TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 27. helmikuuta 2017

Mustavalkoista katsottavaa




Kuvat: Ylempi on skannattu arkistokuva, alempi AN, 23.2.2017

Jotain samaa kuvissa on. Toinen on piirros, ja alempi hyvin tumma valokuva. Eri vuodenaika, ja eri vuorokaudenaika, eri vuosisatakin, jopa eri vuosituhat!

Aivan erilainen tunnelmakin kuvissa on.

Erikoinen ennen ja nyt kuvapari siis. Piirros on arkkitehtikilpailun luonnos vuodelta 1939, ja valokuva taas kuvattu pakkasiltana muutama päivä sitten. Paikan vaasalaiset toki helposti tunnistavat. Hietasaari ja rannan rakennus.

Hieno kohde tarkempaankin tutustumiseen. Ehkä kuitenkin vasta valoisaan aikaan, ja aurinkoisena kesäpäivänä!

Tähän rakennukseen, Hietasaareen kaiken kaikkiaan, liittyviä muistoja, faktoja julkaisen mielelläni tässä blogissa. Jakaminen on tätä aikaa! Ota yhteyttä aimonyberg(at)gmail.com


Mietin monesti rakennettua kaupunkikuvaa katsellessani miksi juuri tämä rakennus on tässä? Ja miksi se on tämän näköinen? Tietenkin ajatuksiin nousee myös mietteitä millä tavalla talo tai jopa korkea kerrostalo on aikoinaan pystytty rakentamaan. Siis ilman nykyaikaisia koneita, nostureita ym. ja jopa ennen sähköä?

Mielikuvitustaan voi vauhditta myös pohtimalla, että joku toinen arkkitehti, talontekijä olisikin saanut ko. urakan. Monin paikoin kerroksellisessa kaupunkikuvassa on ymmärrettävä myös tosiasia, että nykyisen rakennuksen paikalla on ollut aiemmin toinen, usein pienempi ja matalampi talo.

Tällaisiltakaan pohdinnoilta en välty. Mietin silloin tällöin, mistä ideat tehdä uutta, rakentaa koteja, toimistoja, tehtaita, teattereita, muistomerkkejä jne. syntyvät? Monenlaisista tarpeista, perusturvasta, paremman elämän toivosta, nautinnonhalusta, perheestä huolehtimisen tarpeesta, halusta menestyä, saada voittoa, - kyllä. Tämä on sitä ns. eteenpäin menoa, parhaimmillaan siis kehitystäkin.

Mutta mistä saadaan ajatukset, mielikuvat, joita lähteä toteuttamaan? Mistä arkkitehti hakee ideansa, joilla osallistuu esim. arkkitehtikilpailuihin? Miten hän vakuuttaa, että juuri hänen/tiimin mallit ovat muita toimivampia ja kauniimpia, parempia?

Moni vastaa, että ideat löytyvät vain kovasti työtä tekemällä, että luovuus on 99 % raakaa raadantaa, tuhansia työtunteja. Hetkiä, jolloin ns. välähtää, niitäkin todistetusti meillä kaikilla on. Voimme sanoa käyneemme inspiraation lähteellä, tai että kuljimme kotiin, kaikkeuden, kosmoksen kotipesään… vertauskuvia on monia.

Aina ei huomata ajatella, että ennen kuin meillä on kodit ja autot, vaatteet ja rakennettu maailma ympärillämme, jonkun on täytynyt tämä kaikki miettiä, suunnitella, tehdä tarkat työpiirustukset, laitteet ja koneet työn tekemiseen, ja vasta sitten monien ammattilaisten osaamisen ja ahkeruuden jälkeen todellisuus alkaa näyttää nykyajalta. Kunnes taas on tarve uudistua.

Minun lapsuudessani isät osasivat tehdä rintamamiestalojaan aika lailla siitä vaan. Tarvittiin klupiaski, tupakkalaatikon takakansi, ja timpurin kynä. Ja siitä vaan tekemään, jälleenrakentajien lujalla uskolla lähdettiin mitään pelkäämättä rakentamaan kotia omalle perheelle.

Olkaamme kiitollisia isiemme työlle.


