TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 31. heinäkuuta 2017

Kolme pointtia ”savupiippu asiaan”

Vaskiluodossa parhaillaan purettavaan vaarallisen huonoon kuntoon päästettyyn savupiippuun liittyen esitän kolme näkökulmaa:

1. Laillisuusnäkökulma
2. Valtakunnallinen rahoitus suojelukohteille
3. Erilaiset mielipiteet

1. Kun huonokuntoisia kohteita, savupiippuja ym. joudutaan purkamaan, on aivan olennaisen tärkeää, että asiat ovat muodollisesti hoidettu oikein, sataprosenttisesti. Eli kaikki luvat ja päätökset on tehty asianmukaisessa järjestyksessä, ja ne ovat lainvoimaisia, ja kestävät myös mahdollisen valituskierteen.

Isoissa asioissa on hyvä myös saada asialle läpinäkyvyyttä, julkisuutta siis. Erilaiset mielipiteet ovat tarpeen, kunnes lopullinen lainvoimainen päätös on olemassa. Siihen on sitten kaikkien tyydyttävä.

Virkamiesten lomilla ollessa toimittajien tekemät lehtikirjoitukset antavat asukkaille ja kansalaisille mielestäni vääränlaisen kuvan: päätökset tehdään pelkästään kiinteistöjä hallinnoivien tahojen, ja esim. purkutöitä tekevien yritysten ”määräyksestä”.

2. Kohteilla joilla on suojelustatus, joita on eriasteisia, ei Suomessa ole riittävän vahvaa asemaa. Perussyy on se, ettei miltään taholta tule riittäviä resursseja suojellun kohteen saneeraamiseksi, ei edes ylläpitoon.

Tällaisia resursseja ollaan päinvastoin ajamassa alas, ja vastuuta halutaan siirtää tulevaisuudessa yhä enemmän kuntatasolle. Päätöksiä tekevien valtuutettujen, ja myös virkamiesten asema on käymässä jatkossa kohtuuttoman vaikeaksi (ei se helppoa ole nytkään).

Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden arvo ymmärretään usein paremmin muualla kuin paikallisella tasolla. Siksi museoviraston ja elyjen toimintaa tulisi entisestään vahvistaa, ei vaikeuttaa.

Kun kunnissa ja kaupungeissa ”haasteelliset suojelukohteet” yhtiöitetään tai muuten laitetaan erillisten kiinteistöyhtiöiden hallinnoimiksi, tulos on useimmiten kohteen vähittäinen tuhoutuminen. Valitettavasti.

Onnistuneitakin esimerkkejä on. Myös meillä Vaasassa. Alueita otetaan kokonaisvaltaisen saneerauksen piiriin, ja kohteille etsitään ja löydetään uusiokäyttöä. Tähän tulee pyrkiä ja päästä mahdollisimman monessa suojelukohteessa.

3. Millaiseksi ympäröivä maailmamme muuttuu, globaalisti ja paikallisesti, on meistä ihmisistä kiinni. Muutos on jatkuvaa, sen kait jokainen näkee ja hyväksyykin. Varmaankin ymmärretään se, että kaikilla ei ole samoja intressejä.

Ainakin kolme osapuolta on syytä tarkastella, ja miettiä asioita näiden näkökulmasta.

- Yksityinen ja yritysten raha, ts. voittoa omistajilleen ajava osapuoli.

- Viranomaiset ja edustuksellisen demokratian päättäjät, ts. laillisuuden takaajat.

- Kansalaiset, alueiden asukkaat, kolmannen sektorin toimijat, ruohonjuuritasolla vaikuttajat ts. yhdistykset ja yksittäiset henkilöt (hyvin monenlaisia intressejä).

Asukasyhdistyksemme on sääntöjemme mukaisesti ” toimialueensa asukkaitten puoluepoliittisesti sitoutumaton etujärjestö, joka toiminnallaan ottaa kantaa ja vaikuttaa ekologisten, esteettisten ja eettisten arvojen huomioonottamiseen alueella tapahtuvasta kaupungin kehittämisestä päätettäessä § 2).”

