon jatkuu nyt rakennusten ja rakentamisen historian osalta. En ole alan ammattilainen, enkä itse omista taloa tai muuta Vaskiluodossa. Tästä seuraakin ainakin pienimuotoinen eettinen ongelma. Onko minun mahdollista kertoa toisten kodeista ym. rakennuksista yhtään mitään? Tai ottaa esille kuvia niistä, uusia tai vanhoja?

Päätin olla varovainen, - koska teen tätä omasta kiinnostuksesta, - ja asukasyhdistyksen pj:n roolissa myös.

En käsittele ja esittele nyt yksityisiä kohteita, - yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Pitäydyn tässä Vaskiluodon rakennukset 1. osassa vain yleisellä tasolla. Kuukauden päästä, kirjoitussarjan Vaskiluoto mielessäin osassa 8/12, jatketaan tästä samasta teemasta. Toivon, että siihen juttuun saan mukaan myös muiden kirjoituksia, tai ainakin linkkejä muiden tekemiin lehtikirjoituksiin, - tai jopa tutkimuksiin.

Vaskiluodosta on kaupunkisuunnittelun tekemää selvitystä jo aika paljon saatavilla netissä. Ja lisää tulee, kun jossain vaiheessa Vaskiluodon kaavoitus etenee, osayleiskaava vaihe kun on kohta käsillä.


Lyhyesti Vaskiluodosta

Vaskiluoto, Vasklot on saari Vaasan keskustan edustalla. Sen koko on 2,5 neliökilometriä. Nykyisin saaren länsiosassa on Vaasan ulkosatama, öljysatama, Vaskiluodon Voiman biovoimala ym. teollisuusalueita ja varastoalueita. Pohjoiskärjessä on leirintäalue. Hotellitoimintaa on tällä hetkellä Kylpylähotelli Tropiclandiassa. Vesipuisto jatkaa toimintansa turistien ja vaasalaisten iloksi hotellin yhteydessä. Wasalandian huvipuisto toimi alueella syksyyn 2015 asti. Veneseurat täyttävät Vaskiluodon kaupungin puoleiset rannat Niemeläntien alkupäätä lukuun ottamatta, - tältä rantakaistaleelta löytyy upeita yksityisiä rakennuksia, joiden historiaan liittyy mielenkiintoisia vaiheita. Entinen sokeritehtaan alue on oma hieno kokonaisuutensa. Samoin Kuulahden huvila-alue.

Vaskiluodossa on muutamia rakennussuojeluun kuuluvia kohteita.

Asukasmäärä ei Vaskiluodossa ole viime aikoina juurikaan kasvanut, se on noin 400.

Niemeläntien varren rakennuksista osa on ympärivuotisessa käytössä, osa vain kesähuvilana. Entisen Sokeritehtaan alueella on nykyisin hyvin monenlaista asutusta, on komeita kunnostettuja punatiilisiä rakennuksia, rivitaloalueita, kerrostaloja. Kuulahden huvila-alue on myös aivan omanlaisensa historiallinen asuinympäristö.

Vaskiluodon yhdistää Vaasan kaupungin mantereeseen Vaskiluodon silta, joka saneerattiin upeaksi ja raskaitakin kuljetuksia, kovaa liikennettä kestäväksi vuonna 2013. Sundomin suuntaan Vaskiluodosta pääsee Myrgrundin siltaa pitkin.

Kaiken kaikkiaan merkittävä, huomioitava asia on tämä: alueen maat ovat lähes täysin kaupungin omistuksessa.

Satama-aluetta en nyt käsittele, siitä on tarkoitus tehdä oma kirjoitus maaliskuussa.


Kuva: AN. 15.1.2017. Vaasan ja Uumajan välinen matkustajaliikenne on piristynyt mukavasti viime vuosien aikana.

Teollisuuden kohteet rajaan myös pois tästä kirjoituksestani. Laitan tähän kuitenkin kiinnostuneille yhden linkin, Vaskiluodon Voiman nettisivuille.

http://www.vv.fi/


Kuva: AN. 15.1. 2017. Vaskiluodon Voiman biovoimala pakkasaamuna.