Ps. koska tuo mustavalkoinen valokuvani tuossa alussa on niin mahdottoman tumma, kävin kuvaamassa kohteen vielä päiväsaikaan.


Valokuvat ja teksti: Aimo Nyberg

lauantai 25. helmikuuta 2017

Vuodenaika nimeltään TALVI

Talvi on täällä tänään, meillä Vaasassakin!

Olipa meillä upea talvinen päivä. Aivan mahtava ulkoilu sää. Väkeä näytti lähtevän jäälle hiihtämään ja kävelemään aikakin Hietasaaresta kaupungin avaamalle luistelupaikalle, ja pidemmällekin varmasti, kun sää vihdoin oli suossiollinen.

Myös Sundominlahdella oli vilskettä aurinkoisesta kelistä nauttimassa. Me lähdimme taas vaimon kanssa  - metsään, eli käymään Pilvilammen itäpuolella, Aurinkolaavulla.

Talvinen sää tuli sopivaan aikaan, alkaahan koululaisilla ja monilla muillakin nyt talviloma, hiihtolomaviikko.





Kuvat: 25.2.2017. Hetkiä ennen auringonlaskua. Kävelyretki Pilvilammen itäpuolella, vaellusreitiltä väliltä parkkipaikka – Aurinkolaavu.


Katsoin kaupungin luontosivuilta mitä siellä kerrotaan ko. alueesta.
https://www.vaasa.fi/pilvilampi

Tutustu myös muihin kaupungin luontopalveluihin
https://www.vaasa.fi/luontovaasa


Tiedän, että ensimmäiset luontopolut Pilvilammen alueelle tehtiin jo 1980-luvun alkuvuosina. Ainakin osa tätä reittiä oli edelleen merkittynä maastoon opastauluilla. Keväällä kun luonto herää uuteen kasvukauteen voisi olla mielenkiintoista vaeltaa, kulkea vaikka kameran kanssa nämäkin paikat läpi.

Ihanaa, että meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa! Nautitaan nyt talvesta! Valoisuus lisääntyy päivä päivältä, aamu aamulta!

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

JÄÄKÄRI-PATSAS

Jääkäri-patsaan paljastustilaisuus pidettiin 25.2.1958, Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien kotiinpalun 40-vuotispäivänä.

Jääkäreiden kotiinpalu tapahtui Vaasan kautta.


Kuva: AN. 5.9.2016. Jääkäri-patsas on konservoitu sopivasti ennen merkkivuosien juhlallisuuksia.

Patsas sijaitsee Vaasanpuistikon alkupäässä Hovioikeudenpuiston reunassa. Katse on kohti Vaskiluotoa.

Patsas on kuvanveistäjä, professori ja jääkärikapteeni Lauri Leppäsen työ. Kokonaiskorkeus on 5,1 m. Jalustassa on tekstit:

ULJUUTTA YLISTÄMME,
ISÄNMAA,
ELÄT 
PELOTTOMUUDEN 
KAUTTA:
NE, 
JOILLA EI ARMOA OLLUT,
EI KOTIMAATA,
SINUT SYDÄMIENSÄ
KILVILLÄ
NOSTIVAT KORKEUTEESI!

      P.Mustapää (Martti Haavio)

KÄRLEK OCH MOD
- DESSA TVÅ
SKÄNKTE OSS
LANDET VI ÄGER,
BAR DET UR VÅNDA
MOT LJUS
PÅ SKÖLDAR
AV FLAMMANDE TRO

      Ole Torvalds




Kuva: AN, 25.6.2016.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, 2008, Vaasan kaupunki

Taustatietoja

Yleinen rahankeräys järjestettiin Jääkärien Muistomerkkisäätiön toimesta vuonna 1957 - 1958. Ensimmäiset varat patsasta varten lahjoittivat kunnaliisneuvos ja rouva Erik Grenman Hämeenlinnasta vuonna 1944. Keräyksen ylijäämä luovutettiin Jääkärien Tuki-rahastolle.