Aimo Nyberg
Puheenjohtaja, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry

Lue myös aikaisempi kirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 8/12

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/vaskiluoto-mielessain-812.html


Kuva: AN 6.6.2009


Kuva: AN 10.2.2017



Kuvat ja teksti. Aimo Nyberg


On se niin

Vaasan kaupungin rakennusvalvonta on ollut lomalla heinäkuussa, perjantaihin 28.7. asti.

Lehdissä on esitelty Vaskiluodossa entisen Suomen sokeritehtaan alueella olevan 84-metrisen savupiipun kohtaloa. Sitä ollaan parhaillaan purkamassa, koska sen kunto on päästetty vuosien saatossa ympäristölle vaarallisen huonoksi.

Joillekin vaasalaisille on herännyt pelko siitä, että tietyt tahot vielä haluaisivat tällaista kulttuuria säilyttää?

Lainaus lauantain 29.7. Pohjalaisen Tekstaten palstalta:

Sokeritehtaan piipun purkaus?? ei ole vielä ollenkaan varmaa. Kaikkitietävä museovirasto, elyn paperinkääntelijät, veheriät oravanpaskan katteliat tulevat vielä estämään tuollaisen hienon kulttuurin tuhoamisen.” 

Mitenköhän tämä oikein on?

Rakennusvalvonnalta voisi ainakin kysyä missä mennään?

1. Olemme kaikki lehtitietojen varassa, niiden mukaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluva alue Vaskiluodossa (Suomen Sokerin tehdas asuntoalueineen) on päästetty 84-metrin korkuisen savupiipun osalta niin huonoon kuntoon, että piippu pitää nyt purkaa turvallisuus syistä.

2. Onko entisen sokeritehtaan nykyinen omistaja Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy / purku-urakasta vastaava yritys Ab Sparal Oy tehnyt asianmukaiset lupa-anomukset? Onko purkulupapäätökset käsitelty ja vahvistettu?

3. Miksi Vaasan kaupunki /rakennusvalvonta ei ole kyennyt pitämään kohdetta asiaankuuluvalla tavalla kunnossa, niin että piippu voidaan säilyttää olennaisen osana alueen ilmettä. Savupiipun päästäminen ympäristölle vaaralliseen tilaan on laiminlyönti, josta vastuun kantaa mielestäni kaupunkimme rakennusvalvonta.

4. a) Alue on Vaasan yleiskaavassa 2030 statuksella SK 1, b) Vaasan kulttuuriympäristöselvityksessä kohde on mainittu suojelukohteena, c) Museovirasto luokittelee kohteen: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY, Vaasa, Pohjanmaa, Suomen Sokerin tehdas asuinalueineen.


Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n toimialueisiin kuuluu sääntöjemme mukaan Vaskiluoto. Seuraamme siis ilman muuta tilanteen kehittymistä.

Aimo Nyberg, puheenjohtaja



Kuvat: AN, 28.7.2017.

Entisen sokeritehtaan piippu, sekä tehdasalue näyttävät harmittavan huonokuntoisilta. Potentiaalia jollekin uudelle alulle voisi toki olla, - mutta onko sille realistisia mahdollisuuksia? Ideoita kannattaisi nyt nostaa esiin, kun virkamiehet ja päättäjät palailevat lomiltaan.

Otamme asian esille myös oman yhdistyksemme kokouksessa tulevalla viikolla.

Aimo Nyberg
050 3308540
aimonyberg(at)gmail.com



Ajankohtainen NYT


Kuvalainaus: Vaasan yleiskaava 2030, rajaus Vaskiluodosta

Vaarallisen huonossa kunnossa oleva savupiippu 

Lainaus museoviraston sivulta:

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1712

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet 

Vaasa 
Pohjanmaa 
Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen 

Kuvaus 

Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen on teollistumisen ajan tehdasyhteisö, joka on rakennettu kaupunkitaajaman ulkopuolelle, sataman ja rautatien läheisyyteen. Sokeritehtaan rakennukset ja asuinrakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden. 

Suomen Sokerin tehtaat sijaitsevat Vaasan länsipuolella sijaitsevan Vaskiluodon pohjoiseen työntyvässä niemessä. Vanhimmat tehdasrakennukset, konttori, kellotornirakennus ja konepaja, ovat koristeellisia punatiilirakennuksia. Konttorin on suunnitellut lääninarkkitehti K.V. Reinius. 