Lainaan seuraavaksi kohtia Vaasan kaupungin tekemästä Kulttuuriympäristöselvityksestä vuodelta 2010. Selvitys on osa Vaasan yleiskaavaa 2030 varten tehtyä työtä. (Vaskiluodon osalta Marketta Kujala)

Tutustu koko selvitykseen!

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/vaasa_kulttuuriymparistoselvitys.pdf

Lainauksia

” Saaren käyttö oli alkanut jo 1880-luvulla, jolloin sinne oli pystytetty kaupunkilaisten huviloita. Näistä on vielä tänä päivänä jäljellä viisi: Villa Narciss, Villa Finnilä, Villa Kurtén, Villa Roos ja Villa Stenfors. Vaskiluodon huvilarakennukset ja paviljongit on arvotettu Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksessä rakennushistoriallisesti ja miljööarvoltaan merkittäviksi. Toimenpide-ehdotuksena esitetään kohteen tai alueen säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset sallittaisiin. (Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, s. 82, Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto, Vaasa 1986).” 


Kuva: AN. Villa Narciss

” Saaren teollisuuden alkuna voidaan pitää vuonna 1897 perustettua Waasan sokeritehdasta. Frilundintien varrella sijaitseva sokeritehdas oli merkittävä vaasalainen työnantaja. Sen perustamisen jälkeen myös Vaskiluodon asukasmäärä nousi merkittävästi. Alueelle rakennettiin asuntoja, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Myös tehdasrakennukset ovat säilyneet monumenttina sokeritehtaan toiminnasta. Rakennukset ovat vieläkin monen yrityksen käytössä. Lääninarkkitehti K.V. Reinius laati piirustukset tehtaan ensimmäisiä rakennuksia varten. Myöhempiä suunnittelijoita olivat mm. Runar Finnilä ja Leo Lehtikanto. Suomen sokeritehtaan alue on Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksessä merkitty miljööarvoltaan sekä rakennus- että historiallisesti merkittäväksi alueeksi. (Susanne Öst, Rakennushistoriallinen tutkimus - Vaskiluoto 2009).” 


Kuva: Rolf Holm, taidekalenterin kansikuvassa Suomen Sokeritehtaan alue

”Erityisen osan Vaskiluotoa muodostaa Niemeläntien alkupää asuinrakennuksineen. Näistä rakennuksista viisi on nk. Terijoki-huviloita. Näitä on kuljetettu Terijoelta Vaasan Vaskiluotoon 1920-luvulla. Nämä ovat Niemeläntie n:rot 6, 8, 10, 12 sekä 16 "Torkkeli". Toinen tunnettu rakennus on Villa Grönroos. Villa Grönroosilla on paikallishistoriallista arvoa johtuen kellarissa v 1914 - 1918 sijainneesta radioasemasta. Tällä pidettiin yhteyttä Saksassa koulutettavana olevaan jääkäripataljoonaan. (Pohjanmaan museon inventointi, v. 1993). Historiaan kuuluvat mm. Jääkäreiden paluu Vaasan Vaskiluotoon Arcturus-laivalla 1918 sekä saksalaisten kauttakulkujoukkojen yllättävä saapuminen Vaskiluotoon syksyllä 1940.” 



Kuva: AN, Villa Grönroos, heinäkuu 2016

”1940-luvulla sodan jälkeen Vaskiluodosta alkoi muodostua teollisuusaluetta sotakorvauksien maksamiseen liittyvän teollistumisen myötä. Vaskiluodon penkereen katuyhteys ja siihen kuuluva silta rakennettiin v. 1961. Sundomin puolelle vievä Myrgrundin silta rakennettiin vuonna 1973. (Susanne Öst, Rakennushistoriallinen tutkimus - Vaskiluoto, 2009).” 