Jääkäripataljoonan muodosti 1896 miestä. Saksassa Lockstedt´ssa lähellä Hampuria koulutettiin v 1915 partiolaiskurssiksi (Pfadfinder) naamioituna parisataa ylioppilasta. Nämä olivat lähteneet Helsingissä Ostrobotnian osakuntatalossa 24.10.1914 ylioppilasnuorten johtohenkilöiden kokouksessa tehdyllä päätöksellä:
"Maa on pelastettava perikadosta hinnalla millä tahansa. On saatava sotilaallinen järjestö Suomen vapaustaistelua johtamaan. On astuttava tielle, joka lain kirjaimen mukaan on maanpetos."
Tämä oli jääkäriliikkeen syntyhetki.
Saksa lupautui koulutuskurssien järjestäjäksi. Vuonna 1915 koulutusta laajennettiin ja kotimaassa alkoi värväystyö. Miehet lähtivät maasta eri etappiteitä myöten, mm Merenkurkun yli. Alkuperäinen 191 miehen joukko kasvoi 1896 miestä käsittäväksi vahvistetuksi pataljoonaksi, josta koulutettiin Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27.
Vaasasta liittyi jääkäreihin 128 miestä, mm 48 työläistä, 30 liikemiestä ja konttoristia sekä 24 teknikkoa. Tämä on myös läpileikkaus koko jääkäripataljoonasta. Vain pieni osa jääkäreistä kuului opiskelijoihin tai akateemisiin.
25.2. 1918 palasi jääkärien pääjoukko Vaasaan. Seuraavana päivänä pidettiin Kauppatorilla historiallinen paraati, jonka kenraali C.G.E. Mannerheim otti vastaan.

Lainaus päättyy


KOHTAAMISIA patsaiden ja muistomerkkien kanssa – tapahtumien ketju 2017 – 2018

Tutustutaan Suomen 100 v. juhlavuoden aikana kotikaupunkimme patsaisiin, veistoksiin, muistomerkkeihin ja muistolaattoihin. Kohteita on paljon, toistasataa, eli tekemistä riittää. Selvitellään Yhdessä – Tillsammans hengessä sekä tietoja kohteista, että miten eri ihmiset kokevat patsaiden ja muistomerkkien välittämää sanomaa. Yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ei ole, - jokaisen meidän omat ajatuksemme, tuntemuksemme ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita.



Kuva: AN.

Tutustu Suomen jääkäriliikkeen historiaan
http://www.jp27.fi/


Pohjanmaan museo toteuttaa ”Jääkärit saapuvat Vaasaan” näyttelyn
https://www.vaasa.fi/tiedote/museo-etsii-jaakariaiheisia-kirjeita-paivakirjoja-valokuvia-ja-esineita

Lainaus museon sivuilta

"Vaasan kaupungin museot tuottavat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden päähankkeena näyttelyn työnimeltään ”Jääkärit saapuvat Vaasaan”. Näyttelyn taustatutkimusta varten etsitään nyt yksityisiltä ihmisiltä tietoa jääkäreihin liittyvistä kirjeistä, päiväkirjoista, valokuvista ja esineistä. 

Näyttely on esillä Pohjanmaan museossa lokakuusta 2017 toukokuuhun 2018 ja se esittelee jääkäriliikkeen historiaa sekä 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta. Näyttelyn runkona ovat Pohjanmaan museon kokoelmiin kuuluvat autenttiset esineet sekä arkistomateriaali ja valokuvat, joita tarpeen mukaan täydennetään lainoilla. Aihetta lähestytään yksilöiden kokemusten kautta ja tavoitteena on myös tuoda esiin tähänastisessa historiantutkimuksessa unohdettujen ryhmien näkökulmia. Näyttelyn tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä jääkäreistä ja Suomen itsenäistymiseen liittyvistä tapahtumista.” 


Tähän loppuun pari kuvaa Veteranen av år 1918 -lehden teemanumerosta Nr3/154, vuodelta 2015. Jägarrörelsen 100 år



Reprokuvaus: AN, lehdestä Veteranen av år 1918 Nr 3/154, 2015

Haluatko Sinä kertoa Jääkäri-patsaaseen liittyviä muistoja, tai jakaa tietoja tässä blogissa. Ota yhteyttä, niin tehdään juttu vaikka yhdessä. Kuvien skannauksessa ym. autan mielelläni.