Reinius suunnitteli myös tehtaan johtajan asunnon sekä työntekijöiden asuinrakennuksia, jotka ovat tiilivuorattuja ja pystyhirsirunkoisia. Puutalomiljöön muodostavat mm. Runar Finnilän 1920-luvulla suunnittelemat työväestön puiset asuinrakennukset. Rakennuskantaa on myöhemmiltäkin vuosikymmeniltä. Lähes kaikki tehdasyhdyskunnan asuinrakennukset ovat säilyneet. 

Historia 

Maan ensimmäinen sokeritehdas perustettiin Turkuun 1756. Sokerin tuontitulli 1897 mahdollisti kannattavan sokeriteollisuuden. Vaasan Sokeritehtaan rakentaminen alkoi 1890-luvun lopulla senaatin myönnettyä Vasa Sockerfabriks Aktiebolagille toimiluvan. 

Vaskiluoto oli sijainniltaan edullinen, sillä tehdas tarvitsi suuren maa-alueen ja hyvien kuljetusyhteyksien lisäksi vettä tuotannon tarpeisiin. Vaskiluodon satama oli valmistunut 1892 ja satamarata 1900. Tehtaan koneet saatiin asennettua vuoteen 1899 mennessä ja tuotanto käynnistyi samana vuonna. 

Lääninarkkitehti K.V. Reinius suunnitteli sokeritehtaan tuotantorakennuksia, johtajan asunnon sekä työntekijöiden asuinrakennuksia. 1920-1940-lukujen rakennuskantaa suunnitteli pääasiassa Runar Finnilä, 1950-1960-luvulla Leo Lehtikanto. 

Vaasan Sokeritehtaan toiminta siirtyi Suomen Sokeri Oy:lle 1919, ja tuotanto jatkui uuden yhtiön alaisuudessa 1980-luvulle. Sen jälkeen kiinteistöt siirtyivät Vaskiluodon teollisuuskiinteistöt Oy:n omistukseen ja niissä alkoi toimia mm. pienyrityksiä. 

Lisätietoa 

Susanne Öst, Industribyggnader i Vasa II. Österbottens museum. Raporter 2. Vasa 1992. 
Tuija Mikkonen, Tehtaan asunnot Vaasassa. Puuvillatehtaan, sokeritehtaan ja Strömbergin työsuhdeasunnot, Helsingin yliopisto, Taidehistoria, pro gradu, 1997. 
Laura Saarinen, Rautatie kaupungissa. Rautatiealueet osana Vaasan kaupunkirakenteen kehitystä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 22/1998. 
Holger Wester, Kasvun ainekset. Vaasan historia IV. Vaasan kaupunki. Vaasa 2006. 

kohteeseen sisältyy: muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo; 
ympäristön nykyluonne: kaupunki; 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 

Lainaus päättyy

Aimo Nyberg

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Hauskoja, hienoja ovat

Moottorisahalla veistettyjä eläimiä on saatu ihailla rantareitillä lähellä Kustaanlinnaa, Vaasan keskussairaalan takana, rannan puolella.

Talvisaikaan valmistetut työt ovat Vaasan kaupungin viheralueyksikön aikaansaannoksia. Arto Finnilä on tehnyt taitavasti moottorisahalla karhun, suden, oravan, supikoiran ja jäniksen.

Rannan erittäin suosittu kävely ja pyöräilyreitti on saanut näin mainion lisän. Reitti on jo itsessään suorastaan terapeuttinen, meren ja kauniin luonnon ansiosta. Nyt on mahdollista vielä kokea mieltä kohottavia hetkiä nauttimalla näistä upeista eläinhahmoista.

Ellet ole vielä ollut tällä ”nähtävyysreitillä”, niin suosittelen leppoisaa rantakävelyä, - nautitaan Vaasan kesästä!





Kuvat: AN, 28.7.2017.

Teoksia on alueella enemmänkin, mm. kauniita perhosia löytyy myös tien varrelta. Aikaisemmin ottamiani kuvia näistä täällä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/sudenkorentoja-perhosia-ym.html

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Rojekteja elokuussa!

Koko vuoden kestävä rojekti jatkuu!