Kuva: AN, Vaskiluodon silta, 28.10.2014 klo 20.30. Sillan on kestettävä raskaat kuljetukset, ja kovia myrskyjäkin


Rakennusten suojelu Vaskiluodossa

Ihan tarkkaa, ajantasa tietoa ei minulla valitettavasti ole. Toivon, että asianosalliset, niin halutessaan, minua valistaisivat. Yksityisistä rakennuksista en tiedä muuta kohdetta, kuin yhdistyksemmekin hallituksen jäsenen, Aatto Wuorenlinnan omistaman Villa Narciss -rakennuksen. Se on Vaasan vahvistetussa yleiskaavassa suojelumerkinnällä AP/s.

Onko joitain uusia kohteita vireillä, sitä en myöskään tiedä.

Lainaus Vaasan kaupungin kulttuuriympäristöselvityksestä vuodelta 2010:

VALTION PÄÄTÖKSIN SUOJELLUT RAKENNUKSET

”Rakennussuojelulain 1 §:n mukaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita. Rakennussuojelulain mukaan (3-4 §) suojelu toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai kirkkolailla” 

Vaasassa Vaskiluodossa suojelustatus on näillä: Vaskiluodon asema-alue ja Vaskiluodon asemarakennus.







Kuvat: AN, 15.1.2017. Vaskiluodon entinen asemarakennus ja sen lähiympäristössä olevia kohteita. Vaikka asemaa ei enää käytetäkään, kunnostettiin rata viime vuoden aikana, ja se on nyt sellaisessa kunnossa kuin satamaradan pitääkin olla. Suojelluista rakennuksista tulisi myös pitää huolta! Nykytilanne ei mitä ilmeisemmin ole kyllin hyvä.

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT

Valtakunnallinen inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009

www.rky.fi

Vaasasta luetteloon kuuluvat seuraavat kohteet: Suomen Sokerin tehdas asuinalueineen.


Teollisen rakentamisen vaiheista

Vaskiluodon alun perin erilliset saaret ovat ”kasvaneet yhdeksi” pitkälti teollisen toiminnan vaatimien lisäalueiden valtaamisen myötä. Täyttömaata on käytetty ja käytetään erityisesti Vaskiluodon läntisessä ja eteläisessä osassa. Ajantasa tilanteesta, eikä ainakaan tulevista muutoksista, ei varmaankaan missään ole tarkkaa tietoa.

Historian vaiheet ovat mielenkiintoisia, ja mm. nämä alla olevan kuvan tiedot löytyvät jo edellä mainitsemastani selvityksestä.


Kuva ja tiedot lähteestä: Vaasan kaupunki, Kulttuuriympäristöselvitys 2010.


Tähän loppuun laitan vielä kaksi hyvin mielenkiintoista lainausta,
- netistä löytyvän Vaskiluodon katujen nimistä tehdyn upean selvityksen, jonka on tehnyt Jussi Kangas,
- ja vielä toisena ruotsinkielisen artikkelin Vasklot järnvägsstationsområde, Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

1. Lainaus: J.Kangas: Vaskiluoto-Vasklot:

”Vaskiluoto-Vasklot asemakaava 1918/1928
Vaskiluodon satama, päätös sataman rakentamisesta tehtiin 1886 ja sinne valmistui rautatie 1893. Öljysatama rakennettiin Porvarinsaaren (Borgaren), ensimmäinen säiliö rakennettiin vuonna 1935 (Shell). Polttonesteitten varastointia hoidettiin jo vuodesta 1911 pienessä mitassa.

Kiinteistöjä: Sing-Sing, satamatyöläisten asuntolaksi vuonna 1945 rakennettu kasarmi, joka muutettiin 1954 satamatyöntekijöiden sosiaalitiloiksi. Kasarmi on nyt tyhjillään.

Vaskiluodon katunimistöä:

Duvaldtintie, nimetty vuonna 1928 hovioikeudenneuvos Gustaf' Duvaldtin mukaan, kunnallismies 1875-81, suurlahjoittaja, rahastot kaupungilla ja kirkolla.

Frilundintie, Frilund oli puhelinyhtiön palveluksessa ja hänen huvilansa Vaskiluodossa.

Haukilammentie
, Haukilampi on jo miltei kuivunut maannousun johdosta.