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

Seuraava kohteemme = 13.3. (2000) Jäätie, eli Pekkä Jylhän teos: Talvisodan jäätien muistomerkki Tiklaspuistossa.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Rojekti X=:nin inspiraattori



Tutustu ja osallistu keskusteluun fb:ssa!



perjantai 24. helmikuuta 2017

Vaasan Jaakkoo, 24. helmikuuta 1983

Vaasan patsaat ja muistomerkit rojekti jatkuu! Helmikuun lopulla on vielä kaksi kohdetta. Tänään tämä.


Kuva: AN. 19.9.2015.

Vaasan Jaakkoo muistolaatta, jonka on tehnyt Lauri Hyppönen, oli alun perin osoitteessa Pitkäkatu 37. Sanomalehti Pohjalaisen seinällä J. O. Ikolan eli Vaasan Jaakkoon reliefi komeili 32 ja puoli vuotta. Jossain vaiheessa päätettiin tilata arkkitehti Heikki Aitoaholta suurempi 9-metrinen taideteos, samoille kulmille. Vaasan Jaakkoon elämäntyön kunniaksi pystytetty ”muuri” paljastettiin Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmauksessa 19.9. 2015 arvokkaassa juhlatilaisuudessa.


Kuva: AN, 19.9.2015.


KOHTAAMISIA patsaiden ja muistomerkkien kanssa – tapahtumien ketju 2017 – 2018  on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen hanke, jossa perehdytään paikallisiin eli Vaasan kaupungin julkisin muistomerkkeihin. Tavoitteena on koota ns. synttärikalenteri, ja etsiä kohteiden perustietojen lisäksi myös kaikkea muuta, myös koettuja kokemuksia, elämyksiä, anekdootteja ym. ylsityiskohtia näihin taideteoksiin liittyen.

Vaasan Jaakkoo muistomerkillä on siis kahdet ”synttärit”, jolloin voimme nostaa esille sekä muistamisen kohdetta, eli Vaasan Jaakkoa, että muistomerkkiä. Syyskuussa, tämän uuden muistomerkin vuosipäivänä, voisimme mainiosti vaikka kokoontua yhdessä muistelemaan päätoimittaja Ikolaa, tai vaikka lukemaan ääneen jonkun hänen kirjoittamista pakinoista!

Tutustutaan Suomen 100 v. juhlavuoden aikana kotikaupunkimme patsaisiin, veistoksiin, muistomerkkeihin ja muistolaattoihin. Kohteita on paljon, toistasataa, eli tekemistä riittää. Selvitellään Yhdessä – Tillsammans hengessä sekä tietoja kohteista, että miten eri ihmiset kokevat patsaiden ja muistomerkkien välittämää sanomaa. Yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ei ole, - jokaisen meidän omat ajatuksemme, tuntemuksemme ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita.



Kuvat: AN.

Vaasan Jaakkoosta lisää tietoa
http://vaasanjaakkoo.fi/

Seuraava kohde = Jääkäripatsas, 25.2.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Rojekti X=:nin inspiraattori

https://www.facebook.com/rojektixon/

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kuuntelemaan ja keskusteemaan


Välitetään viesti:

Tervetuloa seuraamaan Minä ja tiede -luentoa huomenna torstaina 23. helmikuuta Vaasan pääkirjastoon klo 18.

Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäki Vaasan yliopistosta pitää Minä ja tiede -luennon Vaasan pääkirjaston Draama-salissa tiistaina 21.2.2017 klo 18-19.

 Aiheena on "Luottamuksesta elinvoimaa kunnalle?". Viinamäki kertoo luottamuksen hyödyistä ja karikoista kuntien elinvoimajohtamisessa. Luennolle on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin, Riikka Kalmi, Vaasan yliopiston viestintä

Tutustu Vaasan yliopistoon
http://www.uva.fi/fi/

Ilmoituksen välitti: Aimo Nyberg

 

tiistai 21. helmikuuta 2017

Eipä tule käytyä liian usein

Nimittäin täällä: Vaasan ortodoksisessa kirkossa Kasarmintorilla.