Tämän vuoden 2017 tammi-heinäkuussa olen kirjoitellut patsasteemasta, järjestellyt Vaasan julkisten veistosten- ym. kokoelmaa kuukausittain eteneväksi, pvm:n mukaan esiteltäviksi tietopaketeiksi. Olen käyttänyt perusteena ko. teoksen syntymäpäivää, ts. sitä päivämäärää, jolloin teos on paljastettu. Vuosiluvulla ei ole tässä ollut muuta merkitystä kuin se, että siitä voi laskea kuinka uusi tai vanha ko. kohde on. Vanhin kohde näistä on tähän mennessä ollut Hietalahden Villan puistossa oleva Totikivi (1.5.1843), uusin vähän yli vuoden ikäinen Vienan karjalaisten liitto -muistolaatta (25.4.2016) Kauppapuistikolla.

Tiedossani ovat nyt päivämäärät yhteensä 99 kohteelle, jotka siis pyrin esittelemään kaikki ennen vuoden vaihdetta. Lisäksi on noin parikymmentä teosta, joiden tarkat pvm. ym. tiedot ovat vielä löytämättä. Kaiken kaikkiaan ainakin 120 kulttuurihistoriallista ”opetuspakettia” on siis mahdollista saada kokoon. Lisääkin vielä voi löytyä. Uusia kohteita Vaasaan saadaan tänäkin vuonna mitä todennäköisimmin.

Tietoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä toivon edelleen kaikilta asiasta kiinnostuneilta.

Perustiedot yritän saada kasaan kirjoista, netistä, mutta toivon saavani mukaan tähän rojektiin myös aivan tavallisten vaasalaisten muistoja, kokemuksia ja kuviakin kotialbumeista jne. Tätä varten avasin toiveikkaana myös facebook -sivuston täydentämään tätä blogikirjoittelua.

Arvoisat Ystävät, olette sydämellisesti tervetulleita mukaan jakamaan tietoja, muistoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä. Kommentoikaa vanhoja juttuja, aloittakaa uusia viestiketjuja, lisätkää kuvia, esittäkää kysymyksiä / vastataan muiden kysymyksiin.

Tutustu Rojekti X= sivustoon!

https://www.facebook.com/rojektixon/


Rojekti jatkuu elokuun osalta seuraavasti: 

X= 2.8. (1952) J.L. Runeberg, Lauri Leppänen, Vanha Vaasa, raunioalue

X= 3.8. (1952) Vanhan Vaasan asemakaavakartta, Toivo Kultti, (Kauppiaankatu 30 ?)

X= 1956-1957 J.F. Aurenin talo 

X= 10.8. (1995) Cyclus, tilateos, Stefan Lindfors, Pohjanmaanmuseon etupiha

X= 12.8. (2006) C.G.Wolff, reliefi, Voitto Kantokorpi, Sundin ranta, Merimuseon seinä

X= 16.8. (1953) Sotien 1939 -1944 sankarihaudat, Armas Tirronen, Vanha hautausmaa

X= 16.8. (1983) Tuulipinta, Eino Ruutsalo, Teeriniemen alakoulun piha

X= 17.8. (1958) Mussorin pitäjä 600 vuotta, Theodor Schalin, Mustasaaren kirkon piha

X= 25.8. (1956) A.A. Levón, Lauri Leppänen, ent. Puuvilla osakeyhtiön pääkonttorin edessä

X= 26.8. (1962) Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Rauniokannel, Armas Lähteenkorva, Vanha hautausmaa


Onko sinulla tietoa tästä?

Vanhan Vaasan museon päädyssä näkyvät kiinnityskoukut, joissa Vanhan Vaasan asemakaavakartta, eli Toivo Kultin tekemä pronssireliefi on aikaisemmin ollut kiinnitettynä. Missä teos on nykyään? Tästä en ole ehtinyt ottaa selvää, ja toivonkin saavani ajantasaista tietoa mahdollisimman pian.




Kuvat: AN. 18.7.2017. Vanhan Vaasan museo. Alimpana museon vieressä, kadun varrella oleva muistokivi ja laatta. Tästä kohdasta alkoi Vanhan Vaasan palo 3.8. 1852.