Kaarlentie, nimetty asemakaavassa 1938/41 Vaasan perustajan kuningas Kaarle IX mukaan

Kesäpolku,


Kuulahdenkatu, Kuulahti sijaitsee Ison- ja Pienen Vaskiluodon välissä.

Lemmenpolku, nimetty paikallisen ”Nakurannan”, Paratiisisaaren mukaan.

Moottorikatu, nimetty asemakaavassa 1938/41 teollisuusneuvos John Wickströmin (1874-1959) kuuluisan moottoritehtaan mukaan.

Niemeläntie, nimetty Niemelän kahvilan mukaan. Kadun nimi oli 1918 kaavassa vuoteen 1953 saakka Kustavintie.

Purjehtijankuja, Vasa Segelföreningenin purjehdusseuran ja venesataman mukaan nimetty.

Reininkatu, nimetty Vaasalaisen raatimiehen Anders Johan Rein mukaan. Hän toimi raatimiehenä ja maistraatin sihteerinä, kun Vaasan palon jälkeen syksyllä 1852 kuulusteltiin Aurénin talon naapureita. Rein kuoli jo lokakuussa 1852.

Reininlaituri vihittiin 14.10.1960. Nimi annettiin Suomen ensimmäisen jäänmurtajan päällikön Gustav Wilhelm Reinin mukaan

Saaristonkatu, 

Sahakatu, Oy Vaskiluodon Höyrysaha Oy:n sahalaitoksen mukaan.

Teollisuuskatu, nimetty Suomen Sokeri Oy:n Vaasan tehtaiden mukaan.

Asessorinpolku nimetty Asessori Grönroosin huvilan mukaan”

Lainaus päättyy.

2. Lainaus: Sirkka Valanto, Vasklot järnvägsstationsområde

Beskrivning

Det nyrenässansmässigt beklädda stationshuset i en våning invid hamnbanan till Vasklot är ovanligt på den grund att kontor och varumagasin ligger under samma tak. Även stationsinspektörens hus är av en ovanlig typ, liksom den tillhörande ekonomibyggnaden.

Det unika förstärks av det före detta tullinspektörshus i Vasklot hamn, vilket ligger väster om stationsområdet och som nu räknas som en del av stationsområdet.

Historia

Sjöfarten i Vasa förutsatte i slutet av 1800-talet en uthamn för djupgående fartyg. År 1886 beslöts att flytta hamnen från Brändö till Vasklot. Samtidigt beslöts att man skulle ansöka om en förlängning av den Österbottniska banan till hamnen, som blivit klar fram till Vasa 1883.

Vasklot stod färdig 1892 och hamnbanan drogs fram år 1900. Staten bekostade 2/3 av byggkostnaderna och staden 1/3 av kostnaderna för den nästan 20 kilometer långa hamnbanan. Stationsbyggnaden och stationschefens hus med sina byggnader blev klara fram till början av 1910-talet.



Palataan A. Wuorenlinnan huvilalle, kurkista vielä tämän rakennuksen historiaan

Olen aiemmin tehnyt ”jutun” eli pienimuotoisen historian, rakennuksen omistajan kanssa.

Eli Villa Narciss, olkaa hyvä!

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/historian-havinaa.html


Käytettyjä lähteitä:

J. Kangas, Vaskiluoto katunimistöä, wikipedia
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Vaasan historia IV osa, useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Vaasan kaupunki, Kulttuuriympäristöselvitys 2010.

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kuin mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myösmvalokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua helmikuun 2017 puolessa välissä, silloin aiheena on kaksiosaisen kirjoituksen Vaskiluodon rakennukset osa 2.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodon rakennuksista, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(a)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg

lauantai 14. tammikuuta 2017

Hautuumaat – mitä niiltä löytyisi?