Kuvat: AN. 21.2.2017, Vaasan ortodoksinen kirkko

Tänään Vaasan – Mustasaaren oppaat esittelivät kohteen kiinnostuneille. Uteliaita oli. - minä mukaan lukien.

Helmikuun 21. päivä on Kansainvälinen oppaiden päivä. 

Vaasan ja Mustasaaren oppaat kutsuivat ihmisiä (lehti-ilmoituksilla mm. Pohjalaisessa) tutustumaan Vaasan ortodoksiseen kirkkoon. Vuosi sitten esiteltiin Maaherrantalo. Noin vartin mittainen perustietopaketti on hyvä alku omakohtaisille lisätutkimuksille.

Historiasta kiinnostuneille voisi suositella esim. kirjaa Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia (toim. Anna-Maija Salo, Vaasa 1981). Kirjassa on luvut: 21 Mitä Åkerfeldtin kokoelman piirustukset kertovat Vaasan ortodoksisesta kirkosta, ja luku 22 Vaasan ortodokseille rakennettiin vihdoin kirkko.


Kuva: AN, 12.8.2011 Ortodoksikirkon silhuetti.


Kuva: AN, 3.4. 2012. Ortodoksikirkko keväisessä auringonpaisteessa.


Kuva: AN, 21.2.2017, hetki ennen auringonlaskua.


Kuva: AN, 21.2. 2017, auringon kurkistus sisään.


Kuva: AN, 21.2.2017. Muistoksi sytytetyt kynttilät.


Vaasan ortodoksinen kirkko on upea nähtävyys.

Seurakunnan kotisivuille
http://www.vaasaort.com/

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, opaskurssilainen.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Olemme mukana Kotiseutuliitossa


Kuva tuoreimmasta Kotiseutuliiton jäsenlehdestä KOTISEUTUPOSTI 1/2017, sivu 5
(klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Hienoa että liityimme

Suomen 100 v. juhlavuoden yhdeksi ”muoti-ilmiöksi” on noussut paikallisuuden arvostaminen. Teeman Yhdessä – Tillsammans innoittamina on monissa kotiseututyötä tekevissä yhdistyksissä oivallettu uusia mahdollisuuksia toimia verkottuneesti, yhdessä muiden kanssa.

Oma asukasyhdistyksemmekin on nyt mukana voimakkaasti eteenpäin menevässä valtakunnallisessa Suomen Kotiseutuliitossa. Mitä kaikkea iloa ja etuja tästä vielä seuraa? – se jää nähtäväksi. Kevään ja loppuvuoden aikana on tarkoitus monipuolistaa yhdistyksemme toimintatapoja enemmän ulospäin suuntautuviksi, ja kaikille avoimiksi, helposti lähestyttäviksi tilaisuuksiksi.

Kotiseutuliike on vahvempi kuin vuosiin! 

Lainaus

KOTISEUTUPOSTI -lehdestä 1/2017

Raimo Sailas (Ministeri, emeritus valtiosihteeri Raimo Sailas jatkaa Suomen suurimman kulttuurialan kansalaisjärjestön ja kotiseututyön vankan keskusjärjestön hallituksen varapuheenjohtajana)

”Kotiseutuliiton toimihenkilöt ja luottamusjohto ovat ilolla seuranneet ja edesauttaneet Suomen Kotiseutuliiton jäsenmäärän huikeaa kasvua viime vuosina. Paikallisuus on pontevassa nousussa eri puolilla maatamme, ja keskusjärjestöön kuulumisen koetaan tuovan voimaa ja tukea yksittäisen yhdistyksen työskentelyyn. Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjä on jo yli 850, ja jäsenkentässä on yli 150 000 aktiivista toimijaa.”

 ”– Suuretkaan yhteiskunnalliset muutokset eivät ole heikentäneet kotiseutuliikettä, vaan pikemminkin luoneet uusia haasteita ja antaneet uusia mahdollisuuksia. Ja mitä todennäköisimmin myönteinen kehitys jatkuu, Raimo Sailas pohtii.”

Lue lisää liiton sivuilta



Loppuun upea runo


Kuvarajaus kansikuvasta: Kotiseutuposti 1/2017, Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Kuvat netistä, tekstin koonti Aimo Nyberg