Avusta ja yhteistyöstä kiittäen, Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com tai 050 3308540

Pohjanmaan jääkäripataljoonan muistokivi, 28. heinäkuuta 1964







Kuvat: AN, 13.7.2017. Pohjanmaan jääkäripataljoonan muistokivi on mukana yhtenä osana suurempaa sotamuistomerkkien kokonaisuutta: joukko-osastojen perinnemuuri, sivustalla olevat kenttätykit m/1873 (v. 1918 sotasaalista), sekä Lotta-patsas. Osoite on Kasarminkatu 6.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

POHJANMAAN JÄÄKÄRIPATALJOONAN MUISTOKIVI

”Kasarmintorilla Korsholmanpuistikon varrella vastapäätä kasarmialuetta. 

- suunnitteli jääkäri Pentti Penttilä, pronssilaatan valmisti sähköasentaja Urho Katajamäki 

Luonnonkivi siirretty paikalle Mustasaaren koulutilalta, ampumaradan maastosta. Suurikokoisessa kivessä olevan laatan vasemmassa osassa on kuva Pohjanmaan Jääkäripataljoonan lipusta ja sen alla teksti: POHJANMAAN JÄÄKÄRIPATALJOONA VAASASSA 1945 – 1964 Laatan oikeanpuolessa osassa on maastokuva Joutselästä Karjalan kannaksella. 

- paljastettu ja luovutettu Vaasan kaupungille 28.7.1964, kun Pohjanmaan Jääkäripataljoona muutti Vaasasta Sodankylään. 

POHJANMAAN JÄÄKÄRIPATALJOONA oli itsenäisen Suomen toiseksi vanhin joukko-osasto. Käkisalmen läänin Rykmentin lakkauttamispäivää 20.4. 1921 pidetään PoJP:n virallisena perustamispäivänä. 

V. 1956 Pohjanmaan Jääkäripataljoonaksi nimitetty joukko-osasto sai Sodankylässä nimekseen Lapin Jääkäripataljoona. Nimenmuutoksista huolimatta pataljoonan perinteet ovat jatkuneet katkeamattomina vsta 1918, jolloin Jalasjärvellä perustettiin Suomen Tasavallan suojavartio. 

Vsta 1928 on pataljoonan vuosipäivänä ollut Joutselän taistelupäivänä, maaliskuun 11. päivä. Pataljoonan kunniamarssi o9n vsta 1936 ollut Jean Sibeliuksen säveltämä Jääkärimarssi ja vaalittavana Jääkäripataljoona 27:n perinteet. 

JOUTSELÄN TAISTELU käytiin 11.3. 1555 Karjalan kannaksella Joutselän kylän maastossa Kivennavalla. Noin 560-miehinen Kivennavan voudin Juho Maununpojan johtama sotilas- ja talonpoikaisjoukko löi rajan yli hyökänneen venäläisarmeijan. 

Joutselkä on omintakeisen suomalaisen taistelutaktiikan perusesimerkkejä.

Lainaus päättyy


Kuva: AN.


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Pohjanmaan jääkäripataljoonan muistokivi osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 20. heinäkuuta 2017

Mennään Vanhaan Vaasaan

Kuva: AN. 18.7.2017. Vanhan Vaasan museo 

Osallistutaan, lähdetään mukaan Perhepiknik – Familjepicnick – tapahtumapäivään 8.8. 2017 Vanhassa Vaasassa.

Lainaus tapahtuman nettisivulta

https://events.osterbotten.fi/tapahtumat/nayta/18565

PERHEPIKNIK TIISTAINA 8.8.2017 KLO 10–16 VANHAN VAASAN KIRKKOPUISTOSSA JA VALLEILLA 

Tule piknikille Vanhan Vaasan kirkkopuistoon viettämään Suomi 100 -juhlavuotta yhdessä muiden kanssa. Päivän ohjelmaan kuuluu paljon kaikenlaista, kuten konsertti, keskiaikaisia elämyksiä, jännittäviä opastuksia lapsille ja aikuisille sekä paikallisten tuotteiden myyntiä. Voit osallistua drop-in-aikamatkalle, tietovisaan, hevosajelulle ja maalaustyöpajaan sekä kokea ruokaelämyksiä ja paljon muuta. Vapaa pääsy. 