Teksti ja kuvat: Asko Halme

Nuorena kuvittelee elävänsä lähes ikuisesti, joten hautuumaakävelyt eivät kiinnosta koska ovat lähinnä vanhusten viihdettä. Omassa nuoruudessani miehillä oli tapana kuolla hiukan yli 60-vuotiaina. Kumpaakaan vaariani en ehtinyt nähdä. Mummut elivät hiukan pitempään, joten kuolivat 70v täytettyään eli "korkeassa iässä". Tampere oli isän kotikaupunki ja perhe ehti asua siellä n. 5 vuotta. Välirauhan aikana isä sairastui aivokalvon tulehdukseen (penisilliiniä ei ollut vielä keksitty) ja kuoli melko nuorena, 42 vuotiaana. Haudattiin paikkakunnalle eli Kalevankankaan hautuumaalle. Muutimme Vaasaan, äidin kotikaupunkiin.

Äitini Sylva eli omaa äitiään kauemmin, ehti lopulta muuttaa Helsinkiin ja kuoli 2004 kuukautta vaille 101 -vuotiaana. Äidin toiveiden mukaisesti toimme tuhkauurnansa Tampereelle samaan hautaan isän seuraksi.

Mutta Vaasasta löytyy sekä äidin että isänkin sukulaisten hautoja. Ei niillä aikaisemmin tullut käytyä muuta kuin äidin seuraksi jouluina.

Joitain vuosia sitten kuulin, että äidinisän, merikapteeni Bernhard Bergin hauta Vaasan vanhalla hautuumaalla katoaa, jollen ota sitä hoitaakseni ja maksa 2 neliömetrin tontin vuokraa taas muutamaksi vuosikymmeneksi. Tein sopimuksen ja yritin siivota pieneltä multapinnalta hautuumaapäättäjiä ärsyttäneet "rikkaruohot" (mm. kauniita päivänkakkaroita). Yhdessä valokuvassa joka liitteenä Raili seisoo siivotun haudan ja komean hautakiven vierellä syksyllä 2012, yli ½ vuotta ennen kuolemaansa. Syöpä, lihas-sarkooma reidessä oli leikattu, mutta kun sitten tehtiin hoito=hoitamattomuusvirhe oli tuossa jo saattohoidossa.

Olin yli 20 vuotta rakennellut teräsveistoksia ja kehittelin yhden niistä hautaveistokseksi tuon korkean vanhan kiven vierelle. Raili jaksoi vielä myöhemmin 2012 tulla mukaan, kun kokeilin miten tuo spiraaliveistokseni ympäristöön parhaiten sijoittuisi. Hautajaiset olivat keväällä 2013 ja kesällä veistos ja tilapäinen metallinen nimikyltti saatiin paikalle. Vm uusitaan eli täydennetään, kun itse pääsen vaimoni seuraan. Hautausfirman rutinoituneet nuorukaiset onnistuivat kääntämään tuon painavan hautakiven 180 astetta jolloin äidinisän ja yhden poikansa (kuolivat 20-luvulla) nimiteksti jäi näkyviin. Eli kahden vanhemman luut ja meidän nuorempien tuhkat samalla "vuokratontilla".

On tietysti selviö, ettei maapallon miljardeille eikä edes pienen kaupungin tuhansille asukkaille riitä henkilökohtaisia hautapaikkoja sadoiksi vuosiksi. Samoin ymmärrän, että seurakunnat tarvitsevat rahaa, kun yrittävät pitää hautausmaat istutuksineen puistomaisessa kunnossa. Silti hiukan alakuloista todeta, että esim. tuon tulevan oman hautani lähistölle ilmaantunut uusia mutta vanhaa jäljitteleviä hautakiviä joissa viime vuosina kuolleiden nimiä. Ne vanhemmat kivet on sitten poistettu ja jauhettu sepeliksi. Varmaan vainajan lähiomaisetkin kuolleet, jolloin tonttivuokran maksajaa ei löydy.

Kiertelin Railin sairauden yhteydessä Tampereen hautuumaata ja löysin myöskin isäni Reijon vanhempien haudan. Kiven edessä oli omaisille tarkoitettu lappu jossa luki: Ruoho- ja kukkahoito 1963 - 2999. Eli aikaisemmin hautasopimukset olivat "ikuisia". Joku toinen sukulaiseni oli nähtävästi tuon sopimuksen seurakunnan kanssa tehnyt. Soitin myöhemmin hautuumaan hoidosta vastaaville ja mainitsin tuonkin asian. "Seurakunta on päättänyt, että tuon haudan hoito lopetetaan vuonna 2017". Rahaa tarvitaan. Vanhempieni hautasopimuksen kyllä jo ehdin uusia ja maksaa. Olisin tuonkin ikävän kuivakkaan hautakiven virkistämiseksi tuonut sinne pienen veistokseni, mutta ideani tyrmättiin. Oli muka "vaarallinen" ohi kulkevalle haudan hoitajalle. Tässä todettava, että meillä täällä on valistuneemmat virkamiehet tai -naiset hauta-asioita hoitamassa. Abstraktiakaan hautaveistosta ei kielletä vaikka pienet enkelit ja pulut enemmän kansansuosiossa.

Eräs "kustannussäästö"-homma muuttaa aika rajusti vanhojen hautausmaiden ilmettä: Hautojen reunakivet poistetaan, jotta ruohonleikkuutraktorilla ajelu hautakivien edestä onnistuu. Tampereella sitä oli laajasti käytetty mutta onneksi täällä ainakin muutama "kortteli" vanhimmalla alueella säästetty. Tietysti uurnalehdot tai vainajan toiveesta tuhkansa sirottelu jollekin pellolle tai mereen yleistyvät.

Silti hautuumailla kävely voi olla sekä historian että joskus taidehistorian oppitunti. Muistan kerran 60-luvulla kävelleeni Leningradissa (nyk. Pietari) hautuumaan läpi. Sotalentäjän haudankoristeena oli lentokoneen potkuri (sosialistista realismia?) Niitä itseäni enemmän kiinnostavia abstrakteja veistoksia löytyy harvoin. Helsingin Hietaniemi, Berliini ja Madrid paikkoja viime vuosilta. Tuon Madridin vanhan hautuumaan muurin edessä oli hyvä korkea uudehko konstruktiivinen veistos. Sisällä isoja sukuhautoja, jotkut katakombeja. Täällä hautuumaan vanha osa on usein uutta kiinnostavampi.

Pari vanhemman kollegankin hautakiveä läheltä omaa tulevaa hautaani löytyy. Edeltäjäni kaupunginarkkitehti Setterbergin hautakivi on asiallisen vaatimaton vaikka kaveria usein ylistetään Vaasan luojana.

Viljo Revellin kivinen hautaveistos tuo muotoilultaan selvästi mieleen kuuluisan Toronton kaupungintalon. Revell voitti sen arkkitehtikilpailun, mutta ehti 54v ikäisenä kuolla ennen talon valmistumista.

Uudeltakin alueelta kadun toisella puolella löytyy jotain kiinnostavaa, vaikka hautakivien enimmäiskorkeudet näköjään joskus määrätty. Itse olen aina pitänyt Tikanojan haudasta, jossa raskaan kiviristin päällä on ilmeikäs surullisen miehen pää.

Asko Halme







Pohjalainen Rakennusperintö Ry

Tähän vielä edellisen blogikirjoituksen jatkoksi Riitan ”yhdistysmainos”

Hei, kokouksessa oli puhetta tästä yhdistyksestä josta ohessa esite ja miten liittyä jos haluaa. Hlöjäsenmaksu on 20 e ja perhe 30.

Linkkejä yhdistyksen sivuille:

http://pohjalainenrakennusperinto.blogspot.fi/

https://www.facebook.com/PohjalainenRakennusperintoRy/


Yhdistys järjestää tutustumisen Grönvikin kartanoon la 28.1.17 klo 13 alkaen.
Osoite Alskatintie 944 Mustasaari.
Isäntä Peter Hästbacka esittelee kartanoa ja sen kunnostusta. Kahvit ilmaiset ao. yhdistyksen jäsenille, muille 20 euroa, joten kannattaisi liittyä yhdistykseen... Se järjestää erilaisia reissuja ja tilaisuuksia joihin jäsenillä alennus. Grönvikissä lisäksi Erika Sillander esittelee saven käyttöä erityisesti perinnerakentamisessa. Aikaa jätetään myös keskusteluun ja keskinäiseen seuranpitoon.