Ohjelma 

Kirkkopuisto:

Satukonsertti puistossa klo 14 Skogens dotter, aspens ande (ruotsiksi) ja klo 15 Haapaneitty, mettän tyttö (suomeksi). Jos sataa, konsertit pidetään Mustasaaren kirkossa. Esiintyjät: Vaasan kaupunginorkesterin kamarimusiikkiryhmä ja sadunkertojat 

Urkumusiikkia kirkossa klo 13–13.45: kanttori Ann-Christine Nordqvist-Källström 

Opastukset kirkossa klo 12.45 (ruotsiksi) ja klo 13.45 (suomeksi): kirkkoherra Berndt Berg 

Maalaustyöpaja klo 12–16 Matala seikkailurata klo 13–16 

Hevosajelua klo 12–14 

Paikallisten käsitöiden ja ruokatuotteiden myyntiä 

Vallit:

Keskiaikaista ohjelmaa valleilla klo 11–13: ratsastusjousiammuntaa, drop-in-aikamatka, merirosvohenkinen tietovisa keskiajasta. 


Vanhan Vaasan museo:

Vanhan Vaasan museossa koko perheelle soveltuvat opastukset klo 10 (suomeksi) ja klo 11 (ruotsiksi). 

Vanha Vaasa:

Opastettu 2 kilometrin kävelykierros historiallisessa Vanhassa Vaasassa klo 12–13.30 (suomeksi ja ruotsiksi), lähtö museon sisäpihalta. 

Järjestää: Mustasaaren kunta, Vaasan kaupunki, Korsholms svenska församling, Söfuk, Korsholman musiikkijuhlat, Vaasan kaupungin museot - Vasa stads museer 



HUOM!

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n jäsenet!

Jäsenkirjeessämme keväällä mainittiin, että tekisimme tutustumisretken to 3.8. Vanhaan Vaasaan, eli vuoden 1852 Vaasan palon vuosipäivän merkeissä kävisimme museossa ym. kohteissa.

Nyt kun näin iso ja upea tapahtuma on tarjolla seuraavalla viikolla, eli tiistaina 8.8. 2017, Taiteiden Yö viikolla, ei ole mielekästä järjestää erillistä omaa retkeä Vanhaan Vaasaan.

Retki 3.8. 2017 Vanhaan Vaasaan siis peruuntuu!

Osallistutaan 8.8.2017 Perhepiknik – Familjepicnick ohjelmaan! Ja mennään yhdessä myös eväiden kera yhteiselle piknikille Kirkkopuistoon, klo 14 maissa, kun ensin on kuultu urkumusiikkia kirkossa klo 13–13.45: kanttori Ann-Christine Nordqvist-Källström, ja opastukset kirkossa klo 12.45 (ruotsiksi) ja klo 13.45 (suomeksi): kirkkoherra Berndt Berg.

Yhteiskuljetuksista (henkilöautoilla) voit kysellä allekirjoittaneelta.

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.
aimonyberg(at)gmail.com
puh. 050 3308540

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Sundomin kylä 600 vuotta, 17. heinäkuuta 1977





Kuvat: AN 2.6.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

SUNDOMIN KYLÄ 600 VUOTTA 

”Sundomin museoalueella tuulimyllyn ja Myrgrundintien välissä. 

- Börje Backholmin suunnitelman mukaan valmistettu kyläläisten talkootyönä. 
- pronssikilven lahjoitti valmistaja Th. Häggqvistin valimo. 

1,5 m korkean muistomerkin muodostavat kaksi myllynkiveä, toinen lappeellaan, toinen pystyyn nostettuna nupukivistä kootulla kummulla. 
Pystyssä olevaan myllynkiveen kiinnitetyssä laatassa on teksti:
TILL MINNET A GÅNGNA SLÄTLED I MURMURSUND – SUNDOM
SUNDOM BY 600 ÅR
1977 


- paljastus 17.7. 1977 Sundomin kylän 600 -vuotisjuhlien yhteydessä. Muistomerkin hankkinut Sundomin kotiseutuyhdistys vietti samalla 25-vuotisjuhlaansa. 

Nupukivet muistomerkin perustana kuvaavat sitä kivistä maata, josta esi-isät kuokalla ja lapiolla raivasivat peltoa. Kivet ovat viimeiset jäännökset Sundomin nupukiviharjanteesta, mistä 1800-luvulla haettiin kivet vanhan ja uuden Vaasan katuihin sekä 1970-luvulla Sundomin – Vaskiluodon tienpenkereeseen. 

Muistomerkki pystytettiin paikalla vuoteen 1905 olleen tuulimyllyn perustalle. Sundomin kylä on viimeisten runsaan sadan vuoden aikana kuulunut kolmeen kuntaan: Mustasaaren suurpitäjään, Sulvan ja vuodesta 1973 Vaasan kaupunkiin. 

MURMURSUND: Ensimmäinen maininta Sundomista on v. 1445 maanmittaustoimitusten tuomiopöytäkirjoissa. 1500-luvun puoliväliin saakka kylän nimi oli Murmursund, tarkoittanee lähinnä mutaista salmea. Nimi muutettiin sittemmin Sundomiksi = kylä salmen ympärillä. Ko. salmi oli Bredsund, toisinaan myös Bredvikeniksi mainittu, Salmi jakoi kylän kahteen osaan, ylempään (Övre Sundom) ja alempaan (Yttre Sundom), joita nimiä edelleen käytetään.” 

Lainaus päättyy

Tutustu Sundomin kylään

http://www.sundom.fi/fi



Kuva: AN

Hyvät ystävät!

ätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Sundomin kylä 600 vuotta osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Keskikesää kaupungissa – kukkien keskellä!

Arvoisa tämän Vaasa ennen ja nyt blogin lukija: tunnustan, että haluan houkutella Sinua tällä kirjoituksellani lähtemään kaupunkikierrokselle Vaasan kaupungin viheralueyksikön uskomattoman hienojen kesäkukkaryhmien äärelle! Katselemaan ja ihastelemaan, nauttimaan kauneudesta, todellisten ammattilaisten tarjoamista kesäkukkien ainutkertaisista asetelmista!

Ennen retkeä, tai viimeistään paikan päällä, kannattaa netistä katsoa aivan mahtava viheralueyksikön KESÄKUKKIA – SOMMARBLOMMOR 2017 -julkiasu.


Katso esite netissä

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/kesakukkia_esite


Viheralueyksikön teema on Suomi 100 -juhlavuosi

Sini-valkoista väriteemaa näkee nyt kaupungilla todella paljon. Juhlavuoden kunniaksi painetussa Kesäkukkia-esitteessä viheralueyksikkö esittelee kesän istutuksia lajeittain sekä istutuspaikoittain.

Kohteita esitteessä on 15 kpl. Erityisen paljon ja mahtavan hienoja toteutuksia on juuri kantakaupungin alueella, tästä me asukkaat ja toki myös Vaasassa vierailevat turistit saamme olla todella kiitollisia.

Kävimme perjantaina (14.7.) vaimon kanssa iltakävelyllä kohteessa n:ro 9, eli Tammikartanon alueella. Alue on ainutlaatuinen keidas hyvin keskeisellä paikalla Vaasaa, silti monille melko tuntematon kohde. Sepänkyläntien terveyskeskuksen takana, mäellä oleva puistoalue lampineen, suihkulähteineen on näin kesäisin erityisen hieno kohde istahtaa alas puiston penkille, ja vaan olla, rauhoittua ja nauttia näkemästään.

Näin perjantai iltana puisto oli kovin hiljainen. Päiväsaikaan alue on vanhusten palvelukeskus Tammikartanon ulkoilualuetta, lähellä on myös Klemettilän päiväkoti, kaupungin sairaala ja pääterveysasema.


Kuvia kukista ja puistoalueen maisemista 


































Kuvat: Aimo Nyberg, 14.7.2017


Tammikaivon alueesta on hyvä kuvaus Vaasan kaupungin sivuilla

https://www.vaasa.fi/tammikaivon-alue%20


Onko Sinulla kuvia näistä viheralueyksikön kesäkukkaryhmistä? Oletko jakanut kuviasi nettiin, fb-sivulle tai jonnekin muualle? Olisi todella mahtavaa saada jakaa kuviasi tai linkittää niitä myös tähän sivustoon.

Jakaminen on tätä päivää! Tehdään yhteistyötä Vaasa aiheisten kirjoitusten ja kuvien esille tuomisessa.

Aimo Nyberg
VKA ry:n pj.
aimonyberg(at)gmail.com