Paikalle mennään omilla autoilla, porukoista voidaan sopia.

Eli Grönvikin reissusta tai ko. yhdistykseen liittymisestä KIINNOSTUNEET, lisätietoa saa allekirjoittaneelta.

Terveisin Riitta Kankaanpää-Waltermann
kankaanpaaw(at)gmail.com

Mukaan Kotiseutuliittoon!

Keskiviikon hallituksen kokouksessamme päätimme (syyskokouksen empimisen jälkeen) liittyä asukasyhdistyksenä jäseneksi valtakunnalliseen Suomen kotiseutuliittoon - Finlands Hembygdsförbund.

Yhdessä – Tillsammans tunnelmissa tämä Suomen 100v. juhlavuosi toivottavasti johtaa uudenlaisiin kohtaamisiin, niin henkilöiden kuin myös yhdistysten välillä.

Hallituksemme kokouksessa Riitta informoi meitä myös Pohjanmaan Rakennusperintö Ry – Österbottens Byggnadsvård Rf -yhdistyksestä. Yhdistys tekee mm. retken Grönvikin kartanoon lauantaina 28.1. 2017.

Mitä muuta puhuttiin, käsiteltiin hallituksemme kokouksessa?

Koska olemme avoin ja yhteistyötä arvostava yhdistys, laitamme kokouksen asioista yhteenvedon virallisille sivuillemme.

Katso kohdasta tästä puhuttiin
http://vkaicv.nettisivu.org/

Toivomme toki, että myös omaan asukasyhdistyksemme liitytään, ja tullaan mukaan kehittämään, parantamaan kantakaupungin asukasyhdistyksen toimintaa. Nyt Suomen juhlavuonna jos koskaan, on jokaisen omaa kotiseutuaan rakastavan oltava aktiivinen! Myös yhdistyksemme liittymiseen löydät ohjeet virallisilta sivuiltamme.


Kuva: AN. 29.11.2015. Hietalahden Villan puisto, rannassa olevan sillankaiteen rakkauslukkoja.

Oletko Sinä ”rakastunut Vaasaan?”

Osoitetaan välittämisemme toinen toisistamme ja kotikaupungistamme toimimalla yhdessä – tillsammans kaikenlaisissa kiinnostavissa yhdistyksissä!

Aimo Nyberg
VKA ry:n pj.
050 3308540
aimonyberg(at)gmail.com

torstai 12. tammikuuta 2017

Potilas- ja asukas näkökulmaa


Kuva: AN. 7.1.2017. Loppiaiseen asti Vaasan keskussairaalan katolla loistivat lamput, kuusi ja tähti.

Arki ja työt jatkuvat taas, - täysillä myös Vaasan keskussairaalassa. Ja VKS:n puolesta!

Eilen 11.1. 2017 VKS:ssa järjestettiin hyvin mielenkiintoinen ja onnistunut Pohjanmaan Sote-talon suunnittelupäivä. Suunnitteilla on siis nykyiselle sairaala-alueelle uusi sairaalarakennus (todennäköisesti H, I ja R -rakennusten paikkeille), jossa yhdistyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintoja.

Toteutuuko hanke, ja missä muodossa, on tottakai vielä epävarmaa, rahoitus kun on valtion käsissä.

KATSO  VKS:n fB-sivuilta, - pääsimme tilaisuuden jälkeen kommentoimaan päivää!

Olimme Riitan kanssa paikalla koko päivän ajan. Saimme kuulla hyviä, asiantuntevia alustuksia, tilannekatsauksia, ja osallistua tämän jälkeen työryhmiin, kesksutella monien mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Mukaan oli ilmoittautunut kohtuullinen määrä ihmisiä potilasyhdistyksistä, sosiaalialan yhdistyksistä ym. Vetäjinä olivat kokeneet sairaalassa työskentelevät ammattilaiset.

Vuosi on alkanut tällaisissa positiivissa tunnelmissa.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg